Suomen Vastuullisin tuote -äänestys! Anna äänesi ja osallistu arvontaan

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Kiertotaloutta hiuskarvan varassa – Kolme kysymystä ekokampaamoyrittäjä Miila Hyökille

Kaupallinen yhteistyö: Kuutio Galleria

Kemikaalien kanssa työskentelevä yrittäjä ei liene se todennäköisin kiertotalousinnovaattori. Tai sitten on. Jos on päivittäin tekemisissä vahvojen, luonnon ja ihmisen hyvinvointia koettelevien aineiden kanssa ja samalla seuraa kasvavaa jätevuorta, on siinä käsin kosketeltava tilaisuus alkaa tiedostaa omien valintojen ja toimialan tapojen ympäristövaikutuksia. Ja tehdä asioille jotakin.

Kampaamoalan yrittäjä Miila Hyökki ei näe ympärillään ainoastaan uhkakuvia, vaan myös mahdollisuuksia. Hänen aloitteestaan on vastikään käynnistynyt uusi kiertotalouden periaatteisiin nojaava hanke, jossa suomalaisista kampaamoista syntyvää hiusjätettä saatetaan uusiokäyttöön. 

Miila Hyökki, mistä HIUKKA-projektissa oikein on kyse?

”HIUKKA-projektin ketjun alkupäässä vaikuttavat kampaamot ja trimmaamot – yritykset, jotka eri tavoin käsittelevät karva-ainesta. Pyrkimyksenämme on saada tuo liiketoiminnan sivuvirtoina syntyvä materiaali, hiuskuitu joka tänä päivänä on jätettä, hyötykäyttöön.”

”Työssäni kampaajana ja taiteilijana olen jo vuosia miettinyt ja testaillut hiuskuidun uudelleenkäyttöä erilaisin tuloksin. Kun pandemia viime vuonna käynnistyi, havahduin entistä voimakkaammin ajattelemaan maapallon kantokykyä. Sain selville, että hiuskuidulla on kyky imeä tehokkaasti öljyisiä aineita pois ympäristöstä.”

Yhdysvalloissa on jo vuosikymmenen ajan toiminut ympäristön suojeluun ja puhtaanapitoon keskittyvä Matter of Trust -järjestö, joka tuottaa tutkimustietoa hiuskuitumattojen kyvystä imeä petrokemikaaleja ympäristöstä ja vesistöistä. Clean Wave -ohjelmallaan Matter of Trust on myös kehittänyt hiuskuitumattojen tuotantomallin. Yhdessä kumppanitoimijoidensa kanssa hiuskuitumattoja tuotetaan ja käytetään tänä päivänä monissa maailman maissa. 

”Nyt myös me HIUKKA-projektissa kuulumme Matter of Trustin partnereihin. Hyödynnämme järjestön tuottamaa tutkimustietoa ja laitteistokin on suoraan Yhdysvalloista.”

Matter of Trust on viime vuonna toimittanut HIUKKA-projektille Pohjoismaiden ensimmäisen hiuskuitumattojen huovutuskoneen.

”Tehtävämme on nyt pilotoida toimintamallia paikallisesti, löytää käyttökohteet ja saada logistiikka eli raaka-aineen kerääminen pyörimään. Toistaiseksi toimimme Lahdessa ja Helsingissä, mutta kuluvan vuoden aikana tavoitteena on laajentaa ympäri Suomea.”

”Olemme hyvässä vaiheessa. Monet kampaamo- ja muut yritykset ovat lähteneet innolla mukaan ja lahjoittaneet kuituja. Lahden kaupungin ympäristöpalvelut ovat suhtautuneet toimintaamme erittäin avoimesti. Olemme jo päässeet viemään toimituksia pilottikohteisiin ja paria seuraavaa käyttökohdetta valmistellaan, esimerkkinä Lahden satama.”

HIUKKA-projektin kuitumattojen operatiivisessa tuotannossa tärkeä kumppani on Luovien alojen kiertotalouskeskus Circcun johtaja ja Painovoima ry:n vetäjä Pekka Litmanen. Circcu sijaitsee Lahden Sopenkorvassa, entisissä Järvisen suksitehtaan tiloissa. Litmasen avustuksella työllistämistuella työllistettyjä ihmisiä on saatu tekemään huovutustyötä.

”Oli jännien sattumusten summa, että Pekan kanssa löysimme toisemme. Olimme tahoillamme tehneet samankaltaisia asioita: minä olin yrittänyt hiuksista tehdä jopa uusiopaperia ennen kuin sain huovutuskoneen Matter of Trustilta, ja kuulin että Litmasen Painovoima työsti samanlaisia kokeiluja lumpusta ja kuiduista.”

Ennen joulua 2020 Hyökki päätyi taiteellisten töidensä saattamana vierailemaan Circcun tiloissa. Samalla löytyi paikka huovutuskoneelle ja tärkeä tukikohta koko HIUKKA-projektille.

Tällä hetkellä HIUKKA-hanketta rahoittaa Green Lahti. Muita tukijoita ovat Matter of Trust laitteiston ja tutkimustiedon merkeissä sekä muotoiluinstituutti ja ammattikorkeakoulu LAB.

HIUKKA-projektissa kampaamoissa syntyvästä hiusjätteestä huovutetaan hiuskuitumattoja, joiden avulla ympäristö ja vesistöt saadaan pidettyä puhtaampana. Kuva: Minna Pekkarinen.

Mikä sai sinut aktivoitumaan ja tekemään asiat eri tavalla kuin muut alasi yrittäjät?

”Olen koulutukseltani myös kuvataiteilija. Luulen, että osin siksi esitän usein itselleni kysymyksen: Mikä on minun juttuni? Mitä minun tulisi tehdä?”

”Uskon, että meissä kaikissa on luovuutta ja on tärkeää kuunnella itseä siinä, mikä se oma kutsumus niin sanotusti on. Minulle kutsu on jo kauan ollut hiuskuidun uudelleen hyödyntäminen. Olen ajatellut, että jos jonkun tähän aiheeseen tulisi tarttua, niin minun.”

Luovasta kipinästä voi kuitenkin olla pitkä matka siihen, että asioita saa oikeasti tapahtumaan. Se, että omasta oivalluksesta syntyy lukuisia toimijoita yhdistävä hanke, vaatii väistämättä sinnikkyyttä sekä tiedon- ja rahoituksen hankintaa. Mikä Miilaa on vienyt eteenpäin?

”Meditaatio ja fokus. Luovalla ihmisellä on tietysti jatkuvasti ideoita ja pitää pystyä erottamaan ja valitsemaan, mihin tarttuu. Tähän ajatusten keskittämiseen käytän meditaatiota. Itse prosessihan tapahtuu askel askeleelta.”

”Tämä on sellaista pioneerityötä ja olen koko ajan epämukavuusalueellani – kampaamoyrittäjänä puhumassa muun muassa vesistötutkijoiden kanssa. Mutta ratkaisen kysymyksen kerrallaan.”

Mitä hyötyä yrittäjälle on vastuullisten ajattelu- ja toimintatapojen sekä liiketoiminnan yhteen saattamisesta?

”Jos sinulle itsellesi on yrittäjänä selvää, miksi teet sitä mitä teet, toimit myös inspiraationa ja innoittajana toisille, esimerkiksi asiakkaille. Ihmiset eivät osta jotain vain siksi, että sinä teet sitä. He menevät sellaisia asioita kohti, jotka voivat kokea myös itselleen hyödyllisiksi. Ja vastuullisuudesta hyötyy koko yhteinen pallomme.”

HIUKKA-projektin ohessa Miila pyörittää omaa Kuutio Galleriaansa Kalevankadulla Helsingissä. Millainen prosessi ekologisen kampaamokonseptin rakentaminen on tähän asti ollut?

“Kampaamossa mietin aivan jokaista kohtaa kiertotalouden ja zero waste -ajattelun kautta. Kyse on jatkuvasta kehityksen kaaresta ja nautin siitä. On tärkeää oppia aina jotakin uutta, se on tapa vaikuttaa.”

Kuuluukohan tässä myös Miilan tausta taiteilijana? Onhan luovuus itseään ruokkiva, jatkuva virta, joka pitää liikkeessä. 

”Se on juuri tuo. Epämukavuusalueella oleminen ja jonkin sellaisen tekeminen, jota et vielä täysin osaa tai tunne, on tila, jossa uutta voi syntyä.” 

Miila Hyökki on toiminut kampaamoalalla jo kaksikymmentä vuotta. Kuva: Miila Hyökki.

Kuutio Galleria on kestävämpi valinta myös varsin konkreettisella tasolla. Kompakti 30-neliöinen liiketila valaistaan led-lampuilla ja käyttösähkö tuotetaan valtaosin ydin- ja vesivoimalla. Kalusteet on hankittu kierrätettyinä ja siivouksessa Hyökki suosii luonnollisia puhdistusaineita. Ekologisuus ja terveysnäkökulmat on huomioitu värjäys- ja palvelumenetelmissä. Lisäksi Kuutio Galleria sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella.

”Kampaamoalalla yksi merkittävistä haitoista syntyy pakkausmateriaaleista, pulloista, joihin kampaamo- ja kosmetiikkatuotteet pakataan. Tätä asiaa ratkaisemaan olen kehittänyt kosmetiikkabaarin, jossa asiakkaat voivat ostaa tuotteita grammoittain, kokeilla ja tehdä omia sekoituksiaan. Konsepti on herättänyt innostusta.”

”Kerron raaka-aineista ja annan ideoita, mitä asiakas voi tehdä vaikka pelkillä yrteillä ja luonnon antimilla. Tavoitteeni on, että asiakas saisi jokaisella käynnillään palvelun lisäksi uutta tietoa, pientä oppia. Siitä onkin tullut kiitosta!”

Työskentelytapojen miettiminen on olennaista paitsi asiakkaan myös yrittäjän oman hyvinvoinnin kannalta.

”Olen toiminut kampaamoalalla jo kaksikymmentä vuotta, en voi tehdä työtä kuin liukuhihnalla. Kun kampaamoasiakkaan kohtaaminen esimerkiksi alkaa intialaisella päähieronnalla, siinä hiljennytään ja pysähdytään – ja ollaan käsityöammatin ytimessä. Olen läsnä ja keskityn käsillä tekemiseen.”

Hyökin mukaan läsnäolo on avain siihen, että jaksaa yrittäjänä tehdä pitkiä vuoroja päivästä toiseen. Uuden valtakunnallisen kiertotaloushankkeen käyntiin saattamisesta puhumattakaan.

Teksti: Helmi Saksala

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Matkailu

Moderni laivateknologia avaa uusia mahdollisuuksia kestävään matkailuun

Kaupallinen yhteistyö: Viking Line

Kestävien elämäntapojen ja ulkomaanmatkailun yhdistäminen ei ole kovin helppoa Suomesta käsin. Jos haluaa välttää lentämistä ja suosia maata pitkin matkustamista, tulee Eurooppaan harmittavan pitkä matka. Laivayhteydet tarjoavat luontevan ratkaisun meitä ympäröivien merialueiden ylittämiseen ja modernin teknologian myötä myös laivaliikenteestä löytyy nykyisin kestäviä vaihtoehtoja.

“Laivaliikenne on osittain vanhentuneiden mielikuvien uhri. Esimerkiksi Viking Linen risteilijät ovat kaukana niistä kauhutarinoista, joissa piipuista nousee mustaa nokista pakokaasua ja likavesiä lasketaan mereen”, toteaa Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Dani Lindberg.

Parhaimmillaan laivat voivat liikuttaa isoja ihmismääriä sekä rahtia tehokkaasti ja ympäristön huomioiden. Esimerkiksi vuonna 2019 Turku–Tukholma-välillä Viking Linen reittikohtaiset hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohden olivat 19 kiloa. Samalla reitillä liikennöi Viking Gracen lisäksi sen sisaralus Amorella. Vertailun vuoksi sama määrä hiilidioksidia syntyy, kun keskimääräisellä uudella henkilöautolla ajaa noin 155 kilometriä. Uutena myytyjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö Suomessa vuonna 2020 oli 122,6 g/km.

M/S Viking Grace on energiatehokas hybridialus, joka liikennöi Turun ja Tukholman välillä.

Modernia teknologiaa

Teknologian kehittyminen on jatkuvasti parantanut mahdollisuuksia vastuullisempaan liikkumiseen ilman kompromisseja matkustusmukavuudessa. Vuonna 2013 Viking Linen laivastoon liittynyt M/S Viking Grace on monella tavalla oiva esimerkki ja mittapuu kestävälle meriliikenteelle.

Turun ja Tukholman välillä liikennöivällä Viking Gracella on pituutta 218 metriä, ja se tarjoaa tilaa 2 800 matkustajalle sekä 556 henkilöautolle. Kaiken tämän liikuttamisesta huolehtivat neljä Wärtsilän 8L50DF-moottoria, jotka tarjoavat polttomoottorille poikkeuksellisen korkean, jopa 47 prosentin, termisen hyötysuhteen. 

Tämä osa polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan siis hyötykäyttöön. Polttomoottorin hyötysuhde on kierrosluvusta riippuvainen, ja tämän takia laivan moottoreita käytetään kiinteällä parhaan hyötysuhteen tarjoavalla kierrosluvulla. Moottoreilla ei pyöritä Viking Gracen tapauksessa potkureita mekaanisella yhteydellä, vaan moottoreiden voimalla käytetään generaattoreita sähköä tuottamaan. Laivaa liikuttavia potkureita käytetään siis sähköllä. Monissa vanhemmissa aluksissa on niin sanottujen päämoottoreiden lisäksi erilliset apumoottorit tarvittavan sähkön tuottamiseksi. Viking Gracen tapauksessa näistä on voitu luopua ja myös oheistoimintojen energiantarve voidaan täyttää päämoottoreiden voimalla.

Moottorin nimestä löytyvä lyhenne DF viittaa sanoihin dual-fuel. Tämä on kulmakivi koko aluksen päästöjen vähentämiselle. Kyseessä on kansainvälisesti ensimmäinen tämän kokoluokan matkustaja-alus, joka käyttää pääpolttoaineenaan LNG:tä, eli nesteytettyä maakaasua. Maakaasu tuo merkittävät edut etenkin pienhiukkaspäästöjen suhteen. Se on täysin rikitön polttoaine, minkä lisäksi hiukkaspäästöt vähenevät 85 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt 15 prosenttia perinteiseen dieselöljyyn verrattuna. Dieselöljyä käytetään kuitenkin edelleen ominaisuuksiensa vuoksi moottorien käynnistämiseen.

Moderni moottoriteknologia tarjoaa valmiin mahdollisuuden tulevaisuudessa nykyistäkin vähäpäästöisempään operointiin. Maakaasu on nimittäin mahdollista korvata myös biokaasulla, mikä vähentäisi kokonaispäästöjä entisestään. Lähivuosina tarjonnan kasvaessa ja hintatason laskiessa biopolttoaineiden osuus laivaliikenteessä tulee nousemaan kiihtyvään tahtiin.

Polttoaineesta riippumatta myös pakokaasuista otetaan hyöty irti. Viking Gracelta löytyvällä Ocean Marine -järjestelmällä pakokaasujen muuten hukkaan menevästä lämmöstä generoidaan sähköä laivan operointiin. Tällä järjestelmällä polttoaineenkulutusta saadaan vähennettyä parhaimmillaan 2–5 prosenttia.

Kestäviä ratkaisuja läpi laivan

Modernin ja tehokkaan moottoriteknologian lisäksi vastuullisuus on huomioitu Viking Gracella myös laivan päivittäisissä toiminnoissa. Esimerkiksi jätteiden kierrätys on hoidettu tehokkaasti ja laivalta toimitetaan kierrätykseen lasipakkaukset, metallijäte, paperit ja pahvit. Alukselta kerätty pakkausmuovi voidaan käyttää myymälöiden muovikassien valmistamiseen ja ruokajäte puolestaan toimitetaan prosessoitavaksi biokaasulaitoksiin.

Kierrätettävyys huomioidaan myös laivan varustelussa. Esimerkiksi aluksella muutaman vuoden välein vaihdettavat kokolattiamatot menevät aina kierrätykseen, ja päätyvät suurimmilta osin uudelleen samaan käyttöön. Myös miehistön asujen valmistuksessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja.

Laivoilla siis huomioidaan nykyaikainen kiertotalous hyvin monipuolisesti. Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Lindberg kiteyttää tärkeän asian hyvin: “Teemme paljon näkymätöntä, mutta erittäin merkityksellistä työtä”.

Aluksen kokonaistaloudellisuutta parannetaan säännöllisillä modernisointiprojekteilla. Hyvä esimerkki on vuonna 2019 toteutettu Viking Gracen ilmanvaihtojärjestelmän päivitys. Tavoitteena oli saavuttaa optimaalinen ilmanlaatu sekä parantaa energiatehokkuutta. Tuloksena saavutettiin noin 90 tonnin vuotuinen laskennallinen säästö polttoaineenkulutuksessa, mikä vastaa 250 tonnia hiilidioksidia. Luku vastaa Viking Linen kaikkien Maarianhaminan konttoreiden yhteenlaskettua vuosikulutusta pääkonttori mukaan lukien.

Energiansäästöä haetaan myös rohkeilla uuden teknologian kokeiluilla. Viking Grace oli kansainvälisesti ensimmäinen matkustaja-alus, jolle asennettiin roottoripurje vuonna 2018. Niin sanottuun Magnus-efektiin perustuvan roottoripurjeen suoraa vaikutusta polttoaineenkulutukseen on ollut vaikea arvioida. Roottoripurjeesta saatava hyöty perustuu pyörivän sylinterin muotoisen kappaleen vastakkaisilla puolille syntyvään paine-eroon. Tämän seurauksena sylinteriin kohdistuu voima, joka optimaalisessa tilanteessa keventää potkureiden työtä. Viking Gracen saaristoinen reitti osoittautui haastavaksi ympäristöksi ja roottoripurjeen kokeilujakso päättyi keväällä 2021. Testijaksolta saatiin kuitenkin paljon arvokasta tietoa, ja roottoripurjeella todettiin saavutettavan suuremmat hyödyt isommilla merillä.

”Roottoripurjeteknologia on joka tapauksessa lupaava ja kunnianhimoinen askel kohti ympäristöystävällisempää merenkulkua”, kertoo Lindberg.

Vastuullisuuspaneeli on hyväksynyt Viking Gracen kestävämmäksi valinnaksi, sillä sen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin muiden vastaavien matkustaja-alusten.

Kohti puhtaampaa tulevaisuutta

Pidemmän aikajänteen tavoitteena Viking Line tähtää fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Viking Grace avaa omalta osaltaan tietä biokaasun suuntaan, mutta yhtiössä seurataan mielenkiinnolla myös muita vähähiilisiä vaihtoehtoja. Myös muut biopolttoaineet ja olemassa olevan kaluston modernisointi esimerkiksi hukkaenergian talteenottojärjestelmillä mahdollistavat merkittävät vähennykset kokonaispäästöissä.

Myös laivaliikenteen sähköistyminen herättää kiinnostusta. Pelkästään akkusähkön voimalla liikkuminen ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule olemaan realistinen vaihtoehto isoilla risteilijöillä valtavan akkukapasiteetin tarpeen vuoksi. Akkuteknologian kehittyminen ja yhdistäminen esimerkiksi polttokennoteknologiaan tarjoavat kuitenkin mielenkiintoisen mahdollisuuden. Polttokennoilla vaadittava sähkö voitaisiin valmistaa laivalla päästöttömästi, ja kompaktit akustot toimisivat energian välivarastoina. Tämä vaatii kuitenkin vielä testaamista ja etenkin vedyn jakeluverkoston kehittymistä.

Isossa mittakaavassa suuntaa viitoittavat kansainvälisen merenkulkujärjestön päästötavoitteet. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä on tavoite vähentää 40 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. 

“Olemme sitoutuneet YK:n globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Osana tätä haluamme olla edelläkävijä uuden, vähäpäästöisemmän teknologian käytössä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jatkamme yhteistyötä innovatiivisten energiateknologiayritysten ja alan tutkijoiden kanssa”, Lindberg kiteyttää.

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Miksi valita kestotuote?

Kaupallinen yhteistyö: Kierti

Kertakäyttötuotteet ovat tuoteryhmä, joka yhdistetään helppouteen ja hygienisyyteen, mutta tänä päivänä myös kasvavaan jäte- ja ympäristökuormaan. Vastavoimana kulutuskeskeiselle kertakäyttökulttuurille nousuaan tekee nyt kestokulttuuri

Kestokulttuurin ytimessä ovat uudelleenkäytettävät ja huollettavat tuotteet, joita hyödyntämällä voidaan tuottaa vähemmän ja pyrkiä siten vaikuttamaan esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön. Aivan tuoreesta trendistä ei kuitenkaan ole kyse: 

“Kestotuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti jo ainakin 15 vuoden ajan, varmasti paljolti juuri vastapainona aika monta kymmentä vuotta vallalla olleelle kertakäyttökulttuurille”, kertoo kestäviä tekstiilituotteita valmistavan Kiertin perustaja, yrittäjä Milja Ottosson.

Erityisesti bambuisista ja hamppuisista tiskiräteistään tunnetulle Kiertille on syntynyt vuosien saatossa aktiivinen asiakaskunta ja moni pysähtyy tapahtumissa vaihtamaan ajatuksia kestotuotteiden myyntipöydän äärelle. Näissä kohtaamisissa näkyy yrittäjän mukaan hyvin ajan hengen muutos:

“Siinä missä yrityksen alkuaikoina kestävät ja pestävät tiskirätit herättivät vähän hämmentynyttä naureskelua ja ihmetystä, nykyisin kestot ovat jo valtavirtaa. Harvoin kukaan enää hämmästelee, että voiko näinkin tehdä”, hän kiteyttää.

Kiertin perustaja Milja Ottosson. Kuva: Kierti

Ottossonin kokemuksen mukaan ihmiset päätyvät kestotuotteiden käyttäjiksi hyvin erilaisista syistä, eikä yleistyksiä asiakaskunnasta voi oikein tehdä. Toisilla kestotuotteiden valitseminen kumpuaa selvemmin omien kulutustottumusten tai ympäristön pohtimisesta, toiset taas pitävät niistä käytännöllisyyden tai ihan vain esteettisten arvojen vuoksi. 

“Monelle vanhempien ikäluokkien edustajalle esimerkiksi kankaisen tiskirätin hankkiminen on itse asiassa paluuta omaan nuoruuteen, jolloin vastaavat tuotteet tehtiin tyypillisesti itse vanhoista kankaista ja pestiin uudelleen käyttöön”, Ottosson kertoo.

Yrittäjälle itselleen kestotuotteiden merkitys piilee siinä, että asioita voidaan valmistaa vähemmän ja siten säästää resursseja sekä vähentää ympäristövaikutuksia.

“Tuotteiden kestävyydestä puhuttaessa korostetaan usein niiden elinkaaren loppupäähän liittyviä ominaisuuksia, kuten vaikka kierrätettävyyttä, mutta samalla tuotannon alkupään merkitys ja kokonaiskuva unohtuu. Vaikka valmistettaisiin kuinka kestävää, luomua tai vaikka kompostoituvaa, kaikki tuotanto kuluttaa luonnonvaroja.”

Kuluttajalle ei ole aina helppoa tietää, mikä on kestävin ratkaisu. Tuotteen valmistuksen vaatimien resurssien sekä siihen käytetyn energian lisäksi vaakakupissa painavat myös esimerkiksi kuljetukset, varastointi sekä tuotteen elinkaaren päädyssä sen käyttökerrat sekä mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi muovi-, paperi- tai kestokassin välillä punnittaessa ekologisin vaihtoehto onkin yleensä se, joka löytyy jo valmiiksi kotoa.

Kestosta kannattavaa liiketoimintaa

Pontta kestokulttuurin paluulle on tuonut osaltaan uutisointi kertakäyttöisten muovituotteiden ympäristövaikutuksista sekä mikromuovin kertymisestä vesistöihin ja vesieläimiin. Muovi on nyt suurennuslasin alla myös sääntelyssä: EU-alueella vuoden 2021 alusta voimaan tulleen lain myötä kielletyiksi muuttuivat muun muassa muoviset pillit, vanupuikot sekä kertakäyttöaterimet.

Tänä päivänä kestoversioita on saatavissa onneksi laajalla skaalalla hygieniatarvikkeista, kuten pumpulipuikoista, vanulapuista tai kuukautissuojista aina keittiövälineisiin ja erilaisiin kodinhoitotuotteisiin. Kestovaipat ovat olleet jo kauan kestotuotteiden klassikko, mutta lastenhoitotuotteiden markkina on osoittautunut innovatiiviseksi alueeksi, jolla kehitetään paljon uudenlaisia kestotuotteita. Sieltä ponnistaa tavallaan myös Kiertin tarina.

Alkuun Kierti valmisti pääasiassa lastenvaatteita. Yrittäjyydestä haaveilevalle tekstiilialan osaajalle ja äidille valinta oli luonteva. Milja Ottosson halusi valmistaa materiaaleiltaan kestäviä ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita, ja yrityksen nimi Kierti viittasikin muun muassa kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen.

Kuinka tiskirätit tulivat sitten mukaan kuvaan?

“Jo tuolloin kestoilijoiden parissa tiskirättejä virkattiin tai neulottiin langasta. Itse aloin valmistaa rättejä hyödyntääkseni vaatteiden ompelusta jääneitä ylijäämäpaloja, mutta ne kasvattivatkin suosiotaan nopeasti niin, että lopulta lastenvaatteet saivat jäädä.”

Kaikki Kiertin kuosit painetaan käsin silkkipainotekniikalla, johon ei tarvita energiaa. Painoseulaan jäävä väri kaavitaan ja palautetaan painoväriastiaan seuraavaa käyttöä varten. Kuva: Kierti

Hävikistä tarkan yrittäjän kokeilu on muodostunut kannattavaksi liiketoiminnaksi: Tänä päivänä 90 % Kiertin liikevaihdosta tulee nimenomaan kestotiskirättien myynnistä. Ylivoimaisesti suosituin on bambuinen rätti, toisena tulee hamppuinen versio. Molemmat ovat jo aiemmin uralla hyväksi havaittuja materiaaleja.

“Bambu on tosi imukykyinen ja pehmeä, eikä se ala haiskahtaa helposti. Jotkut kuidut alkavat vanhetessaan haista puhtaanakin, mutta bambu pysyy raikkaana.”

Hampun käyttöä Ottosson toivoisikin lisättävän tekstiileissä muun muassa sen viljelyyn liittyvien ekologisten näkökulmien sekä materiaalin käytännöllisyyden vuoksi.

“Euroopassa viljeltiin hamppua paljon aina 2. maailmansotaan saakka ja sitä käytettiin kestävyyttä vaativissa kohteissa. Esimerkiksi laivojen purjeet ja köydet olivat usein hamppua, sillä kuitu ei homehdu helposti märkänäkään. On sääli, että tänä päivänä sitä on nihkeästi saatavana kankaissa – joskin valikoima on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana.”

Ottosson pyrkii valitsemaan kaikki käyttämänsä materiaalit kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä silmällä pitäen. “Silloinkin kun se ei ole aina bisnekselle hyvä”, hän lisää pilke silmäkulmassa. 

Kiertin kestotuotteissa käytetään pääasiassa bambua, hamppua, Tenceliä, puuvillapellavaa ja luomupuuvillaa. Valintoja tehdessään yrittäjä joutuu tasapainottelemaan toisaalta käyttöominaisuuksien, toisaalta ympäristövaikutusten välillä.

“Esimerkiksi hamppu kaipaa vain vähän torjunta-aineita ja lannoitteita, kuten bambukin, mutta sen saatavuus on vielä huonoa. Puuvilla taas vaatii edellä mainittujen lisäksi kasvaakseen paljon vettä, mutta sen korvaaminen esimerkiksi kierrätyspuuvillalla on vielä hankalaa, sillä kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa.” 

Autuaaksi tekeviä ratkaisuja ei vastuullisuuskysymysten parissa painivalle tekstiiliteollisuudelle vielä ole, mutta tulevaisuuden kannalta Ottosson näkee esimerkiksi Tencelin ja vastaavat puupohjaiset kuidut kiinnostavina vaihtoehtoina. 

“Ne ovat vaateteollisuudessa monikäyttöisempiä kuin esimerkiksi hamppu, sillä niistä voi tehdä helpommin neuloksia ja vaatteissa miellyttäviä kuituja.“

Kotimainen työ ilahduttaa, mutta myös yllättää kuluttajia

Materiaalien ohella kuluttajat haluavat entistä useammin tietää, mistä tuotteet ovat peräisin. Ottosson on huomannut ihmisten yleisesti olettavan ettei Suomessa ole enää tuotantoa, vaan kaikki tulee jostain kauempaa. Kotimaisen työn tukeminen onkin ollut asiakkaille tärkeä kulma Kiertin tuotteen valintaan.

Pisimmän matkan tiskirätin osalta tekevät langat, joiden alkuperä vaihtelee materiaalin mukaan, mutta kaikki muut vaiheet tuotannossa tehdään Suomessa. Kiertin käyttämät kankaat tulevat kotimaiselta kankaanvalmistajalta, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä myös tuotekehityksessä. 

Tällä hetkellä yhteisenä projektina on bambuisissa tiskiräteissä käytetyn neitseellisen polyesterin korvaaminen kierrätyskuidulla.

“Räteissä on mukana polyesteriä hieman vajaa 20 %, sillä se tuo kankaaseen kestävyyttä. Olemme kuitenkin siirtymässä kierrätetyn polyesterin käyttöön ja tässä kotimainen yhteistyökumppani on ollut korvaamaton. Yhdessä olemme tehneet koe-erät ja parannelleet tuotetta.”

Nyt käynnissä on viimeinen kestävyystesti, joka määrittää päästäänkö vihdoin etenemään tuotantoon.

“Tuotteen fyysinen kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus on sellainen asia, josta ei voi tai kannata tinkiä, sillä se takaa tuotteelle pitkän käyttöiän. Näin ei synny turhaa jätettä eikä tuotetta ole siten valmistettu turhaan”, Ottosson summaa.

Kiertin bambuinen tiskirätti suunnitellaan, kudotaan ja painetaan Suomessa. 82 % materiaalista on Aasiassa viljellystä bambusta valmistettua bambuviskoosia ja 18 % polyesteriä. Kuva: Kierti

Kestävä, pestävä ja huollettava

Vastuu yksittäisen tuotteen kestosta ei lepää pelkästään valmistajan hartioilla, vaan myös käyttäjä voi vaikuttaa paljon siihen, pysyykö tuote kunnossa ja kuinka kauan. Sen vuoksi onkin tärkeää, että valmistajan antamia ohjeita noudatetaan. Jos ohjeita ei ole tullut mukana, kannattaa valmistajalta kysellä niiden perään.

Kiertin tiskirättien osalta huoltaminen on simppeliä:

“Tärkeintä on pesu 60 asteessa. Jos pesee alemmissa lämpötiloissa, rätti ei välttämättä puhdistu bakteereista kokonaan ja voi alkaa haiskahtaa ajan oloon. Tahroja kertyy väistämättä, kuten mihin tahansa kankaaseen, mutta niitä voi poistaa samaan tapaan kuin muista tekstiileistä jos sen kokee tärkeäksi. Mitään tämän suurempaa rätti ei kuitenkaan vaadi”, Ottosson kertoo.

Kestotuote ei siis ole välttämättä sen työläämpi käyttää kuin kertakäyttöinen vastineensa, vaikka tällaisiinkin epäluuloihin yrittäjä on matkan varrella törmännyt.

“Itse näen, että työläämpää on ostaa jatkuvasti uusi tuote kuin heittää vaikkapa sitten kestorätti muun pyykin sekaan ja ottaa taas käyttöön puhtaana. Rahaakin säästyy. Toki alkuvuosina sain toisinaan kommenttia, että onpa kankaanpalalla hintaa kun rätti maksoi 7–8 euroa, mutta kun sitä käytetään keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta, alkaa hinta näyttäytyä eri valossa. Aika monta kertakäyttöistä versiota ehtii ostaa siinä ajassa.”

Milja Ottossonille kestotuotteista on tullut paitsi kannattavaa liiketoimintaa, myös elämäntapa, josta ei enää osaisi luopua.

“En ole vaihtoehtoihminen tai erityisen periaatteellinen, mutta asiaan perehtymisen myötä kertakäyttötuotteisiin tulee tartuttua yhä vastahakoisemmin. Esimerkiksi tuorekelmun käyttäminen olisi jo hirveän vaikeaa – pakkaan elintarvikkeet mieluummin pestävään lasirasiaan kuin hetken päästä pois heitettävään kelmuun.”

Samoin hän pyrkii välttämättään turhaa muovin käyttöä esimerkiksi Kiertin tuotteiden pakkausmateriaaleissa silloin kun se vain voi välttää. Yleensä voi.

“Vaikka ratkaisuja ei tee kovin tietoisesti, tulee niistä pidemmän päälle tapa”, hän kiteyttää.

 

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Hiilitassunjäljillä

Kaupallinen yhteistyö: Dagsmark

Noin joka kolmannessa kotitaloudessa Suomessa asustaa lemmikki. Useimmiten koira tai kissa. Koiria meillä on noin 700 000 ja kissoja tutkimuksesta riippuen 600 000–1,3 miljoonaa. Seuraeläimet ovat siis meille arkipäivää.

Lemmikkien hankinta on varsinkin korona-aikana vain kasvanut ja vuosittain koiran tai kissan omistaja käyttää noin tuhat euroa lemmikkinsä ylläpitoon ja hoitoon. Vuositasolla lemmikkieläinten hankintaan, ruokiin, tarvikkeisiin, eläinlääkärikäynteihin ja lääkkeisiin, vakuutuksiin ja muihin lemmikkieläinpalveluihin käytetään Suomessa lähes miljardi euroa. Luku pysäyttää miettimään mitä tämä tarkoittaa ympäristön ja ilmaston kannalta, sillä ei puhuta ihan pienestä markkinasta.

Yhteinen evoluutiomme

Olemme eläneet koirien kanssa kymmeniä tuhansia vuosia ja yhteinen evoluutiomme on johtanut jopa siihen, että koirat kykenevät lukemaan ihmisen sanattomia eleitä ja vihjeitä. Kissat hiipivät sydämiimme todennäköisesti noin 10 000 vuotta sitten. Koirat toimivat viranomaisten apuna, henkilökohtaisina hyötykoirina ja esimerkiksi tukena kasvatuksessa ja kuntoutuksessa. Eikä yhtään voi vähätellä jokaisen kuonon ja tassun hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Tutkimusten mukaan ne vähentävät stressiä, lisäävät empatiakykyä ja nostavat itsetuntoa. Ei siis ole millään tavalla realistista odottaa, että tämä kymmeniä tuhansia vuosia jatkunut yhteinen evoluutiomme päättyisi.

Hiili- ja ympäristötassunjälkiä ympäri maailman

Millaisia vaikutuksia lemmikinpidolla on ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta? Vuonna 2019 ilmestyneessä tutkimuksessa Maastrichtin yliopistossa laskettiin ja vertailtiin kissojen ja koirien ympäristötassunjälkeä Alankomaissa, Kiinassa ja Japanissa. Suurin osa ympäristö- ja hiilitassunjäljestä syntyy ruokinnasta ja erityisesti sen sisältämästä lihasta. Hiilitassunjäljellä tarkoitetaan hiilidioksidipäästöjä, joita lemmikin ylläpidosta syntyy ja ympäristötassunjäljellä ympäristöön syntyvistä vaikutuksista, kuten vedenkäytöstä, eroosiosta ja lajikadosta. 

Tutkimus osoitti, että kissojen ympäristötassunjälki ja ruokinnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat kaikkialla hyvin samankokoisia. Koirien tassunjäljet sen sijaan vaihtelivat. Japanilaiset koirat syövät riittävän määrän suhteessa energiantarpeeseensa toisin kuin koirat Alankomaissa ja Kiinassa, jossa ne saivat selvästi energiaa yli tarpeensa. Ainakin osittain tästä syystä myös päästöt ja ympäristövaikutukset ovat pienempiä japanilaisten koirien kohdalla. Koirien koko vaikutti luonnollisesti myös hiilitassunjäljen kokoon.

Miten ruokinta vaikuttaa lemmikin tassunjälkeen?

Koirien ja kissojen ruokintaa on tutkittu pääasiassa suhteessa siihen, miten eläin voisi voida mahdollisimman hyvin. Näin meillä on tiedossa esimerkiksi se, millainen määrä proteiinia, rasvaa ja erilaisia hivenaineita sekä vitamiineja eläimen olisi hyvä ruokinnasta saada. Miten siis voi vaikuttaa siihen, että oman eläimen hiili- ja ympäristötassunjälki pienenisi hyvinvoinnista tinkimättä? 

Maastrichtin yliopiston tutkimuksessa suositellaan, että reseptiikka suunniteltaisin niin, ettei siinä ole mitään liikaa, mutta kaikkea tarpeeksi. Vaihdettaisiin tunnetusti suurimmat hiilidioksidipäästöt tuottavat lihat, kuten nauta, siipikarjaan ja kalaan. Tuotanto tulisi tehdä uusiutuvaa energiaa käyttäen ja hankinta- sekä logistiikkaketjut optimoida mahdollisimman vastuullisiksi. Esimerkiksi lemmikkien ruoissa usein käytettävällä riisillä on tiettävästi huomattavasti muita viljakasveja korkeampi hiilijalanjälki. Riisin kokonaisvesijalanjälki nousee eri arvioiden mukaan noin 2500 litraan kiloa kohti. Riisin viljelyyn liittyy monia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä tuotannon eettisiä ongelmia. Voit lukea aiheesta enemmän artikkelistamme täältä.

Oikea määrä ruokaa ja puuhaa

Helppo tapa hiili- ja ympäristötassunjälkien pienentämiseen on huolehtia siitä, että eläin syö oikean määrän kulutukseensa nähden. 

”Ylipaino vaikuttaa eläimen hyvinvointiin merkittävästi”, kertoo koirien ja kissojen ravitsemusasiantuntija Emmi Heikkinen

“Parasta olisi pitää lemmikki normaalipainoisena. Ruoka koetaan helppona rakkaudenosoituksena, mutta tapoja välittämiseen on monia muitakin”, Heikkinen jatkaa. 

Eläimelle voi tarjota yhteisen leikkihetken namipalan sijaan. Ainakin koirat myös nauttivat saadessaan tehdä jotain ruokansa eteen ja erilaiset aktivointikupit, -matot ja -pelit ovatkin ilahduttavan suosittuja nykyään koiranomistajien keskuudessa. Puuhaillessa ruokamäärä harvemmin tuntuu liian pieneltä kun sen parissa saa käyttää enemmän aikaa.

Hännät ylös ja hiilitassunjäljet alas!

Toinen vaikuttava mutta arkinen keino lemmikin ympäristövaikutuksien pienentämiseen on valita ruoka, jonka reseptiikka ja tuotantotavat ovat tiedossa. Koska eläinruokaa katsotaan lain silmissä eri tavalla kuin ihmisten elintarvikkeita, pakkaukseen ei tarvitse antaa yhtä tarkkoja tietoja kuin elintarvikkeissa. Rehulainsäädäntö ei edellytä kertomaan alkuperätietoja kuten elintarvikelainsäädäntö edellyttää. On siis täysin valmistajasta riippuvaa mitä tietoja pakkauksessa kerrotaan. Valmistusmaa ei myöskään välttämättä kerro raaka-aineiden todellista alkuperää. 

Dagsmark Petfoodin vuonna 2020 tilaaman kuluttajatutkimuksen mukaan 94 % koiranomistajista haluaa tietää ruoan alkuperän. Kissanomistajat eivät tutkimuksen mukaan vielä ole yhtä kiinnostuneita alkuperästä, tosin on odotettavissa, että tähän tullaan myös kissanomistajien keskuudessa kiinnittämään tulevaisuudessa enemmän huomiota valikoiman kasvaessa esimerkiksi kotimaisilla vaihtoehdoilla. Eläimille tarjottava ruoan ei tarvitse olla ihmisille kelpaavaa, mutta se ei tarkoita sitä, että ruoan ei pitäisi olla turvallista ja terveellistä.

Kotimainen kannattaa aina

Suomessa ja kotimaisista raaka-aineista valmistettu koiran- ja kissanruoka on turvallista esimerkiksi antibioottien käytön suhteen. Lemmikkienruokaan käytetään meillä ainoastaan elintarvikeraaka-aineita sekä sivuvirtoja, jotka jäävät yli ihmisille tarkoitetusta tuotannosta. Lisäksi tiedämme millaisissa oloissa tuotannon eri vaiheissa ihmiset työskentelevät ja miten eläimiä tulee kohdella kasvatuksen aikana. Vaikka kuljetus on vain pieni osa lopputuotteen hiilijalanjäljestä, on kuitenkin vain järkeenkäypää, että kotimaassa ruokatuotannosta ylijääviä raaka-aineita käytetään lähellä asuvien eläinten ruokintaan. 

Dagsmark – kotimainen edelläkävijä

Dagsmark Petfood perustettiin vuonna 2016 tarpeeseen, sillä kotimaisia kuivaruokavaihtoehtoja ei ollut saatavilla. Heti alusta asti oli selvää, että lähiruoka valmistetaan myös vastuullisesti. Ruoka haluttiin myös tuoda kaikkien saataville eikä sitä rajattu yksinomaan lemmikkieläinkauppoihin vaan se on saatavissa arjen ruokaostosten lomassa myös ruokakaupoista. Keväällä 2021 lanseerattiin kissojen kotimainen kuivaruoka sekä koirien penturuoka. Loimaalla sijaitseva tuotantotehdas uudistuu parhaillaan ja syksyllä lanseerataan ensimmäinen kotimainen kissojen märkäruoka.

Pääraaka-aineina käytetään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kuten silakkaa ja siipikarjaa, minkä ansioista päästöt ovat 90 prosenttia pienemmät kuin esimerkiksi riisistä ja naudanlihasta valmistetussa koiranruoassa. Itämerestä kalastettava silakka ja kilohaili poistavat meren rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia ja sisältävät valtavasti lemmikille tärkeitä ravintoaineita. Dagsmarkin käyttämästä Itämeren kalasta on poistettu dioksidi kalajauhoksi valmistamisen yhteydessä. 

Dagsmarkin kotimaiset koiraruoat valmistetaan Suomessa hyödyntäen jo olemassaolevia elintarvikeketjuja ja ihmisravinnoksi kelpaamattomia ruhonosia.


Ei siis ole huolta, että oman lemmikin kuppiin päätyisi jotain sellaista, josta sille olisi haittaa. Kotimaista kalaa sisältävän lemmikinruoan syöttäminen onkin oikeastaan ympäristöteko. Ruoat valmistetaan Suomessa kotimaisista raaka-aineista uusiutuvalla energialla. Myös pakkaukset vaihdettiin materiaaliin, joka on kierrätykseen soveltuvaa muovia, kun asiakkaat esittivät toiveen asiasta.

Dagsmarkin purutuotteet valmistaa Kokkolan Nahka, joka jakaa saman vastuullisen arvopohjan Dagsmarkin kanssa. Tuotteissa käytetään hirven-, naudan- ja hevosennahkaa, sekä kausituotteissa hyödynnetään toisinaan saatavilla olevaa peuraa ja poroa. Purutuotteiden valmistuksessa toteutetaan kiertotaloutta, sillä niissä käytetään muiden nahkatuotteiden valmistuksessa syntyvää leikkuuylijäämää, jota muuten hyödynnetään hyvin vähän. Tuotannossa hyödynnetään myös nahkatuotteisiin kelpaamattomat pintavialliset nahat. Naudan- ja hevosennahat hankitaan kotimaisilta teurastamoilta ja riistaeläinten nahat tulevat suoraan metsästäjiltä sekä metsästysseuroilta. Eettisimmät ja ekologisimmat purutuotteet syntyvätkin riistaeläimistä, jotka on kaadettu kannanhoidollisista syistä. 

Purutuotteiden tuotannossa voidaan hyödynntää myös nahkatuotteisiin kelpaamattomat pintavialliset nahat.


Dagsmark on parhaillaan rakentamassa ympäristö- ja vastuullisuusohjelmaa. “Sitoudumme tuotannon ja raaka-aineiden läpinäkyvyyteen sekä mahdollisimman tarkkaan jäljitettävyyteen, jopa tilalle saakka”, kertoo Dagsmarkin vastuullisuuspäällikkö Reetta Haapasalo. Näin Dagsmark aikoo olla myös tulevaisuudessa kotimaisen lemmikkien kuivaruoan vastuullisin edelläkävijä. 


Vastuullisuuspaneelin kuratoimat Dagsmarkin lemmikinruoat sekä Luumäki- ja Tikkurila -purutuotteet löydät hyvin varustelluista vähittäistavarakaupoista ja valikoiduista erikoisliikkeistä sekä verkkokaupoista.

Kokeile oman karvakaverisi kanssa hiilitassunjäljen pienentämistä näillä helpoilla vinkeillä!

Elska Kolu

Kirjoittaja on intohimoinen koiraharrastaja ja Infinen vastuullisuusmuotoilija. Kotona asustaa tällä hetkellä vuoden vanha borderterrieri Layla, joka toimittaa paitsi parhaan ystävän virkaa, myös opiskelee viralliseksi hypokoiraksi.

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

“Sekä puhdas että halvin vaihtoehto”: kestävä sähkövalinta ei enää ole raskas kukkarolle

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Tuulisähköyhtiö Ilmatar haluaa haastaa kohtuuhinnan ja vihreän valinnan vastakkainasettelun: puhtaan energian ei pitäisi olla enää kallista, vaan täysin kilpailukykyistä muiden tuotantomuotojen kanssa.

Mielikuvaa uusiutuvan sähkön korkeasta hinnasta pidetään Ilmattaren myyntijohtaja Tapio Potilan mukaan sitkeästi hengissä ennen kaikkea bisnessyistä.

“Energiayhtiöt ovat satsanneet miljardeja kivihiilivoimaloihin ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun sähköön. Paine näitä tuotantomuotoja kohtaan kasvaisi, jos rinnalle tulisi puhdas ja samalla yhtä taloudellinen vaihtoehto.”

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta toteaa myös, ettei vihreän energian hinta seuraa tuotantokustannuksia, vaan ihmisten maksuhaluja. Hän ottaa vertauksen vaateteollisuudesta: lenkkariparin tuotanto voi maksaa kymppejä, mutta kuluttajat ovat valmiita maksamaan joistain merkeistä satasia.

“Näin on myös uusiutuvilla lähteillä tuotetun energian suhteen: jos ihmiset ovat valmiita maksamaan, yhtiöt pyytävät enemmän.”

Hinnoittelua perustellaan Vakkilaisen mukaan myös sillä, että sähköyhtiöt sitoutuvat käyttämään osan laskuttamastaan hinnasta vihreän lisäkapasiteetin rakentamiseen. Joskus tätä lupausta on kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti.

“Esimerkiksi vesivoima on kyllä uusiutuvaa ja vähäpäästöistä, mutta sitä on vaikea enää rakentaa lisää. Vesivoimaa on myös tuotettu pitkään eli sen investoinnit ja optimointi on jo tehty. Ei siitä silloin pitäisi enää joutua maksamaan ylimääräistä.”

Professori Esa Vakkilaisen mukaan tuulivoiman haaste on hinnan sijaan se, kuinka sitä saataisiin rakennettua lisää muuallekin kuin länsirannikolle. Kuva: Teemu Leinonen

Uusiutuva tuotanto ei ole tukisyöppö, vaan markkinaehtoista liiketoimintaa

On myös sitkeä illuusio, että puhdas energia eläisi loputtomien julkisten tukien varassa. Tapio Potila sanoo tukien olleen keskeisiä uusiutuvan energiateollisuuden tuomisessa Suomeen, mutta hän korostaa toiminnan kehittyneen jo markkinaehtoiseksi. Uusien tuulivoimaloiden tuotantotuki sulkeutui vuonna 2017.

“Oikeastaan tuulisähkön hinta ei enää riipu poliittisista linjoista. Päättäjät voisivat vaikuttaa hintaan ainoastaan määräämällä tuulisähkölle keinotekoisia veroja: tukien loppuminen ei enää näy hinnassa.”

Ilmattarella ei myöskään ajatella uusiutuvan energian parhaiden päivien koittavan “sitten joskus”, Potila alleviivaa. Ilmatar tuottaa pelkkää tuulisähköä: fossiiliset vaihtoehdot eivät yhtiötä kiinnosta, koska tuulienergian kannattavuus vain kasvaa. 

Professori Vakkilainen korostaa puhuvansa aiheesta vain Suomen osalta. Hän kuitenkin uskoo myös kysynnän ja tarjonnan lain puoltavan tuulisähköä esimerkiksi biovoimaan verrattuna, koska tuulivoima on halpaa ja laskee sähkön keskihintaa. 

“Tuulivoima halpenee meillä koko ajan, on liiketaloudellisesti kannattavaa eikä enää tukien varassa. Haaste on lähinnä se, että saisimme rakennettua tuulivoimaa lisää muuallekin kuin länsirannikolle”, Vakkilainen pohtii.

Professori uskoo myös merituulivoiman jatkavan kehitystään. LUT-yliopisto selvittääkin paikallishallinnon kanssa jopa 30 terawattitunnin vuotuisen sähköntuotannon mahdollisuuksia merituulen avulla Ahvenanmaalla.

Vihreää, mutta myös yhteiskunnallista sähköä

Uusiutuvasti tuotetun energian puolesta puhuu moni muukin tekijä kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Potila huomauttaa, että tuulisähköä kannattaa kehittää ja rakentaa jo pelkästään kansallisen energiaomavaraisuutemme parantamiseksi.

“Tuulisähkössä polttoaine on ilmaista ja sen varanto loputon”, hän sanoo. “Tuulta saadaan myös valjastettua Suomessa kohtuullisin satsauksin: se on erittäin järkeenkäypä vaihtoehto, jos haluamme kuluttaa ensisijaisesti kotimaista sähköä.”

Kotimaisuudella on merkitystä kansantalouden ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2020 Suomessa käytetystä sähköstä 18,5 % oli nettotuontia (sähkön tuonnin ja viennin erotus). Kulutushuippu osuu usein kylmiin talvijaksoihin, jotka koettelevat Suomen kanssa samaan aikaan myös naapurimaita. Kysyntä kohoaa samaan aikaan kaikissa alueen maissa: tuontisähkön varassa oleminen on tällöin hankalaa.

“Esimerkiksi Ruotsista tuotettu sähkö ensin kallistuu. Jos kulutuspiikki jatkuu, voivat rajat tulla vastaan: nykyinen infra ei saa siirrettyä enempää energiaa Suomeen tai sitä ei kerta kaikkiaan ole enempää myytäväksi”, Potila kuvailee.

“Ei Ruotsi aja omaa kulutustaan alas, jotta Suomi voisi toimia täysillä. Tällöin meillä joudutaan sulkemaan teollista tuotantoa, kunnes kulutuspiikki tasaantuu.”

Ilmattaren Tapio Potilan mukaan tuulivoiman kallis hintamielikuva ei perustu enää todellisuuteen.

 

Vihreän sähkön luontoarvot ovat myös usein lähempänä arkeamme kuin miltä ilmastonmuutoskeskustelun valossa usein tuntuu. “Jos Salmisaaressa ei poltettaisi kivihiiltä, helsinkiläiset hengittäisivät puhtaampaa ilmaa. En usko sen olevan kiistakysymys kenellekään, riippumatta siitä miten suhtautuu ilmastotyöhön.”

Maaseutukunnille uusiutuvat voimalaitokset puolestaan voivat tarjota tarpeellisia verotuloja. Potila arvioi, että kymmenen voimalan tuulipuisto voisi tuoda kiinteistöveroina ja maavuokrina 400 000–500 000 euroa vuodessa kunnan kirstuun. “Jokainen voi pohtia, paljonko julkisia palveluja sillä rahoittaisi ja turvaisi.”

Vaihtaminen on helppoa – mutta kestävin vaihtoehto vaatii perehtymistä

Puhtaamman sähkösopimuksen löytäminen ja siihen vaihtaminen ei, toisin kuin usein luullaan, ole vaikeaa. Usein sopimuksen voi vaihtaa täyttämällä nopean verkkolomakkeen tai soittamalla lyhyen puhelun asiakaspalveluun: sähköyhtiöt hoitavat loput ja käytännössä sopimus vaihtuu parin viikon sisään. 

Uusiutuvaa sähköä on laajasti saatavilla. Aidosti kestävintä vaihtoehtoa varten voi kuitenkin joutua tekemään hieman tarkempaa vertailua, Tapio Potila korostaa. 

“Etenkin suurten yhtiöiden sähköntuotanto perustuu isossa kuvassa edelleen vahvasti muille kuin uusiutuville tuotantomuodoille, kuten ydin- ja fossiilisille polttoaineille. Jos kuluttajana ostan yhtiöltä kilowattitunnin puhdasta sähköä, mutta samalla se tuottaa viisi kilowattituntia kivihiilellä jossain muualla, tuenko tosiaan parasta mahdollista vaihtoehtoa?”

Ilmatar uskookin, että kestävin ratkaisu on panostaa yksinomaan uusiutuvasti tuotettuun sähköön. Yhtiö on päättänyt rakentaa ja myydä ainoastaan puhdasta tuulisähköä. Ajattelu ei kuitenkaan perustu pelkkään ympäristöystävällisyyteen.

“Jos energiantuotannon tulevaisuutta katsotaan joitain vuosia eteenpäin, tuulisähkö tulee olemaan paitsi puhdas, myös se ehdottomasti halvin vaihtoehto”, Potila korostaa. “Ilmatar myy sähköä markkinaperusteisesti, mutta yltää silti vertailuissa nytkin jo edullisimpien vaihtoehdon joukkoon. Tätä tulevaisuus on: sähkö voi olla vihreää, kannattavaa ja edullista.”

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen.

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Salla Jokinen: Oikealla tiellä – myös energiavalintojen suhteen

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Ilmatar halusi selvittää millaisia kysymyksiä kuluttajilla on kestävään energiaan ja kodin energiaratkaisuihin liittyen sekä vastata eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyviin huoliin yhdessä vaikuttajien kanssa. Tässä sarjassa avataan kyselyn tuloksia ja annetaan vastauksia kuluttajia eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.

Sarjan kolmannessa osassa Salla Jokinen pohtii omaa energiankäyttöään sekä yksittäisen kuluttajan mahdollisuuksia vaikuttaa omilla valinnoillaan esimerkiksi ympäristön hyvinvointiin.

Oikealla tiellä – myös energiavalintojen suhteen

Olen herännyt vastuullisen energiankulutuksen merkittävyyteen vasta aivan viime vuosina. Tämä johtunee siitä, että en ylipäätään aiemmin juuri kiinnittänyt huomiota valintojeni ympäristövaikutuksiin. Elämäntyyliäni olisi voinut kuvailla sanoin kaikki mulle pikana ja halvalla. Oikeastaan muulla ei tuntunut olevan väliä kuin sillä, että itse hyödyin ratkaisuistani. Vuonna 2018 aloitin kuitenkin uudenlaisen elämän ja lopetin oman navan tuijottelun. Aloin kiinnittää enemmän huomiota kulutuskäyttäytymiseeni ja siihen, minkälaisia yrityksiä haluan hankinnoillani tukea. Aloin myös tarkastella kriittisesti omaa rooliani sosiaalisen median vaikuttajana ja lopetin yhteistyöt sellaisten yritysten kanssa, joiden arvopohja poikkeaa omastani.

On harmillisen helppo piiloutua sen verukkeen taakse, ettei yksittäisen kuluttajan valinnoilla ole isossa kuvassa merkitystä. Voi jatkaa elämäänsä kuten ennenkin välittämättä ympäristövaikutuksista tai muista seurauksista. Pienistä puroista syntyy isoja jokia, eikä kulutuskulttuurikaan synny tyhjiössä. Se, millaisia valintoja näet muiden tekevän, vaikuttaa varmasti myös omiisi. Nykyisin haluan omalla esimerkilläni olla näyttämässä suuntaa paremman huomisen puolesta. Ei loppujen lopuksi ole kovin hankalaa tehdä vihreämpiä valintoja.

Yksi merkittävimmistä omaan hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä on asuminen. Muutin itse vastikään kerrostalokaksiosta rivitalokolmioon, jolloin sähkösopimuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Sähkölaskun suuruus tulee kasvamaan uusista olosuhteista johtuen merkittävästi, mutta hintoja vertaamalla oli helppo löytää itselle sopivin diili. Yksi uuden asumismuodon sähkörohmuista on sauna, jota pyrin käyttämään vain muutaman kerran kuussa. Talven pakkaset ovat kuitenkin saaneet minut saunomaan hieman suunniteltua useammin ja jännityksellä odotan ensimmäisen sähkölaskun lukemia. Muuten olen aika maltillinen energiankäyttäjä kotioloissa. Katson tv:tä harvoin, viihdyn hämärässä ja sammutan turhat laitteet pois päältä. Toisaalta käytän mielestäni hieman liikaa lämmintä vettä suihkussa lotratessani. Käyttöveden lämmittäminen onkin yksi kotitalouksien suurimmista sähkön kuluttajista.

Elin itse aivan liian pitkään siinä uskossa, että puhtaammat energiavalinnat eivät sovi omalle lompakolleni. Todellisuudessa monet ekologisemmat vaihtoehdot ovat hyvin kilpailukykyisiä myös hinnastonsa suhteen. Oman sähkösopimuksensa kilpailuttamalla saa helposti selville, mikä yritys tarjoaa omiin arvoihin ja tarpeisiin istuvimman sopimuksen. Hintojen lisäksi kannattaa tarkastella myös sitä, millaista energiamuotoa haluaa tukea. Onko omalla panoksellaan vaikuttamassa uusiutumattomien energialähteiden suosioon vai tuntuuko uusiutuvat vaihtoehdot paremmilta?

Tein vuoden 2020 lopulla Instagramissa seuraajilleni kyselyn, jossa utelin heidän fiiliksiään energiatuotannosta ja asumisesta. 92 prosenttia vastaajista kertoi olevansa huolissaan eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Useampi halusi tietää, millaiset erot ovat nimenomaan hinnoissa, jos vertaillaan ekologisia ja ei niin ekologisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Ilmattaren tuulivoimalla tuotetulla sähköllä on hyvin edullinen hinnasto, joka ei kiristä kukkaron nyörejä.

Itse suosin ja kannatan nimenomaan tuulivoimaa energiamuotona. Aiemmin virheellisesti luulin, että tuulivoimaa käyttämällä tukee samalla fossiilisia polttoaineita (silloin, kun ei tuule), mutta Ilmattaren tuottama sähkö koostuu 100 prosenttisesti uusiutuvasta energiasta. Ilmatar tuottaa ja myy vain suomalaista tuulisähköä. Mutta on totta, että suuri osa energiayhtiöistä myy uusiutuvaa ja uusiutumatonta energiaa sekaisin silloin, kun uusiutuvaa energiaa ei ole tarjolla riittävästi. Onkin siis erityisen tärkeää tutustua juuri siihen yritykseen, jonka kanssa oman sähkösopimuksensa solmii!

Terkuin,

Salla Jokinen

Kirjoittaja on sosiaalisen median vaikuttaja, joka on kirjoittanut Focus on Favorites -blogiaan aina vuodesta 2007 saakka. Blogi ja siihen liittyvät sosiaalisen median kanavat keskittyvät Sallan lempipuheenaiheisiin, joita ovat ruoka, luonto, pukeutuminen, ekologisuus, kulttuuri ja universumin ihmeellisyys.

Ilmatar vastaa

Salla epäili, ettei puhdas energia sovi hänen kukkarolleen, mutta huomasi olleensa väärässä. Vihreälle energialle onkin syntynyt maine ”luomutuotteena”, josta pitäisi maksaa jopa ylimääräistä. Tosiasiassa LUT-yliopiston tutkimuksessa todettiin jo 2017 tuulivoiman olevan edullisin uusi energiantuotantomuoto. Tuulivoimaloiden lisääntyessä sähkön hinnan on ennustettu tulevan pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin nykyään.

Kirjoituksessa on erityisen hienoa pohdintaa vastuullisesta kuluttamisesta valintoja tehdessä. Yhä useampi pohtiikin näitä samoja asioita. Tutkimusten mukaan paras ja merkittävin teko ilmastonmuutoksen torjumiseen on fossiilisten polttoaineiden vaihtaminen ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon. Helpoiten se onnistuukin valitsemalla täysin vihreän ja uusiutuvan tuulisähkön. Tästä huolimatta harva ajattelee valintojaan tarkemmin tai toimii asian eteen. Tuulisähköön vaihtaminen kun ei tuo samaa tyydytystä ja sosiaalista palkintoa, kuin esimerkiksi tavaran myyminen Facebookin kierrätysryhmässä. 

Terveisin,

Tapio Potila 
Ilmatar

 

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen. 

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Lue myös:

Satu Rämö: Sähkö tulee töpselistä?
Tutustu tuulisähkösopimuksiin Ostavastuullisesti.fi -sivustolla
Sähkösopimuksen vaihto on helppo ensiaskel kestävämpään elämään

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Hanne Kettunen: Onko tuulivoima kallista?

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Ilmatar halusi selvittää millaisia kysymyksiä kuluttajilla on kestävään energiaan ja kodin energiaratkaisuihin liittyen sekä vastata eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyviin huoliin yhdessä vaikuttajien kanssa. Tässä sarjassa avataan kyselyn tuloksia ja annetaan vastauksia kuluttajia eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.

Toisessa osassa Hanne Kettunen pohtii kestävän energian hintamielikuvaa sekä seuraajiensa kokemaa epävarmuutta sen suhteen, millaiseen tietoon vastuullisuudesta voi oikein luottaa?

Onko tuulivoima kallista?

Kysyin seuraajiltani Instagramissa, mikä heitä eniten mietityttää kestävämmissä energiavaihtoehdoissa. Sain yli sata vastausta ja niissä kaikissa toistuivat samat teemat.

Ihmiset haluavat tehdä vastuullisempia valintoja, mutta heitä huolettaa, voiko vastuullisuuteen luottaa. Onko edes mahdollista, että käyttämäänsä energiaa voi kutsua  vastuulliseksi? 

Millä perusteella juuri meidän sähkö olisi vihreää, kun kaikki lopulta tulee samoja lankoja pitkin”, tiivisti yksi seuraajistani ajatuksensa.

Mikä siis lopulta todella on vastuullista, kuka sen määrittää ja miten sitä mitataan? 

Monen huolena oli myös se, että yksittäisen kuluttajan on vaikea saada tietoa, sitä on vaikea ymmärtää – ja välillä kalvaa myös epävarmuus siitä, voiko tietoon luottaa. Viherpesun uhka on selvästi monilla mielessä.

Hinta mietityttää. Vastuullisuus oletetaan jostain syystä kalliimmaksi. Monissa vastauksissa oletettiin vastuullisemman sähkön olevan hyvin kallista, eikä vastuullisuuden lopputuloksesta silti ole takeita. Jonkin verran pelättiin myös sitä, ettei vastuullisesti tuotettu energia riitä kaikkien tarpeisiin. 

Kiinnostus kestävämpiin energiavaihtoehtoihin on todella suurta ja vastuullisuutta toivotaan energiakenttään kovasti, mutta kukaan ei oikein vielä tiedä, mitä se tarkoittaa ja onko sitä mahdollista saada. Kaikista eniten toivottiin selkeää ja konkreettista tietoa, jonka varassa omat päätökset voisi tehdä. 

Eräs vastaaja summasi hyvin: “Mikä on homman nimi sekä mikä on missäkin vaihtoehdossa plussat ja miinukset.

Hanne Kettunen

Kirjoittaja on ekonomi ja digitaalisen liiketoiminnan innovaattori, joka pitää suosittua Valeäiti-blogia. Valeäidin löydät myös Instagramista.

Ilmatar vastaa

Vastuulliselle ja puhtaalle energialle on syntynyt maine ”luomutuotteena”, josta pitäisi maksaa ylimääräistä tai jopa erillistä kuukausimaksua. Tämä näkyy ihmisten hintamielikuvissa, kertoo Ilmattaren myynti- ja markkinointijohtaja Tapio Potila. Mielikuvalle ei kuitenkaan ole pohjaa todellisuudessa.

– Tuulivoima on itse asiassa tutkitusti edullisin tapa rakentaa uutta energiantuotantoa, mutta satojen miljoonien investoinnit fossiilisiin hiili-, turve- ja kaasuvoimaloihin uhkaavat jäädä tappiollisiksi jos puhdasta tuulienergiaa myydään liian edullisesti. Esimerkiksi Ilmattaren tuulisähköä eivät ”rasita” aiemmat investoinnit, joten voimme tarjota tuulella tuotettua lähisähköä ilman ylimääräisiä lisämaksuja.

Sähkö kulkee kaikkialle samoja lankoja pitkin, joten yksittäisen kuluttajan on mahdotonta erottaa miten tai missä juuri siitä omasta pistorasiasta tuleva sähkö on tuotettu. Kuluttajana voimme kuitenkin valita sähkösopimuksen tuotantotavaksi esimerkiksi tuulisähkön, jolloin juuri omaa kulutusta vastaava määrä sähköenergiaa tuotetaan vuosittain tuulisähköllä. Tätä valvotaan viranomaisen toimesta alkuperätakuujärjestelmällä, jolla varmistetaan, ettei tuuli- tai muutakaan alkuperävarmistettua sähköä, myydä yhtään kilowattituntia enempää kuin sitä on tuotettu.

– On selvää, että ainuttakaan voimalaitosta ei rakenneta täysin ilman päästöjä. Myös tuulivoimalan rakennusaikana syntyy päästöjä muun muassa kuljetuksista ja voimalan osien valmistuksesta, Potila selittää. Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvitetty, että maatuulivoiman koko elinkaaren aikaiset (mukaan lukien sen rakentaminen, käyttö ja purkaminen) laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat vain 7 g/kWh, kun esimerkiksi hiilivoimalle ne ovat yli 900 g/kWh. Ilmaston kannalta tuulivoima onkin nykyisistä energiantuotantomuodoista Suomen olosuhteissa selvästi paras vaihtoehto.

Suomalaisella tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2020 jo reilut 10 % koko Suomen sähkönkulutuksesta, mikä ylitti esimerkiksi hiilivoimalla tuotetun sähkön määrän. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030–2035 mennessä Suomen sähköntuotannosta jopa 30–40 % on tuulivoimaa. Tämä riittää syrjäyttämään pysyvästi fossiilisen sähköntuotannon uhkaamatta kuitenkaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja teollisuutta. Samalla varmistetaan itsenäisen Suomen energiatuotannon omavaraisuus (vuonna 2020 yli viidesosa kulutuksesta oli tuontisähköä) yhdessä ydinvoimalahankkeiden kanssa.

 

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen. 

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Lue myös:

Satu Rämö: Sähkö tulee töpselistä?
Tutustu tuulisähkösopimuksiin Ostavastuullisesti.fi -sivustolla
Sähkösopimuksen vaihto on helppo ensiaskel kestävämpään elämään

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Jo 100 kestävän kuluttamisen kannustuslupausta annettu!

Kaupallinen yhteistyö: Puustelli Miinus

Olemme haastaneet suomalaiset mukaan ostamaan vastuullisesti. Tavoitteenamme on kerätä vähintään 192 500 kestävän kuluttamisen lupausta, sillä tutkitun tiedon perusteella 3,5 % kansasta riittää sen kriittisen massan luomiseen, joka tarvitaan suurten muutosten läpiviemiseen. 

Mitä suurempi joukko siis ostaa vastuullisesti, sitä enemmän voimme kulutusvalinnoillamme vaikuttaa. Yhdessä voimme osoittaa, että kestävästi tuotetuille tuotteille ja palveluille on kysyntää, jolloin vastuullinen tarjonta kasvaa.

Kestävän kuluttamisen lupauksen voi antaa kuka vain

Kestävän kuluttamisen lupaus on yksinkertainen ja sovellettavissa jokaisen meistä arkeen: Sinä lupaat valita kestävämpiä tuotteita ja palveluita silloin kun se on mahdollista. Me puolestamme lupaamme auttaa antamalla vinkkejä sekä esittelemällä Vastuullisuuspaneelin kuratoimia vastuullisia tuotteita ja palveluita, jotta jokainen voisi löytää itselleen sopivia tapoja elää kestävämmin.

Lupaajajoukkomme koostuu tavallisista suomalaisista, jotka haluavat omilla kulutusvalinnoillaan luoda kestävämpää tulevaisuutta. Tähän mennessä lupauksia on annettu jo yli 1700 ja määrä nousee päivittäin – päivitämme laskuria lupaus-sivulla.

Matkan varrella olemme saaneet mukaan myös aktiivisia puolestapuhujia, jotka omilla kannustuslupauksillaan vauhdittavat tuon 192 500 tavoitteen täyttymistä. Lupauksensa ovat jättäneet esimerkiksi tohtori Pentti Arajärvi, muusikot Paleface ja Anssi Kela sekä Pariisin kevät -yhtye, futuristi Perttu Pölönen ja käytettyjen vaatteiden Relove-myymäläkonseptin perustaja Noora Hautakangas sekä joukko muita vaikuttajia.

Jokainen kannustuslupaajamme kirittää tavoitteen täyttymistä itselleen luontevilla tavoilla:

Yksi aikoo viedä autonsa romutettavaksi ja siirtyä sähköpyörään, toinen taas lahjoittaa metsää. Kolmas aikoo järjestää pop-up -hyväntekeväisyyskahvilan tai ryhtyy matkailemaan vain maata pitkin. Ilmastoaiheisen tatuoinnin ottajia on ilmoittautunut jo useampi. Moni kokee tärkeäksi myös kertoa aiheesta muille ja jakaa omasta osaamisestaan.

Lupausten joukosta nousee lopulta esiin hyvin käytännönläheisiä teemoja, kuten julkisen liikenteen käyttö tai vaatteiden hankkiminen käytettynä. Ne muistuttavat osuvasti siitä, että usein vaikuttavimmat päätökset tehdään aivan arkisissa asioissa, kuten lähikaupan hyllyllä, omalla vaatekaapilla tai vaikka sitten sähkösopimusta vaihtaessa.

Tutustu ihmisten antamiin kannustuslupauksiin täällä >

100. kannustuslupaaja – Thomas Berglund 

Helmikuun alussa ohitimme 100 kannustuslupauksen rajapyykin, kun oman lupauksensa teki Puustelli Vaasan kauppias Thomas Berglund. Thomasille on tärkeää tukea kotimaista työtä ja tuotantoa, minkä vuoksi hän lupaa jatkaa lähipalveluiden käyttämistä niin paljon kuin mahdollista. Neljän lapsen isänä hän toivoo voivansa kasvattaa lapsistaan kyseenalaistavia aikuisia, jotka vievät kestäviä arvoja ja muutosta aikanaan rohkeasti eteenpäin.

– Perheemme arjessa vastuullisuus näkyy esimerkiksi lähiruoan ja luomutuotteiden suosimisessa. Asumme Vaasassa, joten pyrimme käyttämään ja hankkimaan paikallisia tuotteita, mutta kotimaisuus on ylipäätään meille tärkeää, Thomas kertoo.

Thomasille kestävä kuluttaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että hän tietää mistä tuotteet tulevat ja millaisia raaka-aineita niihin on käytetty.

– Omassa työssäni mietin näitä asioita siten, että pyrimme löytämään erilaisia oheistuotteita suomalaisesta valikoimasta sen sijaan, että ne tilattaisiin vaikkapa verkkokaupasta Kiinasta.

Näiden periaatteiden mukaan kotiin valikoitui myös Puustellin oman tuotannon Miinus-keittiö:

– Teimme kokonaisvaltaisen remontin ja halusimme sen myötä myös keittiön olevan mahdollisimman pitkäkestoinen, hengittävä ja tietysti kotimainen. Miinus-keittiöstä tiesimme, että sen voisi ottaa vaikka mukaan kun muuttaa!

Arjessaan Thomas suosii paikallista kiertotaloutta ja välttää ostamasta uutta silloin kun se ei ole välttämätöntä. Kun tavoite 192 500 lupaajasta tulee täyteen, Thomas aikoo viedä henkilökuntansa paikalliseen ravintolaan nauttimaan lähituotetusta ruoasta sekä kruunata illan saunomalla ja uimalla avannossa.

 

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Satu Rämö: Sähkö tulee töpselistä?

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Ilmatar halusi selvittää millaisia kysymyksiä kuluttajilla on kestävään energiaan ja kodin energiaratkaisuihin liittyen sekä vastata eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyviin huoliin yhdessä vaikuttajien kanssa. Tässä sarjassa avataan kyselyn tuloksia ja annetaan vastauksia kuluttajia eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.

Ensimmäisessä osassa Satu Rämö pohtii muun muassa vastuullisen energian hintaa ja energiantuotannon ympäristövaikutuksia sekä peilaa seuraajiensa esittämiä kysymyksiä myös oman asuinmaansa Islannin tilanteeseen.

Sähkö tulee töpselistä?

Näillä leveysasteilla täällä pohjoisessa on puolet vuodesta säkkipimeää ja kylmää kuin mörön pyllyn alla. Mukavassa arjessa taloja täytyy lämmittää ja valoja pitää päällä. Talon lämpimänä pitämiseen, kodinkoneisiin, sähkösaunaan ja valaisuun uppoaa paljon energiaa. Eikä ole ihan yhdentekevää, mistä se energia tulee, sillä kyse on ison kokoluokan jutuista. Esimerkiksi Suomessa kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö vievät lähes kolmanneksen.

Onko vastuullinen energia edullisempaa?

Olen itse tällä hetkellä hieman jäävi pohtimaan suomalaisten energiankulutusta, sillä asun itse Islannissa ja meilläpäin energia on ollut nyt jo muutaman vuosikymmen ajan uusiutuvaa. Öljykriisin moukaroidessa Islanninkin taloutta 1970-luvulla täällä alettiin haaveilla energian omavaraisuudesta. Ajatella, jos ei tarvitsisi olla enää niin riippuvainen öljyn hinnasta ja saatavuudesta! Tuumasta toimeen ja Islannissa alettiin investoida kotimaisiin energianlähteisiin eli lähinnä geotermiseen energiaan ja vesivoimaan. Päätös päästöttömästä energiasta tehtiin taloudellisesta näkökulmasta, mutta sillä oli pitkän aikavälin näkökulmasta todella suuret ympäristövaikutukset. Tällä hetkellä suurin osa islantilaisten kodeista lämmitetään kuumilla lähteillä: geotermisestä energiasta on kiittäminen Islannin aktiivisia tulivuoria. Geotermisen energian ohella vielä suurempi energianlähde on voimakkaasti virtaavista jäätikköjoista peräisin oleva vesienergia.

Meillä on tulivuoria ja jokia ja vain vähän ihmisiä – joten helppohan täällä on henkseleitä paukutella kestävien energiaratkaisujen osalta…  Saarivaltion satakunta kuumavesikylpylää sijaitsee ulkoilmassa, ja niiden vedet pidetään kuumina talvipakkasellakin. Kun energia on edullista (ainoa asia, joka Islannissa on edullista on kuuma vesi) ja kun se on vielä täysin päästötöntä, energianpihistelyä ei juuri harrasteta. Paikallinen tapa tuulettaa on avata ikkunat apposen auki ja vääntää patterit täysille. Jaiks. Tähän meininkiin kesti suomalaisen jonkin aikaa tottua.

Vastuullisempi energia ei siis tosiaankaan aina tarkoita kalliimpaa energiaa. Eikä tämä havainto koske vain Islantia. Yksi suomalainen kaverini teki joku aika sitten sähkösopimuksen tuulivoimayhtiön (sattumalta juuri Ilmattaren) kanssa ja ihmetteli, kuinka paljon pienempiä heidän omakotitaloperheensä sähkölaskut nykyään ovat verrattuna entiseen. 

Energiamuotojen ympäristövaikutukset kiinnostavat

Omaan verkkopankkiin ilmestyneen sähkölaskun suuruus ei kuitenkaan koskaan kerro koko totuutta energianlähteen järkevyydestä. Vaikka kuukausittaisen sähkölaskun suuruudella voi olla isokin merkitys yksittäisen kuluttajan taloudelle, täytyy asiaa miettiä myös laajemmasta näkökulmasta. Siinä on perää, että ilmaisia lounaita ei ole. Joku sen laskun lopulta aina maksaa. Vertailun vuoksi: viiden euron teepaita ei ole paidan ostajalleen kallis, mutta kustannukset kasaantuvatkin mm. sille huonoissa työskentelyolosuhteissa puurtavalle paidan ompelijalle tai tehdaspaikkakunnan ympäristölle. 

Mikä kaikki siis lopulta vaikuttaa energianlähteen vastuullisuuteen? Tämä näyttäisi kiinnostavan laajemminkin.

Kysyin hetki sitten seuraajiltani Instagramissa, huolettaako energiamuotojen – kuten tuulen, kivihiilen, ydinvoiman, veden – ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Sain reilusti yli tuhat vastausta, ja 94 prosenttia myönsi, että kyllä muuten huolettaa. Erityisen mielenkiintoista oli lukea seuraajien laittamia pohdintoja. Niissä toistui eräs oleellinen kysymys moneen kertaan, hieman eri muodossa vain:

Mikä on kunkin energiavaihtoehdon koko kuormittavuus?   

Eri muotojen vaikutukset ympäristöön rakentamis- ja tuotantovaiheessa?

Jep. Juuri näitä kysymyksiä olen itsekin pyöritellyt mielessäni, kun olen seurannut energiakeskustelua täällä omassa kotimaassani. Täällä meillä tuotettu energia on täysin päästötöntä. Tavallaan. Mutta esimerkiksi vesivoimalan rakentaminen ei ole mikään ihan pikkujuttu. Täytyy rakentaa pato, luultavasti joku iso pala villiä luontoa jää tekoaltaan alle, alueen ekosysteemi saattaa häiriintyä. Muutaman kymmenen vuoden aikana jäätikköjokia pitkin kulkeva maa-aines kerääntyy sakaksi tekoaltaaseen, eikä siinä laaksossa kasvakaan sen jälkeen enää mikään. Ja kun tekoallas on vuosikymmenten jälkeen täynnä kaikkea muuta kuin vettä, vesivoimalakin lakkaa toimimasta.

Silläkin on väliä, mihin syntynyt energia käytetään. Islannista vietiin hurjimpina vuosina yli 90 prosenttia energiasta ulkomaille: suuret alumiiniyhtiöt ovat rakentaneet saarelle alumiinisulattamoja hyötyäkseen maan halvasta energiasta. Ja näyttäähän se nätiltä, kun vuosikertomuksessa saattoi voi kertoa, että meidän alumiini valmistetaan ”ympäristöystävällisesti”. 

Pointtini siis on, että energiakysymykset ovat valtavan kokoisia ja ne valuvat eri suuntiin. Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon energiantuotanto rasittaa ympäristöä. Energiantuotantolaitosten rakentamisella on vaikutuksia ympäristöön, syntyneen energian käyttökohteilla on merkitystä kokonaisvastuullisuuteen ja tuotantoketjun vastuullisuudella samoin. Ei ole mikään ihan helppo asia pohdittavaksi. Kaltaiseni perusjulle ei voi tietää asiasta yhtä paljoa kuin vaikka energia-asioihin erikoistunut vastuullisuusasiantuntija tai voimalarakentamisen päästölaskelmia tekevä analyytikko. 

Ilmatar tuottaa 100 % suomalaista, päästötöntä lähienergiaa

Olen kuluttaja, jota kiinnostaa vastuullisuus, mutta tarvitsen apua. En tajua tästä itse tarpeeksi.

Ilmatar on suomalainen tuulivoimayhtiö, jonka  tuulivoima on 100 % Suomessa tuotettua ja täysin päästötöntä lähienergiaa. Kaikki yhtiön tuulivoimalat ovat Suomessa. Olisikin kiinnostavaa kuulla, miten Ilmattarella pohditaan energiantuotannon kokonaisvastuullisuuskustannuksia. Mitä esimerkiksi tuulivoimalan rakentamisessa pitää ottaa huomioon, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ympäristön ja ilmaston kannalta?

Satu Rämö

Kirjoittaja on ekonomi, humanisti ja luovan alan yrittäjä, joka käsittelee blogissaan ja Instagramissa kaksikielisen perheen arkea laavakikkareella Islannissa.

Ilmatar vastaa

– Kuten Satukin toteaa, on selvää, ettei mitään energiatuotantoa voida rakentaa täysin ilman ympäristövaikutuksia, kertoo Tapio Potila, Ilmattaren Myynti- ja markkinointijohtaja. Tuulivoimalan rakentamista edeltää monivaiheinen ja usein vuosien mittainen arviointi- ja kehitysprosessi, jotta voidaan varmistaa vaikutukset huomioiden mahdollisimman hyvä lopputulos. 

Potilan mukaan itse asiassa vain murto-osa kaikista – jopa sadoista – alustavasti suunnitelluista ja tutkitusta tuulivoimahankkeista etenee lopulta yleiskaavan ja rakennuslupien vahvistumisen jälkeen varsinaiseen rakentamisvaiheeseen.

Tärkeintä ovat riittävän hyvät ja tasaiset tuuliolosuhteet, jotta tuulipuisto voi tuottaa puhdasta energiaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtä oleellista on kuitenkin, että kaikki luonto-, ympäristö- ja maisemavaikutukset sekä asutuksen läheisyys kartoitetaan huolella jo hankkeen alkuvaiheessa. Näin varmistetaan, että sellaiset hankkeet, jotka voisivat uhata esimerkiksi alueen luontoa tai linnustoa tai tuottaa haittaa asuinympäristölle, hylätään jo ensimetreillä. 

Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvitetty, että maatuulivoiman koko elinkaaren aikaiset (mukaan lukien sen rakentaminen, käyttö ja purkaminen) laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat vain 7 g/kWh, kun esimerkiksi hiilivoimalle ne ovat yli 900 g/kWh. Ilmaston kannalta tuulivoima onkin nykyisistä energiantuotantomuodoista Suomen olosuhteissa selvästi paras vaihtoehto.

 

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen. 

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Lue myös:

Tutustu tuulisähkösopimuksiin Ostavastuullisesti.fi -sivustolla

Sähkösopimuksen vaihto on helppo ensiaskel kestävämpään elämään

 

Kansikuva: Björgvin Hilmarsson

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Sähkösopimuksen vaihto on helppo ensiaskel kestävämpään elämään

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Jo useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta toivoo lisää aurinko- ja tuulivoimaa.

Päästöt ovat elämän tosiasia. Kaikki toimintamme ja tarpeemme aina asunnon lämmityksestä puhelimen lataukseen ja illallisen kokkaamisesta loma- ja työmatkoihin tuottavat kasvihuonepäästöjä. Nämä päästöt ovat suurin syy ilmastonmuutoksen kiihtymiselle. 

Koska päästöt ovat arkea ja tulevat jo uutisista kotisohvallemme asti, voi ilmastotyö alkaa tuntua liian suurelta palalta purtavaksi. EU:n tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä, mutta 30 vuoden päässä häämöttävä maaliviiva on pelkkä täplä horisontissa ja ilmastoneutraalius kalskahtaa sanana akateemisen harmaalta. Termi kuitenkin avaa olennaisesti sitä, minkä vuoksi meidän jokaisen on tärkeä kantaa kortensa kekoon.

Ilmastoneutraalius (tai hiilineutraalius) on tilanne, jossa kaikki syntyvät hiilidioksipäästöt pystytään sitomaan hiilinieluihin eli asioihin, jotka sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia kuin ne sitä vapauttavat. Metsät, maaperä ja valtameret ovat luonnon hiilinieluja, mutta kykenevät sitomaan itseensä vain noin neljänneksen nykyisistä hiilidioksidipäästöistämme.

Pieni valinta saa aikaan suuren eron arjen sähkönkulutuksessa

Luontoäiti tarvitsee siis apuamme selvitäkseen urakasta. Myös suomalaisten on tehtävä kestävämpiä valintoja, etenkin jos mielimme pitää tulevaisuudessa lumiset talvemme ja lempeät kesämme. Kuten todettu, päästöjä syntyy väistämättä, mutta voimme silti vaikuttaa omaan osuuteemme niistä. 

Energialähteiden puhtautta voi vertailla katsomalla niiden päästökertoimia, jotka ilmoitetaan usein muodossa g/kWh. Mittayksikkö g/kWh kertoo, montako grammaa hiilidioksidia syntyy, kun tuotetaan kilowatin verran energiaa tunnin ajaksi – eli yksi kilowattitunti. Vaikkapa kahvinkeitin kuluttaa 0,1 kilowattituntia ollessaan päällä kymmenen minuuttia. Ahkerasti kahvitteleva perhe tai pienen yrityksen taukotila, joita molempia Suomessa riittää, saattaa siis hyvinkin tarvita kilowattitunnin päivässä sumpin tuotantoon.

Paljonko päästöjä tästä syntyy? Riippuu siitä, miten kahvinkeittimen syömä sähkö on tuotettu. Vuonna 2019 kaikki Suomessa käytetty ei-uusiutuva sähkö tuotti keskimäärin 249,29 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohden. Tuulivoima sen sijaan ei tuota grammaakaan hiilidioksidia itse käytön aikana.

Kaikkeen energiantuotantoon, niin uusiutuvaan kuin uusiutumattomaan, liittyy kuitenkin aina koko elinkaaren aikaisia päästöjä, jotka syntyvät muun muassa rakentamisesta, kuljetuksista sekä huollosta. Tuulivoiman elinkaaripäästöt ovat keskimäärin 7–11 grammaa tuotettua kilowattituntia kohden siinä missä vaikkapa kivihiilen päästöt ovat noin 830–870 g/kWh luokkaa.

Uusiutuvalla tuulivoimalla tuon yhden kahvikupillisen hiilidioksidipäästöt jäävät siis murto-osaan keskivertosähköllä tuotetusta kupillisesta. Näin jylhältä vuorelta tuntuva päästöhaaste kutistuu yhdellä elämämme osa-alueella tavalliseksi mäennyppyläksi.

Kestävä energia ei ole tieteisfiktiota, vaan tätä päivää

Mutta voimmeko todella vaihtaa öljyn, kivihiilen ja turpeen uusiutuvaan energiaan? Siis kokonaan, ja maksamatta itseämme kipeiksi? Kyllä ja kyllä, jos vain tahtoa tarttua urakkaan löytyy – ja se on Suomessakin tutkittu juttu. 

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Energy Watch Groupin tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2019 raporttinsa, jossa tarkasteltiin maailman eri alueiden energiatarpeita ja saatavilla olevia uusiutuvan energian lähteitä. Tutkimuksen päätelmä oli, että hiilineutraalilla energialla toimiva maailma vuonna 2050 ei ole vain unelmien pilvilinna, vaan täysin mahdollinen tulevaisuus. Se olisi myös nykyistä, fossiilisiin polttoaineisiin nojautuvaa järjestelmää tehokkaampi ja halvempi vaihtoehto. 

Raportin maalaamassa tulevaisuudessa aurinkovoima tuottaisi 69 % ja tuulivoima 18 % globaalista energiantarpeesta. Afrikka, Australia ja leijonanosat Aasiasta ja Amerikoista toimisivat pääasiassa aurinkovoimalla. Muun muassa Kanadan, Venäjän ja myös Suomen yhteiskuntaa pyörittäisi ensisijaisesti tuuli. 

Tuulivoima on myös looginen vaihtoehto pohjoisia olosuhteitamme ajatellen. Suomen talvi tarjoaa vain lyhyelti päivänvaloa, mutta talvikuukausina meillä tuulee enemmän kuin kesällä. Motivan koordinoima Tuuliatlas ennustaa tuulisuuden vain lisääntyvän vuosisadan loppuun mennessä, erityisesti maamme etelä- ja keskiosissa ja rannikkoseuduilla vuoden tuulisena aikana syys-huhtikuussa.

Suomalaiset haluavat lisää ekologista sähköä

Muutos alkaa asenteista. Hyvä uutinen on, että suomalaisilla on tässä asiassa jo sydän paikallaan. Energiateollisuuden kyselytutkimus vuodelta 2019 kertoo, että uusiutuva energia ei ole pienen piirin päiväuni, vaan sinivalkoiset sydämet ovat jo nyt sen puolella. 89 % suomalaisista toivoi aurinkovoiman ja 83 % tuulivoiman tuotantoa lisättävän.

Kestäviä valintoja voi tehdä myös luopumatta arjen pienistä iloista: tärkeintä on löytää siihen itsellesi sopivia tapoja. Joillekin meistä se alkaa kaupan ruokahyllyltä, toiset innostuvat auton vaihtamisesta pyöräilyyn. Yksi kestävän elämän osanen, joka ei vaadi arjessa totuttelua mihinkään uuteen tai luopumista mistään, on uusi sähkösopimus.

Sähkösopimuksen vaihtaminen pienipäästöisimpään vaihtoehtoon on helppoa. Useimmiten kyse on muutamasta klikkauksesta verkkosivulla tai yhdestä puhelinsoitosta: päivittäinen pieni muutos päästöissä alkaa kertyä kuukausien ja vuosien mittaan suuremmaksi puroksi.

Voit ottaa kestävämmän elämän ensiaskeleen jo tänään: klikkaa alla olevasta linkistä ja vaihda Ilmattaren tuulisähköön. Tehdään yhdessä ilmastoystävällinen muutos ja annetaan uusien tuulien puhaltaa.

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen. 

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

 

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Yöjunalla luontoon – Näin liikut vastuullisesti


Kaupallinen yhteistyö: VR

Raideliikenteen päästöt ovat vain 2 % yksityisautoilun päästöihin verrattuna.

Metsä on monelle tärkeä ja suomalaisten luontosuhde on perinteisesti läheinen. Luontomatkailulla on yhdistävä, ylisukupolvinen merkitys ja on tärkeää opettaa myös lapset ja nuoret luomaan oma luontosuhteensa. Mutta miten pääsee luonnon luo ilman, että tulee samalla vaarantaneeksi sen säilymisen?

Liikenne, eli ihmisten ja tavaroiden kuljetus, muodostaa noin 25 % maailman koko energiankulutuksesta ja liikennesektorin tuottama energiankulutus kasvaa keskimäärin 1,4 prosentin vuosivauhtia. Eniten energiaa vaatii henkilöliikenne ja erityisesti yksityisautoilu, joka kuluttaa globaalilla tasolla enemmän energiaa kuin kaikki rahtiliikenteen muodot merellä, maalla tai raiteilla yhteensä.  Öljy ja muut nestemäiset polttoaineet ovat hallitseva kuljetusenergian lähde. Bensiinin ja dieselin osuus liikenteen energian kokonaiskulutuksesta on noin 75 prosenttia, lentoliikenteessä käytettävän kerosiinin osuus noin 12 prosenttia. 

Turismi aiheuttaa kaikkiaan noin 8 prosenttia ihmisen aikaansaamista kasvihuonekaasupäästöistä ja pelkästään lentoliikenne on vastuussa noin 2-3 % suuruisista kasvihuonepäästöistä globaalilla tasolla. Matkailun päästöistä puolestaan liikenteen osuus on noin 75 %. Matkailun ilmastohaittojen vähentäminen perustuu erityisesti lentomatkailun ja ulkomaanmatkailun vähentämiseen ja korvaamiseen lähikohteilla kotimaassa. 

Juna on muihin matkustusmuotoihin verrattuna selkeästi kestävin tapa liikkua. Raideliikenteen päästöt ovat vain noin 2 % yksityisautoilun tuottamista päästöistä ja Suomessa junaliikenne kulkee 95-prosenttisesti vesivoimalla tuotetulla, uusiutuvalla energialla, joten sen päästöt ilmakehään ovat huomattavasti pienemmät kuin muun liikennesektorin, joka on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös sähköistämättömän verkko-osuuden liikennöinti on kompensoitu, sisältäen käyttövoiman tuotannosta aiheutuneet kasvihuonepäästöt.

Kestävyyttä sekä metsälle että matkaajalle

Erilaisia hyötyjä voi kuitenkin laskea toisinkin. Junamatkailu säästää myös matkustajan energiaa. Vaihtoehtoiskustannushyöty on suuri, kun junassa aikaa jää lepoon ja valmistautumiseen. Matkan muodolla on siis sama vaikutus kuin matkan päämäärällä. Luonnossa oleminen ja sen kokeminen lisäävät tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia monella tavalla. Verenpaine laskee, stressi vaimenee, happitaso kasvaa ja esimerkiksi huonoista työskentelyasennoista aiheutuvat oireet vähenevät. Nämä hyvinvointivaikutukset tulevat nopeasti ja säilyvät pitkään. Saman vaikutuksen voi tuottaa myös matkatapa.

Luonnossa oleskelun hyvinvointivaikutuksilla on iso kansantaloudellinen merkitys, kertoo Sitran raportti. Suomalainen luonto on itsessään luonnonvara, jota voidaan hyödyntää arjen hyvinvoinnin edistämisessä ja edelleen kansanterveyden parantamisessa. Omien valintojen tuottama positiivinen vaikutus voi siis kohdistua kestävän kehityksen lisäksi myös muuhun hyvinvointiin.

Jos vertaillaan matkailuliikenteen päästöjä Suomessa, voidaan todeta, että esimerkiksi matka Helsingistä Rovaniemelle tuottaa henkilöä kohden hiilidioksidipäästöjä seuraavasti: Juna 0kg, linja-auto 21 kg, lentokone 90 kg, henkilöauto 120 kg.  Ja toisaalta samalla matka-aika junalla on vain 8 tuntia, kun se henkilöautolla on lähes 10 tuntia ja linja-autolla lähes 12 tuntia.

Kestäviä valintoja on kuitenkin mahdollista tehdä myös muuttamalla suhtautumista ja tekemällä uudenlaisia henkilökohtaisia valintoja: matkusta hitaammin, ehkäpä harvemmin, pysähdy pitemmäksi hetkeksi. Tee matkasta seikkailu, jonka päämäärä ei ole nopeus tai tehokkuus, vaan matka itsessään. Kestävä kehitys voi olla myös mielenrauhaa.

Artikkelin on laatinut Ostavastuullisesti.fi:n toimitus

Artikkelissa käytetyt lähteet:

EIA: Transportation section energy consumption, s. 131
Mielenterveystalo.fi: Luonnon vaikutus hyvinvointiin
Sitra: Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys
Motiva: Maata pitkin (kuva)

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Keittiö joka kestää koko elämän

Kaupallinen yhteistyö: Puustelli

Elämäntilanteet muuttuvat ja samalla myös tarve sille, millainen keittiön tulisi olla. Puustellin Miinus-keittiön uusi biokomposiittikehikko mahdollistaa saman keittiörungon käytön jopa 50 vuotta, sillä se muuntuu tarpeiden ja mieltymysten mukaan ja kestää kovaa käyttöä. 

Ihmisten elämäntilanteet saattavat vaihdella hyvinkin nopealla tahdilla. Perhekoko muuttuu, kun lapset kasvavat tai taloon tulee vauva. Työnkuva kehittyy ja välillä etätöitä tehdään kotona päätteen äärellä. Putkiremontti tulee vastaan lähes jokaista jossain vaiheessa elämää. Kimppakämpässä kohtaavat erilaisten asukkaiden monet toiveet. Arkiympäristömme pitäisi siis kestää aikaa ja säilyttää käytännöllisyytensä muutosten keskellä.

Juuri näille tavoitteille perustuu Puustellin Miinus-keittiösarja. Jo suunnitteluvaiheessa sen käyttäjien tarpeet kartoitetaan tarkkaan, jotta kokonaisuus palvelee niin käyttöominaisuuksiltaan kuin ulkonäöltään omistajiensa mieltymyksiä mahdollisimman pitkään ja ympäristöä turhaan rasittamatta. Keittiöratkaisun tekee erityiseksi sen kevyt ja kestävä biokomposiittirunko, joka muuntautuu hyvin erilaisiin pohjaratkaisuihin. Keittiö on siis mahdollista suunnitella persoonalliseksi tilaajan maun mukaan jo asennusvaiheessa, mutta runkorakenteen ansiosta osien käyttötarkoitusta on mahdollista muuntaa myöhemmin vaikkapa kuivauskaapista vitriiniksi ilman, että koko runkoa tarvitsee vaihtaa. Keittiön suunnittelussa on haluttu välttää kaikenlaista hukkaa ja siksi keittiön osat on mahdollista käyttää uudelleen ja kierrättää. 

Ekologisuus onkin olennainen osa Miinus-keittiön syntytarinaa. “Haluamme toiminnallamme osoittaa, että konkreettisia asioita voidaan tehdä. Ympäristön huomioiminen tuotteen koko elinkaaren ajalta on tapa saada aikaan tuloksia”, kertoo Tony Lönnqvist, Miinuksen projektipäällikkö. 

Ekologisuus on ollut monen asiakkaan toive ja siihen on haluttu vastata luomalla kokonaan uusia ratkaisuja. Tavoite on ollut päästä pienimpään mahdolliseen hiilijalanjälkeen, minkä vuoksi tuotantoprosessi käytiin tarkkaan läpi materiaalivalinnoista aivan keittiön elinkaaren loppuun saakka.

Ekologisia uutuusratkaisuja myös materiaaleissa

Miinus-keittiön keskeinen uusi keksintö on myös runkorakenteen uudenlainen puukuitupohjainen materiaali biokomposiitti, jolla voidaan korvata fossiilipohjaisia raaka-aineita tuotteissa, jotka on perinteisesti valmistettu kokonaan muovista.  Olennainen osa ekologisuutta on luonnollisesti myös kalusteiden kestävyys ja pitkäikäisyys. Keittiössä pinnat ovat erityisen kovalla koetuksella, kun kalusteiden tulee kestää kosteutta, kuumuutta ja kovaa kulutusta. Miinus-keittiö on suunniteltu kestämään käyttöä jopa 50 vuotta ja tästä takeena rungolla on 30 vuoden takuu.

Biokomposiitin valmistuksessa käytetään kotimaisen puuteollisuuden prosessien sivutuotteena syntyviä materiaaleja, jotka perinteisillä teknologioilla menisivät hukkaan. Mukana on myös polypropeenia, jonka avulla rungosta saadaan erittäin kestävä ja hyvin kosteutta sietävä. 

”Tällä hetkellä puukuidun osuus on noin 40 %, mutta tavoitteena on korvata lähitulevaisuudessa muovin osuus kokonaan puupohjaisella materiaalilla ilman, että kestävyysominaisuuksista tarvitsee tinkiä”, Tony kertoo.

Biokomposiitti on jo syntyessään kierrätettävä materiaali, mutta se voidaan myös palauttaa valmistuskiertoon. Miinus-keittiö on näin ollen 100 % kierrätettävää materiaalia. Puu on materiaalina ekologisesti ylivoimainen myös siksi, että se toimii koko kasvuaikansa hiilinieluna ja puhdistaa pallomme ilmaa. Tuotteella on jo kansainvälistä kysyntää, kun yhä suurempi osa rakentajista haluaa tarjota ilmastotietoisille asiakkailleen nykyvaatimusten mukaisia ekologisia ratkaisuja.

Myös ilmanpuhtaus huomioitu

Asuntojen ilman puhtaus on erityisen tärkeää, sillä vietämme kodeissamme lähes 90 prosenttia ajastamme. On helpottavaa, kun voi luottaa siihen, etteivät lapset, vanhukset tai esimerkiksi allergikot joudu tietämättään tekemisiin sellaisten kemikaalien kanssa, jotka olisivat heidän terveydelleen vaaraksi. Miinus-keittiöllä on M1-sisäilmaluokitus, joka takaa, että kalusteiden materiaaleista irtoaa ilmaan mahdollisimman vähän pienhiukkasia tai haitallisia kaasuja. Biokomposiitti myös hylkii likaa, eikä kerää pölyä.

Ekologisuudesta ei ole tarpeen tehdä vaikeaa. Puustelli on kiinnostunut löytämään uusia ideoita yhdessä asiakkaiden kanssa, liittyivät ne sitten materiaaleihin tai vaikkapa luonnonmukaiseen keittiöön sopiviin herkullisiin resepteihin. Monien ekologisten ratkaisujen summana saadaan aikaan suuri kokonaismuutos ja eräänlainen uusi aikakausi.

 

Lue lisää Puustellin Miinus-keittiöstä >