Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Kestäviä valintoja ravintolassa

Kaupallinen yhteistyö: Kotipizza

Suomalaisten hiilijalanjäljestä noin viidesosa syntyy ruoasta. Ruokakaupassa vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja on koko ajan enemmän saatavilla ja arkisilla ratkaisuilla voi oman talouden ruokailun hiilijalanjäljen pitää kohtuullisena. Mutta voiko ravintoloissa käydä, jos haluaa elää kestävästi? Miten ulkona syödessä voi tehdä parempia valintoja?

Kestävämmän ruokailun edistämisessä avainasemassa ovat kuluttajien päätösten lisäksi ovat yritysten aktiivinen työ vastuullisuuden eteen. Esimerkiksi raaka-aineiden alkuperän jäljitettävyys ja läpinäkyvyys ovat vastuullisen yritystoiminnan kulmakivi kaikilla aloilla. Ravintola-annoksen matkalla katettuun pöytään on useita välietappeja ja kuten esimerkiksi tavaroiden valmistajilla, myös ravintoloilla voi olla melko vähäistä tietoa alkutuotannon vastuullisuuden todellisesta tilasta.

Haastattelimme Kotipizzan vastuullisuusasiantuntija Sara Anttilaa ravintolaketjun vastuullisuustyöstä. Kotipizza on Pohjoismaiden suurin pizzeriaketju johon kuuluu noin 300 ravintolaa ympäri Suomea. Yritys on viime vuosikymmenen puolivälissä käynnistänyt koko joukon vastuullisuushankkeita, joilla keskitytään raaka-aineisiin, läpinäkyvyyteen ja päästöihin liittyviin kestävyyskysymyksiin.

“Vastuullisuustyömme lähtee päästöjen minimoinnista, laadun parantamisesta ja kotimaisuusasteen kasvattamisesta. Toimitusketjuun liittyviä sudenkuoppia pyritään taklaamaan keskittämällä kaikkien raaka-aineiden hankinnat omalle hankinta- ja logistiikkayrityksellemme Helsinki Foodstockille. Kaikki tuottajat ovat puhelinsoiton päässä, eli ruoan alkuperä ja kuljetuksen vaiheet ovat tismalleen tiedossa,” Anttila tiivistää.

Kotipizza on Pohjoimaiden suurin pizzeriaketju, joka keskittyy vastuullisuustyössään erityisesti hiilijalanjälkensä minimointiin. Kuva: Pekka Hannila

Kestävämpien raaka-aineiden hyödyntäminen

Raaka-aineiden alkutuotanto tuottaa suurimman osan sen päästöistä. Vegaaniruoan hiilijalanjälki on yleisesti liharuokaa pienempi, joten näppärä keino syödä ravintolassakin kestävämmin on valita kasvispohjaisia annoksia. Ravintolat voivat auttaa tässä tarjoamalla monipuolisia kasvisvaihtoehtoja. Kotipizza on kehittänyt kasviproteiinituotteita, kuten kotimaista seitania ja fermentoitua härkäpapua ja uusista kampanjatuotteista kehitetään automaattisesti myös kasvisversiot. Täysin vegaaninenkaan ei kuitenkaan tarvitse olla syödäkseen ilmastolle kestävästi. Planetaarinen ruokavalio eli ilmaston näkökulmasta kestävä lautasmalli sisältää myös liha- ja maitotuotteita, mutta nykyistä keskimääräistä kulutusta vähemmän. 

Suomessa kestävää eläinproteiinia on saatavilla omista vesistämme. Esimerkiksi särkikalojen suosiminen tukee luonnon monimuotoisuutta, sillä särkikalojen populaatioiden liikakasvu uhkaa muiden eliöiden tilaa ja vesistöjen tasapainoa. Kasvatetun tai valtameristä pyydetyn kalan kohdalla on hyvä suosia vastuullisuussertifioituja tuotteita. Esimerkiksi Kotipizzan kaikki kala- ja äyriäistuotteet ovat MSC-sertifioituja. Sertifikaatti kertoo siitä, että luonnonkala tai -äyriäinen on kalastettu kestävästi eli niin, ettei kalapopulaatioita ylikalasteta tai niiden elinympäristöjä rasiteta tarpeettomasti. Kotipizza sai MSC-sertifioinnin vuonna 2017 ensimmäisenä pizzaketjuna maailmassa. Parhaillaan Kotipizza tutkii myös mahdollisuuksia hyödyntää kotimaista järvikalaa. 

Kotipizza on myös panostanut raaka-aineiden kotimaisuusasteen nostamiseen, joka nykyään on 70–80 prosenttia sesongista riippuen. Aiemmin Italiasta tuotu rucola on korvattu kotimaisella rucolanversolla. Kasvatuksessa hyödynnetään luonnonvettä ja käytettävä vesi kierrätetään 98-prosenttisesti, jolloin vedenkulutus on hyvin pieni. Suljetussa kierrossa myös mahdollinen ravinteiden pääsy luontoon ja vesistöihin minimoituu.

Suljetussa kierrossa kasvattaminen vähentää vedenkulutusta ja ravinteiden pääsyä luontoon.

Päästöt kuriin uusiutuvalla energialla

Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen, meidän tulisi tavoittaa hiilineutraalius tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Hiilineutraaliudesta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä. Absoluuttista hiilineutraaliutta ei ole olemassa, koska lähes kaikki mitä teemme, tuottaa päästöjä tavalla tai toisella. Monet organisaatiot tavoittelevat hiilineutraaliutta, jossa tärkein toimenpide on kutistaa toiminnasta aiheutuvat päästöt mahdollisimman pieniksi.

Kaikkien päästöjen vähennyskeinojen hyödyntämisen jälkeen voi jäljelle jäävät päästöt kompensoida. Sitran kuvauksen mukaan kompensointi tarkoittaa päästövähennysyksiköiden ostamista syntyneitä päästöjä vastaavalla määrällä. Varoilla tuetaan muun muassa uusiutuvan energian tai maan ja metsien kestävää käyttöä kehittyvissä maissa ympäri maailman. Kompensoinnin ei tulisi olla ensisijainen keino hiilineutraaliuden tavoittelussa.

Kotipizzan vastuullisuusasiantuntija Sara Anttila Ilmattaren tuulivoimapuistossa. Kuva: Tero Peltoniemi.

Yksi tehokas keino päästöjen pienentämiseen on uusiutuvan energian käyttäminen. Valtaosa toimialan päästöistä aiheutuu kaukolämmön ja sähkön kulutuksesta. Kotipizza on tehnyt sopimuksen tuulivoimayhtiö Ilmattaren kanssa 100-prosenttisesti uusiutuvasta kotimaisesta tuulisähköstä, jonka avulla päästöjä on tehokkaasti leikattu.

“Aiemmin yli 10 prosenttia Kotipizzan ruokatuotteiden ilmastojalanjäljestä on syntynyt ravintoloiden energiankulutuksesta. Ilmattaren tuulisähkön avulla tuo jälki on lähes nollattu, lukuunottamatta tiettyjä ravintoloita, joissa kiinteistön omistaja vastaa sähköstä. Päästöjen minimoinnista syntyi myös idea rakentaa Ilmattaren kanssa Kotipizzalle Kurikkaan oma tuuliturbiini, joka tulee käyttöön tämän kevään aikana. Nämä ovat askelia kohti tavoitettamme saada ketjun ruokatuotteet hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä.”

Kestävistä valinnoista helppoja

Ravintola-annoksen hiilijalanjäljen arviointi ja eritoten muihin vertailu voi olla haastavaa. Siksi onkin tärkeää, että ravintoloitsijat tarttuvat toimeen ja tarjoavat herkullisten aterioiden lisäksi tietoa niiden päästöistä ja ympäristövaikutuksista, jolloin meidän kuluttajien on helpompi halutessamme vertailla vaihtoehtoja myös ilmaston näkökulmasta. Tähän pyrkii myös Kotipizza:

“Haluamme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden tehdä ostopäätöksiä myös kestävyyden näkökulmasta. Kaikille ruokatuotteillemme on jo nyt laskettu hiilijalanjälki, mutta verkkokauppaamme on tulossa vuoden 2022 aikana ravintoarvojen rinnalle näkyviin laajemmin kaikkien ruokalistan ruokatuotteiden ilmastojälki ja mistä se koostuu. Samalla kun annamme asiakkaille työkaluja vastuullisiin valintoihin, jatkamme kulisseissa pitkäjänteistä kehitystyötä kaikkien ruokatuotteiden päästöjen karsimiseksi. ”

Kotipizzan ruokatuotteiden ilmastomerkintä tulee helpottamaan kestäviä valintoja tekevän kuluttajan päätöksiä ja näyttää suuntaa myös muille ravintoloille. Kestävämmät valinnat eivät ole ravintolassakaan siis mahdoton tehtävä. Pitkälle pääsee jo suosimalla kasvispainotteista ruokaa, juomalla hanavettä pullotetun sijaan sekä tilaamalla omaan nälkään sopivasti suhteutetun annoksen, välttäen näin hävikin syntymistä.

Artikkelin kansikuva: Bjørn Wad

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Kierrätyskorun ostaja on linkki kestävässä ketjussa – Kolme kysymystä Holmaston Erika von Schantzille

Kaupallinen yhteistyö: Holmasto

Muovihelmiä ja rihkamaa – vai aitoa kultaa ja hopeaa, jalokiviä ja värikiviä? Holmasto on 72-vuotias perheyritys, joka myy vintage- ja second hand sekä kierrätyskullasta ja -jalokivistä valmistettuja arvokoruja. Yrityksen pyrkimyksenä on tarjota uutta korua harkitsevalle kuluttajalle aidosti varteenotettava vaihtoehto. Samalla niin sanottuihin preloved-koruihin liittyvät virheellisetkin ennakkokäsitykset oikenevat kuin itsestään.

”Keskitymme klassisista ja ajattomista timanttikoruista aina massiivisiin 1960-luvun designsormuksiin ja jopa antiikin arvon saavuttaneisiin yli satavuotiaisiin koruihin”, kertoo Holmaston viestinnästä vastaava Erika von Schantz.

”Mieheni Sebastian von Schantzin äidin isä Thure R. Holmasto perusti Holmaston Helsingin Kallioon vuonna 1949. Yrityksen huutokauppa- ja rahaliikennetoiminnan ohella korujen rooli on alati vahvistunut ja niissä myös kiertotalousajattelumme toteutuu voimakkaimmin.”

Myynnissä olevat kierrätetyt korut Holmasto ostaa liikkeeseen tulevilta asiakkailta. Uusia koruja yritys valmistaa asiakkailta hankkimastaan romukullasta sekä hyödyntämällä myyntikelvottomista koruista irrotettuja timantteja ja muita jalokiviä. Näin säästetään merkittävästi luonnonvaroja ja energiaa.

Mikä on vienyt Holmastoa kohti kiertotalousajattelun mukaista liiketoimintaa?

”Isoissa linjoissa ympäristön kunnioittaminen on jo pitkään ollut sisäänrakennettuna toimintaamme. Nyt kehitämme vastuullisia toimintatapoja myös seikkaperäisellä tasolla.”

Korujen entisöinnin ja myynnin osuutta Holmaston liiketoiminnassa on kasvatettu tietoisesti. Tähän on monta syytä.

”Asiakkaamme myyvät meille niin hyväkuntoisia, mielenkiintoisia ja jopa koruhistoriallisesti arvokkaita esineitä, että emme ole niitä raaskineet laittaa sulaksi. Siihen ei yksinkertaisesti ole tarvetta, sillä materiaalit kestävät entisöinnin hyvin.”

Korut puhdistetaan ultraäänipesurilla, jota pääsääntöisesti käytetään pelkällä vedellä.

”Viimeistelyn teemme ihan hammasharjalla ja vedellä, tarvittaessa tipalla astianpesuainetta. Se on sellaista ei niin mediaseksikästä työtä”, Erika nauraa.

”Mikäli koru on erittäin likainen, joudumme toisinaan käyttämään vahvempaa ultrapesuun tarkoitettua ainetta, mutta silloin pesuvedet hyödynnetään viimeiseen pisaraan.”

Erika von Schantz. Kuva: Holmasto.

Entisöinti tapahtuu Holmaston liikkeessä tai kultasepän työhuoneella. Esineitä ei tarpeettomasti liikutella pitkiä matkoja, mikä minimoi kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä.

”Toki postitamme tuotteita asiakkaille. Pakkausmateriaalimme ovat kierrätettäviä ja pahvilaatikot jatkossa sertifioituja. Vastikään olemme myös siirtyneet käyttämään toimitiloissamme vesisähköä.”

Korubisneksen yksi keskeisistä materiaaleista on kulta, jota Holmastokin suuressa määrin kierrättää. Kultaan liittyvät ympäristövaikutukset ovat saaneet myös Erika von Schantzin pohtimaan jalometallien kaivaustoimintaa yhä kriittisemmin.

”Vain yhden kultasormuksen vuoksi syntyy jopa 20 tonnia kaivannaisjätettä. Uutta kultaa louhitaan aina vain syvemmältä ja laajemmilta alueilta, koska kaivauksia on tehty jo niin paljon. Pelkkä louhinta sekä materiaalin puhdistamiseen ja käsittelyyn käytettävät aineet kuten elohopea tuhoavat luontoa peruuttamattomasti, myrkkyjä ja kemikaaleja valuu vesistöihin – ja tämän kaiken päälle tulevat vielä sosiaaliset vaikutukset.”

”Pari vuotta sitten näin Prisma-dokumentin, missä suuret yritykset ostivat Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa maat kultakaivoksen alta ja häätivät ihmiset kodeistaan tai työllistivät heidät kaivauksille vauvasta vaariin. Faktojen valossa ja koska tiedämme, että kultaa on jo runsaasti liikkeellä, on vaikea ymmärtää syitä louhia lisää.”

Tarjoamalla asiakkailleen tasokkaan kierrätyskoruvalikoiman Holmasto haluaa osaltaan olla vähentämässä painetta uuden kullan ja jalokivien louhintaan.

Mitä Holmasto tekee eri tavalla kuin kilpailijansa ja mitä se tarkoittaa vastuullisuuden kannalta?

”Suomessa kierrätyskultaa käytetään laajasti ja osa yrityksistä markkinoi asiasta melko aktiivisesti. Me Holmastolla panostamme hurjan paljon korujen entisöintiin. Meidät osin tunnetaankin siitä, että ostamme koruja myös koruina emmekä ainoastaan materiaalina, kun korussa on jokin arvoa kohottava elementti kuten brändi, haluttu tyyli tai esineen harvinaisuus.”

Kierrätyskorujen eduista on tärkeää viestiä asiakkaalle monipuolisesti.

”Korut ovat tunnepitoisia ja niitä ostetaan usein myös lahjaksi. Pyrimmekin tarjoamaan asiakkaalle valmiiksi muotoiltuja perusteluja, miksi valita kierrätetty koru. Sekin voidaan nimittäin kokea problemaattisena, että käytetty esine on uutta edullisempi hankkia: harva haluaa luoda mielikuvaa, että on ostanut rakkaalleen halvemman lahjan.”

”Olen tehnyt omaa työuraani kulta- ja kellosepän alalla 2000-luvun alusta ja tiedän miten valikoimat uuden tuotannon puolella muodostuvat. Kauppias saattaa tilata tuotteita tiskiin vaikka vain kolmelta eri valmistajalta. Koen vintage- ja second hand -puolen paljon mielenkiintoisemmaksi.”

”Meillä on erilainen valikoima kuin missään muualla, koska niin monenlaiset ihmiset myyvät meille korujaan.”

Kierrätettynä voi löytää juuri omia tai läheisen arvoja ja estetiikkaa edustavan, uniikin esineen – tai hankkia saman tai samaa tyyliä edustavan korun kuin uutenakin, vain vastuullisemmin.

Asiakkailta ostetut korut entisöidään puhdistamalla ja kiillottamalla sekä tarpeen vaatiessa korjaamalla ne joko Holmaston liikkeessä tai kultasepän työhuoneella. Kuva: Holmasto

Miten olet itse päätynyt tälle polulle? Mitä kestävä elämäntapa sinulle tarkoittaa?

”Mietin aihetta vahvasti 3- ja 5-vuotiaiden poikieni kautta. Koen huolta luonnosta ja siitä, millaisessa maailmassa lapseni tulevat elämään ja kasvamaan. Syömme paljon kasvisruokaa ja esimerkiksi arkinen jauheliha on nykyään ruokalistallamme maksimissaan kerran viikossa.”

”Lihan vähentäminen lähti paitsi ilmastokysymysten yleistymisestä yhteiskunnallisessa keskustelussa myös siitä, etten aina jaksanut tehdä samoja ruokia. Nykytila haastaa ajattelua ja se on siis vain positiivinen asia! Uudet vaihtoehdot ovat tuoneet piristystä meidänkin perheemme ruokapöytään.”

Erika von Schantz inspiroituu pohtimaan, miksi muutos niin usein nähdään luopumisena, vaikka valintoja voisi vain tehdä harkitummin.

”Eihän koruilla koristautumistakaan ole mitään syytä lopettaa. Korut tuovat elämään iloa ja kauneutta.”

Holmasto puhuu kestävästä ketjusta. Se tarkoittaa, että omistaja, joka tänä päivänä hankkii kierrätetyn arvokorun, voi paitsi kantaa näyttävää esinettä myös vaalia lenkkiä korukulttuurihistoriallisessa ketjussa.

”Liian paljon vanhoja koruja on sulatettu ja tehty uusiksi. Holmaston koruilla on historia ja niiden kautta jokainen uusi omistaja pääsee luomaan omaa historiaansa. Vastuullisen valinnan lisäksi entisöidyn korun hankkimisella voi siten olla myös suuri kulttuurinen vaikutus.”

 

Kirjoittaja
Helmi Saksala

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Vinkit kestävän keittiön suunnitteluun

Kaupallinen yhteistyö: Puustelli Miinus

Monen meistä arki pyörii keittiön ympärillä eikä ole sattumaa, että keittiötä kutsutaankin usein kodin sydämeksi. Aamu alkaa kahvinkeitolla ja ilta päättyy iltapalaan. Keskivertokuluttajan vuosittaisesta hiilijalanjäljestä noin 20 % muodostuu asumisesta ja n. 18 % ruokaan liittyvistä valinnoista. Keittiö liittyy olennaisesti molempiin, joten voidaan ajatella, että siellä tehtävillä ratkaisuilla luodaan pohja myös kestävälle, hyvälle elämälle. 

Millaisin valinnoin keittiöstä ja sen käytöstä voi tehdä kestävää ja mitä se tarkoittaa sujuvan arjen kannalta?

Meillä jokaisella on oma tapamme käyttää keittiötä. Joku lämmittää valmista ruokaa mikrossa, toinen kokkaa ison ystäväporukan kanssa kuuden ruokalajin illallisia. Kestävän keittiön suunnittelu lähteekin aina käyttäjän tarpeista. Kannattaa aloittaa miettimällä rehellisesti, mitä keittiössä todella tehdään, kuinka paljon sitä käytetään ja ketkä sitä käyttävät?

Ehkä elämässäsi on ollut “se keittiö”, joka jätti toimivuudellaan muistijäljen. Muistele millainen se oli ja mikä siinä oli erityisen onnistunutta? Onko nykykeittiössäsi jotain, joka ei toimi alkuunkaan?

Pohdi myös mitä toivoisit lisää ja mitä itse asiassa vähemmän. Tarvitsetko esimerkiksi nykyistä enemmän laskutilaa vai täyttyvätkö tasot sen vuoksi, että säilytystilaa ei ole riittävästi, keittiössä on liikaa tavaroita tai tiskauspiste ei toimi?

Toimiva keittiö on sellainen, joka täyttää käyttäjänsä tarpeet ja helpottaa arkea. Kuva: Puustelli Miinus

Hyvällä suunnittelulla vähemmän on enemmän

Ravintolatyössä ensimmäinen oppini oli: mieti askelia. Vasta-alkajana ihmettelin moista, kyllähän jalkani kantavat. Kokeneen esinaiseni sanat alkoivat kuitenkin painaa – aivan kuten jalkanikin parin viikon pitkien työvuorojen jälkeen. 

Sen jälkeen olen aina miettinyt askelia, myös kotikeittiötä suunnitellessani. Missä on astiakaappi, jos tiskikone on tässä? Entä missä säilytän useimmin ruoan valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita, jos kokkaan tässä? 

Haastattelin artikkelia varten Puustelli Miinuksen projektipäällikköä Tony Lönnqvistiä, joka nosti esiin kiinnostavan ajatuksen: Voisiko olla, että keittiöissämme on jo liikaa kaikkea ja pärjäisimme itse asiassa vähemmällä, jos itse keittiö olisi suunniteltu toimivammaksi? 

Olen melko varma, että näin juuri on. Kuinka monta vatkauskulhoa ihminen todella tarvitsee? Olisi varmasti mahdollista käyttää etenkin isoja astioita nykyistä luovemmin ja monikäyttöisemmin. Kauniista kulhosta voi tarjota salaatin ja siinä voi vatkata vaniljakastikkeen. Sama periaate pätee moneen muuhunkin astiaan. 

Tonyn kanssa juteltuani jäin myös miettimään ajatusta juhla-astiastoista. Miksi säilytämme astioita vain käyttääksemme niitä muutaman kerran vuodessa? Voisimmeko nauttia kauniista astioista ihan jokapäiväisessä arjessa, koska jokainen päivä on juhlan arvoinen?

Itse keittiön ja sen kalusteiden kestävyyteen vaikuttaa kaikkein eniten pitkäikäisyys ja käytetyt materiaalit. Keittiötä valitessa pätee siis sama perussääntö kuin kaikkeen muuhunkin: mitä pidempi elinkaari, sen parempi. 

Kestävä keittiö syntyy materiaaleista, joita voi tarvittaessa huoltaa, jotka kestävät kovaa käyttöä ja parhaassa tapauksessa mahdollistavat keittiön muunneltavuuden tarpeiden muuttuessa. Keittiön kulutuksen kesto on muutakin kuin pintojen kauniina pysymistä. Kaapin tulee jaksaa kantaa painavia kuormia vuosikymmeniä ja tiskipöydän reuna ei voi hörpätä vettä.

Muotoiluun ja tieteelliseen tutkimukseen nojaava keittiö

Puustellilla pohdittiin hyvin samantapaisia kysymyksiä loppuvuodesta 2009. Kuinka vähentämällä saataisiin aikaan enemmän? Mukaan pähkinää ratkaisemaan kutsuttiin nykyisin myös Miinuksen kummisedäksi kutsuttu teollinen muotoilija, professori Juhani Salovaara, jonka lukuisiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Kaj Frank -palkinto vuodelta 2016. Salovaara kokosi kehitystyöhön monitieteellisen moniosaajien työryhmän, joka alkoi kehittää Miinusta. 

“Johtotähtenä suunnittelutyössä oli ajatus siitä, että hiilijalanjälki tulee saada alas ja samaan aikaan tehdä äärimmäisen kestävä ja pitkäikäinen keittiö”, Salovaara kuvaa hanketta. 

“Kehitystyöhön osallistui kaikkiaan parikymmentä asiantuntijaa korkeakouluista, VTT:ltä ja yrityksestä.  Eri osapuolet aloittivat työt yhtäaikaisesti, ja ideoita ja materiaaleja testattiin koerakentamalla. 3D-mallinnuksen avulla pääsimme nopeasti toteamaan kokeiltujen materiaalien ja vaihtoehtojen hiilijalanjäljet VTT:n tutkijoiden laskelmien perusteella.” 

Harharetkiltäkään ei säästytty. Esimerkiksi täyspuuta sekä vanerityyppisiä ratkaisuja testattiin pitkään, kunnes tultiin siihen lopputulokseen, ettei täyspuinen keittiönkaappi pysy muodossaan vaihtelevissa kosteusolosuhteissa. Kotimaiset puulajit näet elävät syyn leveyssuunnassa noin prosentin verran, jolloin mittatarkat helaratkaisut eivät toimi.

“Käänteentekevä ajatus oli käyttää runkorakenteissa biokomposiittia. VTT:n kanssa valmistimme useampia materiaaliyhdistelmiä, joiden ominaisuuksia testattiin koepuristeina. Kehitetyn ja testatun biokomposiitin valmistajaa ei kuitenkaan löytynyt läheltä. Samaan aikaan UPM kehitti omaa biokomposiittiaan, joka vaikutti hyvin lupaavalta. UPM kiinnostui myös yhteistyöstä, joten päädyimme käyttämään runkorakenteissa heidän uutta biokomposiittiaan.” Salovaara kertoo.

UPM:n biokomposiitin kuituaineena on selluloosa ja sideaineena polypropeeni. Komposiitti kestää vettä, sillä on hyvä lujuus sekä sitkeys ja materiaali on lisäksi antistaattinen, jonka ansiosta se ei esimerkiksi vedä pölyä puoleensa. Rungon osien valmistuksessa ei synny myöskään hukkaa ja ne ovat hyvin kevyet perinteisiin melamiinipintaisiin lastulevyrunkoihin verrattuna.

Seinätapetti antaa kauniin taustan kaapin läpinäkyvälle rakenteelle. Kuva: Puustelli Miinus

Kalusterakenteiden paino saatiin pienennettyä lähes puoleen, samoin hiilijalanjälki perinteisiin kalusterakenteisiin verrattuna. Rungot suunniteltiin monikäyttöisiksi siten, että samasta rungosta voi tehdä hyllyn tai kaapin, ja käyttötarkoitusta ja varustelua voi tarvittaessa myös muuttaa elinkaaren aikana. 

“Miinus on todellinen modulaarinen keittiö. Valmistusteknologiasta johtuen rungolle syntyi “teollinen” muotokieli, jota voi halutessaan käyttää näkyvästi – niistä on mahdollista tehdä läpinäkyviä rakenteita, sillä esimerkiksi taustalevyä ei rakenteen lujuuden vuoksi tarvita”, hän selittää.

Sisäilmamittauksissa alitettiin M1-luokitusarvot. Salovaaran mukaan valitusta pintakäsittelystä riippuen arvot voivat olla jopa kymmenesosan vaaditusta M1-arvosta, jolla on merkitystä allergikolle. Kalusteratkaisuille myönnettiin Europatentti 2018 ja toistaiseksi mitään vastaavaa ei ole maailmalta löytynyt. Kalusteille annetaankin 30 vuoden takuu. 

Tämän muotoiluun, tutkimukseen ja laskentaan pohjautuvan innostavan syntytarinan kuultuani myös Miinuksen muut erikoismateriaalit, kuten kalusteovet, alkoivat kiinnostaa minua kovasti. 

“Miinuksen ovet valmistetaan pääasiassa nykyään OSB-levystä. Se on materiaali, joka on alunperin kehitetty rakentamiseen – todella kovaa ja kestävää, mutta samaan aikaan yllättävän kevyttä”, Puustellin projektipäällikkö Lönnqvist kertoo.

Ensin Puustellillakin mietittiin, että voiko tämä materiaali toimia keittiössä, mutta kun idea kerran jäi elämään, saatiin siitä kehitettyä erittäin toimiva kokonaisuus. OSB-levy valmistetaan puusta, eli materiaali on uusiutuvaa ja hyvin kierrätettävää. Puustellin käyttämä levy valmistetaan sertifioidusta puusta ja liimana käytetään formaldehyditöntä vesiliukoista liimaa. OSB-levyä pystytään korjaamaan vaikka kaapin oveen tulisi naarmu tai jopa iso kolhu. 

“Miinus on todellakin oiva esimerkki kestävästä ajattelusta”, Lönnqvist summaa.

Miinuksen uudenlainen runkomateriaali mahdollistaa keittiön osien muunneltavuuden käyttäjän tarpeiden muuttuessa ilman, että koko runkoa tarvitsee vaihtaa. Kuva: Puustelli Miinus

Kodinkoneilla on väliä

Kuten juttutuokioni ammattilaisten kanssa osoitti, keittiö on monenlaisista osista muodostuva kokonaisuus, jonka suunnitteluun on laitettu valtavasti työtä ja ajatusta jo paljon ennen kuin sitä aletaan räätälöidä minua varten. Voin silti valinnoillani vaikuttaa vielä lopputuloksen kestävyyteen.

Keittiön vastuullisuuteen vaikuttavat tietenkin myös keittiön sähkölaitteet ja valaistus. Nekin kannattaa valita omien käyttötarpeiden mukaan. Yksin asuvan ja suurperheen jääkaappien ei tarvitse olla samankokoiset, mutta hyvä valaistus on tärkeä lähes jokaiselle käyttäjälle. 

Moni meistä myös hankkii uusia villityksiä keittiöönsä. Kuinka moni muistaa vakuumipakkauskoneen, muffinssiuunin tai kahvimyllyn? Suurin osa meistä pärjää muutamalla peruslaitteella, joita voi käyttää moneen tarkoitukseen. 

Kodinkoneissa, oli kyse isoista koneista tai pienlaitteissa, kannattaa kiinnittää huomiota oman käyttötarpeen lisäksi myös varaosien saatavuuteen sekä tuotteen energialuokkaan. Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan energiamerkinnät uudistuivat maaliskuussa 2021. Merkinnässä palattiin nuolista tuttuun A–G-asteikkoon, mutta energiatehokkuuden osalta asteikko tiukentui. 

Samalla astuivat voimaan myös EU:n ekosuunnitteluvaatimukset, joissa on ensimmäistä kertaa huomioitu myös kiertotalous, laitteiden korjattavuus sekä varaosien saatavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että maaliskuun jälkeen markkinoille tuleville tuotteille on oltava saatavissa varaosia useita vuosia sen jälkeen kun viimeinen malli on ollut myynnissä. Korjaamisen tulee myös olla mahdollista konetta hajottamatta sekä tavallisia työkaluja käyttäen. 

On mahdollista, että asteikon skaalauksen muuttuessa useat entiset A+++ -luokan koneet siirtyvät alempiin luokkiin ja uusia A-luokan koneita saadaan ehkä odottaa vielä hetki. Toisaalta skaalan muuttuminen mahdollistaa todella energiatehokkaiden laitteiden erottumisen joukosta. Kodin käyttösähköstä keskimäärin 10–30 prosenttia syntyy ruoan säilytyksestä, valmistuksesta ja astianpesusta. On siis väliä millaisia valintoja kodinkoneiden kanssa tekee.

Keittiöstä on hyvä löytyä tilaa – omien käyttötarpeiden mukaan mitoitettuna – niin säilytykselle, ruoanvalmistukselle kuin syntyvän jätteen lajittelullekin. Kuva: Puustelli Miinus

Keittiösuunnittelu on projekti

Kun puhutaan kestävän keittiön suunnittelusta, ei voida ohittaa yhtä asiaa, lajittelua. Jätteiden lajittelun tärkeys on jo varmasti tuttua lähes kaikille, mutta siinä vaiheessa kun jätteiden keräystä ei ole suunniteltu hyvin ja keittiössä on ahdasta, kynnys laittaa kaikki yhteen ja samaan sekajätteeseen madaltuu varmasti hyvin monen kohdalla. 

Tässäkin auttaa omien tottumusten miettiminen. Millaista lajiteltavaa taloudessamme tulee eniten? Kannattaa myös tarkkailla, miten usein lajitellut jätteet viedään eteenpäin, millainen lajittelupiste omassa taloyhtiössä on tarjolla ja tarvitseeko jokin jätelaji viedä kierrätykseen kauemmas kotoa? Lajittelu on helppoa, kun puitteet ovat kunnossa.

Moni tämän artikkelin vinkki soveltuu myös nykyisen keittiön pieniin parannuksiin ja on huomioitavissa esimerkiksi vanhojen kodinkoneiden tullessa tiensä päähän. Toisinaan tulee kuitenkin ajankohtaiseksi hankkia kokonaan uusi keittiö. Kysyin Tony Lönnqvistiltä, mikä saa ihmiset kääntymään keittiön suunnittelussa ja toteutuksessa Puustelli Miinuksen puoleen ja millainen on toimiva keittiösuunnitteluprosessi. Näin Tony kertoo:

“Hyvä keittiösuunnittelu on projekti, joka lyödään lukkoon päivämäärineen ja sen etenemistä seurataan. Tila käydään mittaamassa projektin aluksi ja sen reunaehdot selvitetään. Haastattelun aikana käydään läpi tarpeet, toiveet ja mietitään yhdessä mitä asiakas todella tarvitsee. Ulkonäkösuunnittelu on oikeastaan vain kirsikka kakun päällä.” Lönnqvist valaisee. 

“Suunnittelun tulee olla keittiöremontin tai -rakentamisen suurin vaihe, joka sen jälkeen toteutetaan.” hän lisää. “Asiakas voi olla varma siitä, että vastuullisuus on otettu huomioon kokonaisvaltaisesti koko keittiön valmistusprosessissa, vaikka ei itse olisikaan alan asiantuntija.” 

Lopuksi Tony kertoo salaperäisesti, että myös uusia materiaaleja kehitetään jatkuvasti ja Puustellilla ollaan innostuneina mukana kehityksessä.

“Tulemme kehittymään ja olemme valmiita tekemään kovaa duunia vielä vastuullisemman tulevaisuuden puolesta. Aina kun huomaamme jotain mitä voisi parantaa, teemme muutoksia. Meidän on ymmärrettävä, että tämän päivän tekomme vaikuttavat tulevaisuuteen” hän summaa. 

 

Elska Kolu
Kirjoittaja on Infinen vastuullisuusmuotoilija sekä yhdeltä ammatiltaan ravintolakokki.

Vinkit kestävään elämään keittiössä
  • Tuo keittiöön vain tavaroita, joita todella tarvitset.
  • Valitse energiatehokkaat kodinkoneet, voit vaikuttaa sillä suoraan omaan hiilijalanjälkeesi.
  • Kun keittiön valaistus tarvitsee uudistusta tai polttimot vaihtoa, valitse LED-lamput.
  • Säädä kylmäsäilytyskalusteet oikeisiin lämpötiloihin:
    Pakastin -18 °C, jääkaappi +2 – +6 °C ja viileäkaappi +10 – +14 °C. 
  • Säilytä ruoka oikeassa lämpötilassa, tarkasta ohje pakkausmerkinnästä.
  • Älä anna ruokaa mennä hukkaan. Kotitalouksissa heitetään ruokaa roskiin noin 23 kg henkilöä kohden. Määrä vastaa 100 000 auton vuosittaista ilmastovaikutusta. 
  • Tee kestävämpiä valintoja myös kaupassa arkiruokaa varten. Noin 20 % suomalaisten hiilijalanjäljestä koostuu ruoasta. 
  • Lajittele jätteet oikein. Suunnittele omaan arkeesi sopiva lajittelupiste, jotta lajittelu on mahdollisimman helppoa.
Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Beatboxaajan keittiössä – Kolme kysymystä Felix Zengerille

Kaupallinen yhteistyö: Puustelli Miinus

Beatboxaaja on muusikko ja esiintyjä, joka tuottaa ääniä omalla suullaan. Felix Zenger tykästyi jo varhaisella iällä ajatukseen, että voisi tuottaa rytmimusiikkia ilman raskasta laitteistoa.

Pitäisikö poikkeuksellinen ratkaisu tulkita varhaisena vihjeenä luonnon resursseja kunnioittavasta minimalismista? Tuskinpa sentään. Zenger vain on lapsesta saakka ihaillut taiteen ja liikunnan lajeja, jotka perustuvat taiturilliseen kehonhallintaan ilman apuvälineiden arsenaalia. Beatboxaamiseen taas yhdistyy musiikillinenkin puoli, johon taiteilija tutustui jo viisivuotiaana pianonsoittoharrastuksen merkeissä.

Artisti, tuottaja ja beatboxaaja Felix Zenger on esiintynyt ja levyttänyt lukuisten artistien ja yhtyeiden kanssa, kuten Paleface, Kari Tapio, Asa, Rajaton ja Iiro Rantala. Hän on julkaissut soololevyn Won’t Say a Thing (2011) ja vaikuttaa nykyisin Don Johnson Big Bandissa vakinaisena jäsenenä.

Oman arvionsa mukaan muusikko hallitsee satoja erilaisia ääniä tai äänneyhdistelmiä. Hän on myös moninkertainen freestylefootbagin Suomen mestari.

Kaiken ohessa Zenger ottaa tänäkin päivänä materiaalikysymykset tosissaan. Niin kodin, ympäristön kuin oman hyvinvointinsa nimissä.

Nyt hän intoilee keittiöstään. Zenger on tuoreehko Puustellin Miinus-keittiön omistaja ja vaikuttaa siltä, että kyseessä on järjen ja sydämen valinta. 

Miten päädyit valitsemaan Miinus-keittiön, Felix Zenger?

Ekologisuuden merkitys kuten Miinus-keittiökin ”tulivat elämääni terveyskulma edellä”, Zenger sanoo.

Kymmenisen vuotta sitten muusikko kiinnostui luonnollisemmasta ravinnosta: puhtaasta ja vähemmän prosessoidusta kasvisruoasta. Hän hankki oman viljelypalstan ja alkoi entistä enemmän kiinnittää huomiota ekologisuuteen ja eettisyyteen. Nämä arvot kytkeytyivät pian vaatteisiin esimerkiksi luomupuuvillan suosimisen merkeissä, ja lopuksi myös siihen elämän keskeisimpään paikkaan eli kotiin.

”Aiemmassa kämpässäni oli homeongelma. Aloin oireilla ja jouduin evakkoon. Tavaraakin piti heittää pois, osa meni puhdistuslinjastolle.”

Asumisterveydestä oli tullut merkityksellinen seikka lapsena astmaa sairastaneelle Zengerille. Tehdessään remonttia nykyiseen asuntoonsa hän alkoi tutkia keittiöiden valikoimaa ja materiaaliratkaisuja. 

”Kotimaisesta Miinus-keittiöstä huomasin nopeasti, että se painii tällä sektorilla omassa sarjassaan. Se on myös tyylikkään näköinen: helposti kuvittelisi, että ekologisuus tarkoittaisi kompromisseja esteettisen arvon tai käyttömukavuuden kannalta, mutta tässä tapauksessa näin ei ole. Tuntuu, että Miinus-keittiöltä saa kaiken.”

Muuntautumiskykyinen Miinus eroaa tavanomaisesta keittiöstä monin tavoin materiaalivalinnoista lähtien. Keittiön runko on kevyttä ja kestävää biokomposiittia, jonka valmistuksessa hyödynnetään kotimaisen puuteollisuuden hukkavirtoja. 

Kaikki puumateriaali on FSC- tai PEFC-sertifioitua eli hankittu laillisesti ja vastuullisen metsänhoidon periaattein korjatusta metsästä. Niin keittiön tuotannossa kuin materiaalien pintakäsittelyssä on käytetty vähäpäästöisiä ja vesiliukoisia tuotteita, jotka eivät sisällä myrkyllisiä liuottimia. Miinus-keittiöllä on M1-sisäilmaluokitus.

Pitkäikäinen ja ekologisesti kestävä Miinus-keittiö suunnitellaan yksilöllisesti jokaiselle käyttäjälleen.

”Moni asia olisi jäänyt hoksaamatta ilman ammattitaitoista suunnitteluapua. Puustellilta löytyi hieno idea ja toteutus omiin keskeneräisiin pohdintoihini kuten liesituulettimeen, joka minulla on integroitu keittiösaarekkeeseen eikä siten roiku kasvojen edessä.”

Eräs Miinus-keittiön erikoisuus on sekin, että materiaalien käyttöä on kaiken kaikkiaan vähennetty: esimerkiksi kaapistoista puuttuvat taustalevyt. Zengeriä ratkaisu miellyttää. Hänellä tuntuu olevan silmää yksityiskohdille.

”Oma lempparini ovat keraamiset pöytätasot, jotka tässä keittiössä ovat hyvin ohuet, esteettisesti kauniit ja lisäksi helppo pitää puhtaana. Lisäksi kaappien ovet, joissa materiaalina on Puustelli Miinuksen oma FosbART-kalustelevy mustassa värissä, tuovat upeaa rouheutta.”

Kuulostaa keittiöltä, josta ei noin vain halua luopua. Innovatiivisen runkomateriaalinsa ansiosta keittiön osat ovatkin muunneltavissa, jolloin koko runkoa ei tarvitse vaihtaa, vaikka tarpeet tai keittiön sijoituspaikkakin muuttuisivat.

Millaista on arki Miinus-keittiön kanssa?

”En tiedä teenkö asioita eri tavalla kuin ennen, mutta teen ja puuhailen keittiössä entistä enemmän. Kokkailu on myös yksinkertaisempaa. Esimerkiksi ennen piti olla pannunalunen käden ulottuvilla, nyt kuuman kattilan voi laskea suoraan keraamiselle tasolle, jolle mahdolliset roiskeetkaan eivät imeydy.”

Zenger on aina halunnut avokeittiön. Se toive on nyt toteutunut. Tilavan keittiösaarekkeen ääressä on helppo hengailla porukalla ja useampi ystävä mahtuu yhtä aikaa pilkkomaan raaka-aineita. Avoimen keittiön edessä voi myös kuvata videoita, joita Zenger on tehnyt myös yhteistyössä Puustellin kanssa. 

”Miinus-keittiö on yksinkertaisesti hyvin suunniteltu. Siinä on kestävät ja helppohoitoiset materiaalit, toimivat työtasot ja tilaa laitteille.”

Keittiökoneita Zengeriltä löytyykin aimo valikoima. Erityisesti kesällä kun artistin viljelypalsta tuottaa satoa, hän säilöö, kuivaa ja fermentoi maan antimia.

”Minulla on kasvikuivuri, jäätelökone, mehupuristin, tehosekoitin, riisinkeitin, monitoimikone, vakuumikone… Kivimyllyllä teen suklaata ja suklaalle on myös temperointikone.

Eikä viljelyharrastuskaan rajoitu ulkopalstalle. Zengerin parvekkeella kasvaa tällä hetkellä 28 eri chililajiketta.

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista kestävä elämä? Mitä se isossa kuvassa tarkoittaa?

”Kestävä elämä on minulle ihmisen ja ympäristön yhteispeliä. Sitä, että ihmisen toiminta ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä ympäristön kanssa. Siinä on se oikea tatsi. Sen, että saa vaikka mageen keittiön, ei tarvitse olla kompromissiratkaisu niin ekologisuuden kuin käyttömukavuuden ja tyylikkyydenkään suhteen.

Zenger odottaa, että koronarajoituksia kevennettäisiin ja hän pääsisi taas kutsumaan kavereitaan illalliselle. 

”Ylivoimaisesti eniten tulee kotona hengailtua keittiössä.”

Zenger pyrkii kierrättämään ja käyttämään uudelleen kaiken mahdollisen. Miinus-keittiön jätelajittelu mahdollistaa esimerkiksi biojätteen kompostoinnin. Kesäaikaan muusikko fermentoi orgaanisen aineksen bokashi-menetelmällä ja kuskaa sen sitten palstalleen.

”Biojäte on minulle arvotavaraa, siitä saa parasta multaa, jossa sitten kasvaa vaikkapa porkkanoita. Kiertokulku menee hyvin yhteen Miinus-keittiön ideologian kanssa. Jos joskus saisin vielä oman takapihankin, voisi sen ympärille rakentua oma pieni ekosysteemi.”

Takapihan perässä Zenger joutuisi toki jälleen muuttohommiin. Mutta mikäli niin joskus tapahtuisikin, voi notkean Miinus-keittiön laittaa nippuun ja kuljettaa mukanaan uuteen kotiin.

Videolla Felix Zenger valmistaa vihermehua keittiössään, katso ohjeet:

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Muoti

Muoviroskasta syntyy toiminnallisia treenivaatteita

Kaupallinen yhteistyö: Zeropoint

 Uutiset merten muoviroskasta uuvuttavat. Kilpikonnia takertuu muoviriekaleisiin, kalat nielevät muovinpaloja ja kemikaalikuorma rasittaa merinisäkkäitä. Entä jos omat valintani ja ostopäätökseni eivät niinkään tuottaisi maailmaan uutta roskaa, vaan jopa poistaisivat sitä? Ja samalla saisin laadukkaita, pitkäikäisiä tuotteita?

Tällaiset kestävämmät valinnat ovat jo mahdollisia. Esimerkiksi kiertotalouden tekniikoiden ja järjestelmien kehittyessä vanhoja jäte- ja ylijäämämateriaaleja pystytään aina paremmin käyttämään uusien tuotteiden raaka-aineeksi – jopa merten muoviroskaa voidaan kierrättää uusiksi tuotteiksi. Samalla uusioraaka-aineiden tarve vähenee.

Yksi esimerkki yrityksestä, joka pyrkii yhdistämään laadun, kiertotalouden ja muoviroskaongelman ratkaisemisen, on suomalainen Zero Point Finland Oy. Vuonna 2009 perustetun yrityksen lähtökohtana on tuottaa laadukkaita toiminnallisia vaatteita muun muassa urheilukäyttöön. Yritys on erikoistunut ekologisten kompressiovaatteiden tuotantoon.

Kompressio antaa painetta kudoksiin, mikä tukee veren virtausta sekä kudosten hapensaantia ja nopeuttaa aineenvaihduntatuotteiden poiskulkeutumista kudoksista. Kompressiotuotteet auttavat palautumisessa ja tukevat urheilusuoritusta sekä auttavat kehon asennon hahmottamisessa.

Zeropointin vaatteita käyttää esimerkiksi Suomen olympiajoukkue. Kompressiotuotteita voidaan käyttää myös seisomatyössä tai vähentämään rasitusta ja turvotusta esimerkiksi matkustettaessa.

Zero Pointin trikoo- ja kompressiovaatteet ovat kestävämpi valinta, sillä niiden valmistusmateriaalina käytetään kiertotaloustuotetta. Kuva: Zeropoint

Uusionailonia maalta ja meristä

Iso osa Zeropointin tuotteista valmistetaan uusionailonista, ECONYListä®. Econyl-lanka hankitaan italialaiselta Aquafil-valmistajalta. 

Italialaisyritys on jo vuosikymmeniä ollut yksi maailman johtavia nailon 6:n valmistajia. Se on nailontyyppi, jota lujuutensa vuoksi käytetään paljon esimerkiksi langoissa. 

Perinteisesti nailonia on tehty öljystä, ja sen valmistusprosessi vaatii paljon energiaa. Vaikka nailon on kestävää, vahvaa ja vettähylkivää, ei sen lähtökohta siis ole kovin ympäristöystävällinen.

Sysäys Econyl-nailonkuidun tuottamiseen lähti alulle vuonna 2007, kun Aquafilin toimitusjohtaja Giulio Bonazzi alkoi pohtia, voiko energiaintensiivinen ja öljypohjainen nailon olla vielä 2020- ja 2030-luvuilla toimiva lähtökohta liiketoiminnalle.

Käynnistyi pitkä kehitystyö, johon on yhtiössä investoitu jo yli 150 miljoonaa euroa. Tuloksena syntyi Econyl, uusiomateriaaleista valmistettu nailon 6. Se tehdään sekä jätenailonista että tehdastuotannon ylijäämävirroista, kuten leikkuuylijäämästä.

Lisäksi Econyliin käytetään käytöstä poistuneita kalaverkkoja, joista iso osa ongitaan merestä – ne on usein tehty juuri nailon 6:sta. Aquafil tekee tässä yhteistyötä Healthy Seas -järjestön kanssa, jota se on myös ollut perustamassa. Järjestön vapaaehtoiset sukeltajat keräävät verkkoja Pohjanmerestä, Punaisestamerestä, Välimerestä ja Tyynestä valtamerestä. Verkkoja on nostettu näistä jo lähes 600 tonnia. Lisäksi Econylin raaka-aineeksi kerätään käytöstä poistuneita kalaverkkoja kuivalta maalta, yhteistyössä kalastajien ja jätehuollon toimijoiden kanssa.

Uusionailonin valmistustekniikan hiomisen lisäksi tärkeä osa kehitystyötä onkin ollut verkoston rakentaminen uusiomateriaalin keräämiseen. Yhtiö on muun muassa avannut Yhdysvaltoihin mattojenkeräysverkoston ja tehtaan erottelemaan lattiapäällysteistä nailon 6:a, sillä lattiamatoista vain muutama prosentti päätyy kierrätykseen. Noin 3,5 prosenttia kaikesta Yhdysvalloissa kaatopaikoille menevästä jätteestä on lattiamattoja. Aquafilin tehdas käsittelee 16 000 tonnia mattoja vuodessa. 

Eroteltu nailon kuljetetaan yrityksen Slovenian tehtaalle, jossa se hajotetaan kaprolaktaamiksi, nailonin valmistusaineeksi. Tehtaalla siitä syntyy Econyl-uusionailonlankaa.

Verrattuna perinteiseen nailoniin uusionailonissa säästetään 10 000 nailontonnia kohden 11 130 tonnia raakaöljyä ja 57 100 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Kierrätetyn Econyl-nailonin valmistus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 % verrattuna öljystä valmistettuun nailoniin. 

Kaikki laatu- ja ympäristösertifikaatit löytyvät yrityksen nettisivuilta, esimerkiksi kolmannen tahon tarkastama ympäristöseloste (EPD) ja OEKO-tex-sertifikaatit.

Kuva: Jeremy Bishop, Unsplash

Zeropoint valmistaa Econyl-nailonista kompressiotuotteita

Econyl-lanka kulkee suomalaiskuluttajien kompressiovaatteisiin Zeropointin käyttämien tehtaiden kautta. Yrityksen ekokompressio-vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan tehtaissa Italiassa ja Portugalissa. Portugalissa tehdään vaatteita, Italiassa Econyl-sukkia.

Kompressiosukat ja -vaatteet ovat pääosin Econyliä. Lisäksi niissä on noin 15−25 % LycraSportia eli elastaania, jolla tuotteista saadaan joustavia ja hengittäviä.

Zeropoint valmistaa kompressiosukkia myös Taiwanissa, mutta sikäläinen tehdas ei hyödynnä Econyliä – ainakaan vielä.

Johanna Ahlström Zeropointista kertoo, että taiwanilainen pitkäaikainen yhteistyökumppani on erikoistunut lääkinnällisten kompressiotuotteiden valmistamiseen.

”Olemme keskustelleet yrityksen kanssa siitä, että sikäläisellekin tehtaalle saataisiin Econyliä tai vastaavaa ekologista materiaalia, sillä koemme vastuulliseksi nostaa asiaa esiin myös aasialaisessa tuotannossa. Kestävyysmuutos ei voi tapahtua vain Euroopassa, jos halutaan kokonaisvaltaista vaikutusta. Tällaiset muutosprosessit ovat kuitenkin pitkäaikaisia eivätkä tapahdu kädenkäänteessä.”

Ajaton perusmallisto vähentää hävikkiä

Tällä hetkellä maailmassa tuotetaan enemmän vaatteita kuin niitä pystytään kuluttamaan. Zeropoint haluaa vähentää vaatehävikkiä ja valmistaa tuotteita vain todelliseen tarpeeseen.

Hukkaa on vähennetty sillä, että tiuhaan vaihtuvien kausimallistojen sijaan panostetaan ajattomaan perusmallistoon. Kausivärien osalta pyritään tuotteita myymään etukäteen, jotta valmistustarvetta voidaan ennakoida. Hävikkiä syntyy näin vähemmän.

Tuotteiden kestoon panostetaan suunnittelussa. Esimerkiksi toteuttamalla saumarakenne tarkoituksenmukaisin tavoin ja valitsemalla laadukkaita lankoja saadaan tuotteeseen lisää kestävyyttä, kertoo Ahlström.

Huolehditaan yhdessä pitkästä elinkaaresta

Toistaiseksi sekoitekuitujen kierrättäminen uusiksi tekstiilikuiduiksi on hankalaa, ja esimerkiksi elastaani estää siihen sekoitettujen kuitujen jatkokäyttöä. Mutta uusia tekniikoita ja materiaaleja kehitetään, joten tilanne voi jatkossa muuttua.

”Vaateteollisuus on alkuvaiheessa tämän asian suhteen, ja erityisesti nämä tekokuidut ovat vaikeita erottaa toisistaan kierrätysprosessissa. Käyttämämme Econylin valmistaja kehittelee tällä hetkellä Econyl-materiaalin jatkokierrätettävyyttä, mutta kyseinen projekti on vasta pilottivaiheessa”, Ahlström kertoo.

Vaatteen käyttöikää voi pidentää huolehtimalla vaatteesta hyvin ja noudattamalla pesu- ja huolto-ohjeita. Tarpeeton mutta käyttökelpoinen vaate kannattaa huolehtia uusiokäyttöön, jos se on esimerkiksi käynyt pieneksi. 

Uusia kestäviä valintoja voi myös tehdä vähitellen. Vanhat treenivaatteet kannattaa käyttää loppuun, minkä jälkeen niitä voi uusia ekologisilla vaihtoehdoilla.

Käyttöikänsä päähän tulleille vaatteille on pian tulossa parempia kierrätysmahdollisuuksia. Euroopan unionissa tulee pakolliseksi poistotekstiilien keräys ja jatkohyödyntäminen vuonna 2025, ja Suomi aloittaa koko maassa keräyksen etuajassa vuoteen 2023 mennessä. Poistotekstiilejä kerätään jo mm. Helsingin, Turun, Rauman ja Pirkanmaan alueilla.

Ekokompressiovaatteen tullessa elinkaarensa päähän se kannattaakin viedä poistotekstiilien keräyslaatikkoon. Sieltä vaate voi päätyä esimerkiksi energiakäyttöön, sen sijaan että se kuormittaisi ympäristöä kaatopaikalla.

Zero Pointin toiminnalliset vaatteet valmistetaan ECONYL®-kuidusta, joka on meristä kerätystä muovijätteestä valmistettava nailonmateriaali. Kuva: Zeropoint

Arvokkaita asioita

Kaikki tuotteet kuormittavat ympäristöä tavalla tai toisella, myös uusiotuotteet. Siksi tehtyjä hankintoja on syytä arvostaa. Vastuullinen kuluttaminen ei tarkoita asketismia, vaan pohdittuja laadukkaita valintoja ja niistä nauttimista.

Laatu syntyy esimerkiksi hyvästä käyttökokemuksesta, ympäristöystävällisistä materiaaleista ja tuotteen pidemmästä eliniästä. Pohdittujen valintojen kautta arvoa voi onneksi olla samanaikaisesti niin merikilpikonnalla, käytöstä poistuneella kalaverkolla kuin omalla treenaushetkellä.

Vinkkejä kestävän vaatteen valintaan
  • Osta vain aitoon tarpeeseen ja suosi hankinnoissasi laatua ja ajattomia tuotteita.
  • Kiinnitä huomiota vaatteen materiaaliin ja viimeistelyyn. Onko vaate hyvin ommeltu? Istuuko se? Vaikuttaako materiaali laadukkaalta ja käyttötarkoituksensa sopivalta? 
  • Selvitä vastuullisuusväittämien perusteet. Suosi yrityksiä, jotka käyttävät riippumattoman tahon myöntämiä sertifikaatteja ja kertovat niistä avoimesti.
  • Tarkista jo ostaessa, millaista huoltoa ja hoitoa vaate vaatii. Noudata pesu- ja huolto-ohjeita.
  • Pidennä pesuväliä tuulettamalla vaatetta käyttökertojen välissä. 
  • Reklamoi valmistajalle, jos vaate ei kestä käyttöä luvatusti tai osoittautuu muutoin laadultaan pettymykseksi.
  • Kierrätä vaate asianmukaisesti, kun se tulee käyttöikänsä päähän tai kun et enää itse tarvitse sitä.
  • Suosi mahdollisuuksien mukaan myös käytettyä ja hyödynnä vaatelainaamoita silloin, kun vaatetarve on vain väliaikainen.
Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Kestävä Elämä podcast – Muutos tapahtuu aina nopeammin kuin ajatellaan

Voiko tulevaisuudessa lenkkareista generoida sähköä kävellessään kännykän lataukseen? Entäpä koottavasta minituulivoimalasta?

Kestävää energiaa käsittelevässä jaksossa LUT-yliopiston professori Esa Vakkilainen sekä tuulivoimayhtiö Ilmattaren Tapio Potila keskustelevat siitä, millainen on sähkön tuotannon ja käytön tulevaisuus ja voidaanko uusiutuvalla energialla korvata kaikki fossiilinen energia. Käsittelyyn pääsevät myös esimerkiksi tuulivoimaan liittyvät myytit sekä parhaat niksit energiansäästöön kotioloissa.

Kestävä elämäntapa ja ilmastokysymykset kiinnostavat yhä useampaa, mutta vastuulliset valinnat eivät aina ole helppoja, ja tiedonjano uusia, kestäviä vaihtoehtoja kohtaan on suuri. Voiko omilla kulutusvalinnoilla oikeasti vaikuttaa?

Kestävä elämä -podcast tarjoaa kurkistuksia innovatiivisten ratkaisujen maailmaan ja kestävämpään arkeen tulevaisuusvisionääri Perttu Pölösen sekä vaihtuvien asiantuntijavieraiden johdolla. Sarja käsittelee jokaisen meistä arkea koskettavia aiheita vastuullisesta kuluttamisesta aina kestävään arkiruokaan, hävikin vähentämiseen sekä tulevaisuuden energiaan.

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Matkailu

Viisi vinkkiä vastuullisen hotellin valintaan

Kaupallinen yhteistyö: GreenStar Hotels

Lomamatkailu kuuluu myös kestävään elämäntapaan. Matkailun ympäristökuormaan pystyy helposti vaikuttamaan lomakohteen lisäksi majoituksen valinnalla.

Kotimaanmatkailu on ollut viime vuosina suosiossa, ja poikkeuksellisten aikojen takia ulkomaanmatkat ovat jääneet monella tekemättä. Vaikka rokotusten myötä pian pääsee kenties jo lentämäänkin, on olemassa kuitenkin myös kestävämpiä tapoja matkustaa.  Suomesta löytyy paljon helmiä, joihin suunnata lomamatkalle, kuten upeita luonto- ja kulttuurikohteita.

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistyksen vuonna 2019 teettämän kyselytutkimuksen mukaan kotimaanmatkailu onkin kasvattanut suosiotaan ja eniten kotimaassa matkailusta ovat innostuneet 18–44-vuotiaat nuoret aikuiset. Tärkeimpiä syitä muutokseen ovat olleet kiinnostus paikallisuuteen ja ekologisuuteen. 

Sen lisäksi, että valitsee kotimaan matkakohteen, voi matkaa suunniteltaessa tehdä muitakin kestäviä valintoja – esimerkiksi hotellia varatessa. Booking.com teettämän kyselyn mukaan jopa 70 % matkailijoista haluaisi tehdä vastuullisia valintoja majoituksen suhteen, mutta eivät välttämättä tiedä miten. 

Ostavastuullisesti.fi tarjoaa kestävästä matkailusta kiinnostuneelle erilaisia vastuullisia vaihtoehtoja niin liikkumiseen, elämyksiin kuin majoituspalveluihinkin. Erinomaisena esimerkkinä Vastuullisuuspaneelin hyväksymästä kestävämmästä valinnasta toimii muun muassa  GreenStar Hotels, jonka kantavana ajatuksena on tarjota hotellihuoneita, jotka sisäänrakennetulla ekologisuudella säästävät sekä ympäristöä että kustannuksia. 

Listasimme matkailijoille viisi vinkkiä, joihin paneeli kiinnitti huomiota GreenStar Hotelsin vastuullisuuden arvioinnissa. Nämä seikat kannattaa pitää mielessä vastuullista yöpaikkaa valitessa!

1. Sijainti

Hotellin valinnassa sijainti on tärkeä kriteeri niin käytännöllisyyden kuin myös vastuullisuuden kannalta. Kaikki GreenStar Hotelsin hotellit sijaitsevat kaupunkien keskustassa, joten niihin on vain lyhyt kävelymatka rautatie- ja linja-autoasemilta. Reissuun voi siis hyvin lähteä myös julkisilla kulkuneuvoilla. Jos päättää kuitenkin lähteä matkaan autolla, kaikissa ketjun hotelleissa on sähköautojen latauspiste, jonka käyttö kuuluu yöpymisen hintaan.

Keskeinen sijainti on kestävä valinta myös siitä syystä, että matkan aikana voi helposti tutustua kävellen matkakohteeseen. GreenStarin hotelleista saa myös lainata ilmaiseksi polkupyöriä, joilla on kätevä liikkua keskustassa tai tehdä vaikka retki pidemmällekin lähiympäristöön.

2. Energiatehokkuus ja vedenkäyttö

Veden- ja energiankulutus sekä syntyvä jäte ovat merkittävimpiä päästöjen lähteitä sekä ympäristökuormitusta aiheuttavia tekijöitä hotelleissa. Majoituksen valinnassa kannattaakin suosia hotellia, joka kertoo tekevänsä aktiivisesti töitä niin veden- ja energiankulutuksen kuin jätemäärän vähentämiseksi.  

GreenStarin hotelleissa vieraiden vedenkulutus on keskimäärin vain noin 100 litraa vuorokaudessa, mikä on vähemmän kuin suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus päivässä. Lisäksi jätemäärää pyritään jatkuvasti minimoimaan. GreenStarin hotellit käyttävät myös uusiutuvaa sähköä ja ne lämmitetään kaukolämmöllä, joka on valittu paikallisesti saatavilla olevan päästöttömimmän vaihtoehdon mukaan. Kaikissa hotelleissa on myös omat aurinkovoimalat katolla, joten hotellit tuottavat itse osan omasta energiastaan.

Hotellivieraana voi tietenkin myös itse pyrkiä toimimaan mahdollisimman kestävästi suosimalla esimerkiksi lyhyitä suihkuja sekä harkitsemalla kuinka usein on välttämätöntä pyytää vaihtamaan lakanat tai pyyhkeet.

GreenStar Hotelsin kaikki hotellit ovat kaupunkien keskustassa, lyhyen kävelymatkan päässä rautatie- ja linja-autoasemilta.
3. Korkea käyttöaste

Aivan kuten kodin korkea käyttöaste ja asuminen pienemmissä neliöissä on ekoteko, sama pätee myös hotellien vastuullisuuteen. Mitä suurempi käyttöaste hotellilla on, sitä useammalle kävijälle hotellin ylläpitoon tarvittavat resurssit jakautuvat. 

GreenStar Hotelsin huoneet on suunniteltu niin, että niissä voidaan saavuttaa mahdollisimman korkea käyttöaste. GreenStarin hotelleissa voikin yöpyä jopa 2–3 kertaa enemmän ihmisiä kuin tyypillisessä samankokoisessa hotellissa. Tätä tukee myös huoneiden hinnoittelu – yhdessä huoneessa yöpyy samalla hinnalla aina 1–5 henkeä.

4. Ruoka

Lomamatkan ympäristökuormaan on helppo vaikuttaa myös omilla ruokavalinnoilla suosimalla kasvispainotteista ja lähellä tuotettua ruokaa sekä välttämällä hävikkiä. Suurin osa ruokahävikistä tulee kuitenkin ravintoloiden omasta toiminnasta. Erityisen suuri osa ravintola-alan hävikkiruoasta syntyy linjastojen tarjoilutähteistä, ja tämä pätee hotellialalla erityisesti aamiaistarjoiluihin. 

GreenStarin hotelleissa hävikin määrään kiinnitetään huomiota tarjoamalla aamiaisella vain suosituimpia aamiaisruokia ja panostamalla määrän sijaan laatuun. Hotellin ravintoloissa käytetään pääosin luomutuotteita ja tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten lähituottajien kanssa.

5. Sisustusmateriaalit

Myös hotelleissa käytetyillä materiaaleilla on merkitystä. GreenStarin hotellien sisustukseen on valittu kestäviä materiaaleja, kuten puuta ja kierrätysmateriaaleja. Lisäksi hotelleissa suositaan Joutsenmerkittyjä tuotteita, mikä näkyy esimerkiksi maalien ja sänkyjen valinnassa. Kaikki GreenStarin hotellit myös siivotaan Joutsenmerkityillä tuotteilla.

GreenStar hotellit ovat kestävämpi valinta, sillä ne on suunniteltu siten, että niissä on mahdollista saavuttaa normaalihotellia korkeampi käyttöaste, jolloin hotellin ylläpitoon tarvittavat resurssit jakautuvat useammalle kävijälle.

Matkailu on rentouttavaa loma-ajan luksusta ja siitä ei onneksi tarvitse luopua kestävässä elämäntavassakaan. Suomesta löytyy paljon kiinnostavia matkakohteita, ja vastuullisen matkailijan iloksi nykyään tarjolla on myös kestävään toimintaan sitoutuneita majoituspalveluita. 

GreenStar Hotels ottaa kaikessa suunnittelu- ja valmistelutyössä mahdollisimman hyvin vastuullisuuden huomioon, jotta asiakkaalle valinta ja kokemus olisi mahdollisimman helppo. Sen lisäksi, että hotellit ovat vastuullisen matkailijan valinta, myös asiakastyytyväisyys on niissä hyvin korkealla. 

”Vastuullisuus kannattaa aina. Kestävä ja tehokas toimintatapa säästää ympäristöä, laskee kustannuksia hyvin suunniteltuna, ja meillä tätä kautta myös huoneen hintaa. Kaikki voittavat.” kiteyttää toimitusjohtaja Kristian Ikonen.

Vastuullisen majoituksen valitsemalla ei siis luovu mistään – päinvastoin, kaupan päälle saa hyvän mielen siitä, että tietää tukevansa kestävän vaihtoehdon tarjoajaa.

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Matkailu

Yhteiskäyttöpalvelu on oiva vaihtoehto omistamiselle – vastuullista veneilyä kuukausimaksulla

Kaupallinen yhteistyö: Skipperi

Yhteiskäyttöpalvelut ovat tätä päivää. Yhä useampi vaihtaa omistamisen kestävämpiin vaihtoehtoihin. Mistään ei silti tarvitse luopua, sillä uusia, erilaisiin tarpeisiin vastaavia yhteiskäyttöpalveluita syntyy jatkuvasti. Sellainen on myös veneiden vuokraus- ja yhteiskäyttöpalvelu Skipperi, joka tuo veneretket helposti jokaisen saataville.

Kaunis auringonpaiste houkuttelee ulos ja ympäristön hyvinvointi halutaan ottaa huomioon myös kesän harrastuksissa. Kestävä elämä on entistä useammalle tärkeä tapa elää arkea, mutta se ei tarkoita että pitäisi luopua elämyksistä, joita kesällä voi kokea.

Suomen kesässä veden läheisyydessä vietetyt päivät ja illat ovat poikkeuksellisen mieleenpainuvia. Moni saattaa haaveilla veneestä, joka kiitää veden pinnalla helteisenä kesäpäivänä. Miten ihana tapa retkeillä saaristossa ja järvien poukamissa. Silti veneen omistaminen saattaa tuntua vieraalta ja vaivalloiseltakin.

Skipperi on suomalainen veneiden vertaisvuokraus- ja yhteiskäyttöpalvelu, joka toimii kuukausimaksulla.

Ensimmäinen veneilyn yhteiskäyttöpalvelu

Elämme yhteiskunnassa, jossa on jo saatavilla monia yhteiskäyttöpalveluita. Omaa autoa ei tarvitse, sillä julkista liikennettä tai erilaisia kyytipalveluita on tarjolla moneen lähtöön. Polkupyörääkään ei ole pakko hankkia omaksi vaan isommissa kaupungeissa on saatavilla kaupunkipyöriä, ja yhä useammassa taloyhtiössä on yhteiskäyttöpyöriä ja jopa yhteiskäyttöautoja. Innostus jakamistalouteen näkyy myös siinä, että harvoin tarvittavia laitteita ja tavaroita voi nykyään vuokrata tai lainata ilmaiseksi monessa kunnassa.

Kesälomareissuille moni suomalainen vuokraa auton ja mökkeilee vuokramökissä. Perinteisten kesälomaharrastusten lisäksi myös veneily voi olla kaikkien ulottuvilla ilman, että venettä tarvitse itse omistaa. Aiemmin veneily on ollut vain harvojen harrastus, mutta nyt Suomen kauniista vesistöistä pääsee nauttimaan yhä useampi, sillä Vastuullisuuspaneeli on valinnut Ostavastuullisesti.fi -sivustolle mukaan veneiden vertaisvuokraus- ja yhteiskäyttöpalvelu Skipperin

Skipperi Fleet -palvelun kuukausimaksuun kuuluu Suomessa 25 kotisatamaa ja yli 150 moottorivenettä sekä soutuvenettä. Vesille voi lähteä helposti silloin kun haluaa lähimmästä kotisatamasta, ja veneitä saa käyttää rajattomasti. 

Moottoriveneiden valinnassa on kiinnitetty huomiota veneiden ja moottorien kestävyyteen, taloudellisuuteen ja hiljaisuuteen. Suurin osa veneistä on laadukkaita Yamarin Cross 57 BR-merkkisiä, mutta myös soutuveneitä löytyy halukkaille. Jokaisesta veneestä löytyy täysi varustelutaso, joten veneretkelle et siis tarvitse muuta kuin säänmukaiset varusteet ja kännykän. Soutuveneiden kausimaksu on vain 39 euroa ja veneitä löytyy pääkaupunkiseudulta, Lohjalta ja Tampereelta.

Skipperin Akatemia kouluttaa myös kokemattomat vesilläliikkujat vastuulliseen veneilyyn.

Veneily kiinnostaa yhä useampaa

Koronapandemian myötä veneilystä on tullut yhä suositumpi harrastus ja veneiden ensirekisteröintien määrät ovat olleet Suomessa kasvussa kaikissa maakunnissa vuodesta 2020. Suosion nousu on tuonut ajankohtaiseksi myös veneilyn ympäristövaikutukset, joista suurimpia ovat vesistöjen rehevöityminen ja etenkin merialueilla veneiden pohjamaalien aiheuttama kemikalisoituminen. Kokonaisuutena kotimaan sisäinen vesiliikenne tuottaa noin prosentin Suomen kasvihuonepäästöistä

Skipperin palvelu on syntynyt halusta tehdä veneilystä helppoa ja vastuullista. Koska veneiden käyttö jakaantuu usean kesken, olemassa oleville resursseille saadaan korkeampi käyttöaste. Tällöin tarvitaan vähemmän uusia veneitä suuremmalle joukolle käyttäjiä, eivätkä veneet seiso laitureissa tyhjän panttina. 

– Myydä vai vuokrata? Siinä oli kysymys, kun perheeseemme syntyi toinen lapsi ja rakas purjeveneemme S/Y Kippo jäi vähemmälle huomiolle, mitä se ansaitsi. Vuokralaisten löytäminen tai veneen vuokraaminen osoittautui aika vaikeaksi ja päätimme kääriä hihat ja tehdä alustan oman veneen vuokraamiseen. Yhteiskäyttöpalvelun lanseerasimme vuonna 2018, jotta mahdollisimman moni voisi kokea ainutlaatuisia kokemuksia vesillä edullisesti, helposti ja kestävästi, kertoo Anna-Leena Raij, yksi Skipperin perustajista. 

Fleet-palvelun lisäksi Skipperin kautta voi siis myös vuokrata oman veneensä helposti ja turvallisesti muille veneilijöille. Vuokratuloilla voi kattaa esimerkiksi veneen ylläpitokustannuksia ja pidentää näin sen käyttöikää. 

Yhteiskäyttöpalvelun myötä harrastus on yhä useamman ulottuvilla, sillä Skipperin yhteisöön voivat liittyä niin veneilyn ammattilaiset kuin vasta-alkajatkin. Aloittelijoille jäsenyyteen kuuluu Skipperi Akatemian teoriatunnit ja käytännön koulutus. Ketään ei lähetetä vesille ilman asianmukaisia taitoja, vaan koulutuksella pidetään huolta, että jokainen tuntee hallitsevansa veneilyyn kuuluvat taidot. Näin veneilystä voi nauttia ilman huolia. 

Skipperi Akatemiassa myös vastuullinen vesillä liikkuminen huomioidaan koulutuksessa. Palvelun jäsenille painotetaan toisten veneilijöiden ja luonnon kunnioittamista. Sattuipa pysähdys saarelle tai tuttuun venesatamaan, on aina huolehdittava siitä, että omat roskat kerätään eikä eläimistöä häiritä.

Skipperin palvelu on kestävämpi valinta, sillä se perustuu yhteiskäyttöön, jolloin olemassa oleville resursseille saadaan korkeampi käyttöaste.

Puhelimen avulla veneilemään

Miten palvelu sitten toimii? Kun into päästä vesille iskee, toimi näin:

  • Kirjaudu Skipperin verkkosivustolla palvelun käyttäjäksi
  • Lataa sovellus puhelimeesi 
  • Siirry lähimpään Skipperin kotisatamaan 
  • Veneile ilman huolia lokakuun loppuun

Jos veneily ei ole tuttua ennestään, voit kouluttautua Skipperi Akatemiassa vastuulliseen vesillä liikkumiseen.

Yhä useampi haluaa oppia veneilyn taidon, sillä elämykset luonnon keskellä ovat vertaansa vailla. Veneellä on mahdollista kokea täysin erilaisia kohteita kuin esimerkiksi autolla. Kauniit saaristot ja luonnontilassa olevat saaret jättävät usein kauneudellaan sanattomaksi. Suomen luonnossa veneily onkin siksi ihanteellinen tapa tutustua vesistöihimme.

Veneilemään voi lähteä ystäväporukalla, perheen kesken, pariskuntana tai vaikka yksin. Skipperi-veneet ovat aina valmiina seuraavaa seikkailua varten.

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Kiertotaloutta hiuskarvan varassa – Kolme kysymystä ekokampaamoyrittäjä Miila Hyökille

Kaupallinen yhteistyö: Kuutio Galleria

Kemikaalien kanssa työskentelevä yrittäjä ei liene se todennäköisin kiertotalousinnovaattori. Tai sitten on. Jos on päivittäin tekemisissä vahvojen, luonnon ja ihmisen hyvinvointia koettelevien aineiden kanssa ja samalla seuraa kasvavaa jätevuorta, on siinä käsin kosketeltava tilaisuus alkaa tiedostaa omien valintojen ja toimialan tapojen ympäristövaikutuksia. Ja tehdä asioille jotakin.

Kampaamoalan yrittäjä Miila Hyökki ei näe ympärillään ainoastaan uhkakuvia, vaan myös mahdollisuuksia. Hänen aloitteestaan on vastikään käynnistynyt uusi kiertotalouden periaatteisiin nojaava hanke, jossa suomalaisista kampaamoista syntyvää hiusjätettä saatetaan uusiokäyttöön. 

Miila Hyökki, mistä HIUKKA-projektissa oikein on kyse?

”HIUKKA-projektin ketjun alkupäässä vaikuttavat kampaamot ja trimmaamot – yritykset, jotka eri tavoin käsittelevät karva-ainesta. Pyrkimyksenämme on saada tuo liiketoiminnan sivuvirtoina syntyvä materiaali, hiuskuitu joka tänä päivänä on jätettä, hyötykäyttöön.”

”Työssäni kampaajana ja taiteilijana olen jo vuosia miettinyt ja testaillut hiuskuidun uudelleenkäyttöä erilaisin tuloksin. Kun pandemia viime vuonna käynnistyi, havahduin entistä voimakkaammin ajattelemaan maapallon kantokykyä. Sain selville, että hiuskuidulla on kyky imeä tehokkaasti öljyisiä aineita pois ympäristöstä.”

Yhdysvalloissa on jo vuosikymmenen ajan toiminut ympäristön suojeluun ja puhtaanapitoon keskittyvä Matter of Trust -järjestö, joka tuottaa tutkimustietoa hiuskuitumattojen kyvystä imeä petrokemikaaleja ympäristöstä ja vesistöistä. Clean Wave -ohjelmallaan Matter of Trust on myös kehittänyt hiuskuitumattojen tuotantomallin. Yhdessä kumppanitoimijoidensa kanssa hiuskuitumattoja tuotetaan ja käytetään tänä päivänä monissa maailman maissa. 

”Nyt myös me HIUKKA-projektissa kuulumme Matter of Trustin partnereihin. Hyödynnämme järjestön tuottamaa tutkimustietoa ja laitteistokin on suoraan Yhdysvalloista.”

Matter of Trust on viime vuonna toimittanut HIUKKA-projektille Pohjoismaiden ensimmäisen hiuskuitumattojen huovutuskoneen.

”Tehtävämme on nyt pilotoida toimintamallia paikallisesti, löytää käyttökohteet ja saada logistiikka eli raaka-aineen kerääminen pyörimään. Toistaiseksi toimimme Lahdessa ja Helsingissä, mutta kuluvan vuoden aikana tavoitteena on laajentaa ympäri Suomea.”

”Olemme hyvässä vaiheessa. Monet kampaamo- ja muut yritykset ovat lähteneet innolla mukaan ja lahjoittaneet kuituja. Lahden kaupungin ympäristöpalvelut ovat suhtautuneet toimintaamme erittäin avoimesti. Olemme jo päässeet viemään toimituksia pilottikohteisiin ja paria seuraavaa käyttökohdetta valmistellaan, esimerkkinä Lahden satama.”

HIUKKA-projektin kuitumattojen operatiivisessa tuotannossa tärkeä kumppani on Luovien alojen kiertotalouskeskus Circcun johtaja ja Painovoima ry:n vetäjä Pekka Litmanen. Circcu sijaitsee Lahden Sopenkorvassa, entisissä Järvisen suksitehtaan tiloissa. Litmasen avustuksella työllistämistuella työllistettyjä ihmisiä on saatu tekemään huovutustyötä.

”Oli jännien sattumusten summa, että Pekan kanssa löysimme toisemme. Olimme tahoillamme tehneet samankaltaisia asioita: minä olin yrittänyt hiuksista tehdä jopa uusiopaperia ennen kuin sain huovutuskoneen Matter of Trustilta, ja kuulin että Litmasen Painovoima työsti samanlaisia kokeiluja lumpusta ja kuiduista.”

Ennen joulua 2020 Hyökki päätyi taiteellisten töidensä saattamana vierailemaan Circcun tiloissa. Samalla löytyi paikka huovutuskoneelle ja tärkeä tukikohta koko HIUKKA-projektille.

Tällä hetkellä HIUKKA-hanketta rahoittaa Green Lahti. Muita tukijoita ovat Matter of Trust laitteiston ja tutkimustiedon merkeissä sekä muotoiluinstituutti ja ammattikorkeakoulu LAB.

HIUKKA-projektissa kampaamoissa syntyvästä hiusjätteestä huovutetaan hiuskuitumattoja, joiden avulla ympäristö ja vesistöt saadaan pidettyä puhtaampana. Kuva: Minna Pekkarinen.

Mikä sai sinut aktivoitumaan ja tekemään asiat eri tavalla kuin muut alasi yrittäjät?

”Olen koulutukseltani myös kuvataiteilija. Luulen, että osin siksi esitän usein itselleni kysymyksen: Mikä on minun juttuni? Mitä minun tulisi tehdä?”

”Uskon, että meissä kaikissa on luovuutta ja on tärkeää kuunnella itseä siinä, mikä se oma kutsumus niin sanotusti on. Minulle kutsu on jo kauan ollut hiuskuidun uudelleen hyödyntäminen. Olen ajatellut, että jos jonkun tähän aiheeseen tulisi tarttua, niin minun.”

Luovasta kipinästä voi kuitenkin olla pitkä matka siihen, että asioita saa oikeasti tapahtumaan. Se, että omasta oivalluksesta syntyy lukuisia toimijoita yhdistävä hanke, vaatii väistämättä sinnikkyyttä sekä tiedon- ja rahoituksen hankintaa. Mikä Miilaa on vienyt eteenpäin?

”Meditaatio ja fokus. Luovalla ihmisellä on tietysti jatkuvasti ideoita ja pitää pystyä erottamaan ja valitsemaan, mihin tarttuu. Tähän ajatusten keskittämiseen käytän meditaatiota. Itse prosessihan tapahtuu askel askeleelta.”

”Tämä on sellaista pioneerityötä ja olen koko ajan epämukavuusalueellani – kampaamoyrittäjänä puhumassa muun muassa vesistötutkijoiden kanssa. Mutta ratkaisen kysymyksen kerrallaan.”

Mitä hyötyä yrittäjälle on vastuullisten ajattelu- ja toimintatapojen sekä liiketoiminnan yhteen saattamisesta?

”Jos sinulle itsellesi on yrittäjänä selvää, miksi teet sitä mitä teet, toimit myös inspiraationa ja innoittajana toisille, esimerkiksi asiakkaille. Ihmiset eivät osta jotain vain siksi, että sinä teet sitä. He menevät sellaisia asioita kohti, jotka voivat kokea myös itselleen hyödyllisiksi. Ja vastuullisuudesta hyötyy koko yhteinen pallomme.”

HIUKKA-projektin ohessa Miila pyörittää omaa Kuutio Galleriaansa Kalevankadulla Helsingissä. Millainen prosessi ekologisen kampaamokonseptin rakentaminen on tähän asti ollut?

“Kampaamossa mietin aivan jokaista kohtaa kiertotalouden ja zero waste -ajattelun kautta. Kyse on jatkuvasta kehityksen kaaresta ja nautin siitä. On tärkeää oppia aina jotakin uutta, se on tapa vaikuttaa.”

Kuuluukohan tässä myös Miilan tausta taiteilijana? Onhan luovuus itseään ruokkiva, jatkuva virta, joka pitää liikkeessä. 

”Se on juuri tuo. Epämukavuusalueella oleminen ja jonkin sellaisen tekeminen, jota et vielä täysin osaa tai tunne, on tila, jossa uutta voi syntyä.” 

Miila Hyökki on toiminut kampaamoalalla jo kaksikymmentä vuotta. Kuva: Miila Hyökki.

Kuutio Galleria on kestävämpi valinta myös varsin konkreettisella tasolla. Kompakti 30-neliöinen liiketila valaistaan led-lampuilla ja käyttösähkö tuotetaan valtaosin ydin- ja vesivoimalla. Kalusteet on hankittu kierrätettyinä ja siivouksessa Hyökki suosii luonnollisia puhdistusaineita. Ekologisuus ja terveysnäkökulmat on huomioitu värjäys- ja palvelumenetelmissä. Lisäksi Kuutio Galleria sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella.

”Kampaamoalalla yksi merkittävistä haitoista syntyy pakkausmateriaaleista, pulloista, joihin kampaamo- ja kosmetiikkatuotteet pakataan. Tätä asiaa ratkaisemaan olen kehittänyt kosmetiikkabaarin, jossa asiakkaat voivat ostaa tuotteita grammoittain, kokeilla ja tehdä omia sekoituksiaan. Konsepti on herättänyt innostusta.”

”Kerron raaka-aineista ja annan ideoita, mitä asiakas voi tehdä vaikka pelkillä yrteillä ja luonnon antimilla. Tavoitteeni on, että asiakas saisi jokaisella käynnillään palvelun lisäksi uutta tietoa, pientä oppia. Siitä onkin tullut kiitosta!”

Työskentelytapojen miettiminen on olennaista paitsi asiakkaan myös yrittäjän oman hyvinvoinnin kannalta.

”Olen toiminut kampaamoalalla jo kaksikymmentä vuotta, en voi tehdä työtä kuin liukuhihnalla. Kun kampaamoasiakkaan kohtaaminen esimerkiksi alkaa intialaisella päähieronnalla, siinä hiljennytään ja pysähdytään – ja ollaan käsityöammatin ytimessä. Olen läsnä ja keskityn käsillä tekemiseen.”

Hyökin mukaan läsnäolo on avain siihen, että jaksaa yrittäjänä tehdä pitkiä vuoroja päivästä toiseen. Uuden valtakunnallisen kiertotaloushankkeen käyntiin saattamisesta puhumattakaan.

Teksti: Helmi Saksala

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Matkailu

Moderni laivateknologia avaa uusia mahdollisuuksia kestävään matkailuun

Kaupallinen yhteistyö: Viking Line

Kestävien elämäntapojen ja ulkomaanmatkailun yhdistäminen ei ole kovin helppoa Suomesta käsin. Jos haluaa välttää lentämistä ja suosia maata pitkin matkustamista, tulee Eurooppaan harmittavan pitkä matka. Laivayhteydet tarjoavat luontevan ratkaisun meitä ympäröivien merialueiden ylittämiseen ja modernin teknologian myötä myös laivaliikenteestä löytyy nykyisin kestäviä vaihtoehtoja.

“Laivaliikenne on osittain vanhentuneiden mielikuvien uhri. Esimerkiksi Viking Linen risteilijät ovat kaukana niistä kauhutarinoista, joissa piipuista nousee mustaa nokista pakokaasua ja likavesiä lasketaan mereen”, toteaa Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Dani Lindberg.

Parhaimmillaan laivat voivat liikuttaa isoja ihmismääriä sekä rahtia tehokkaasti ja ympäristön huomioiden. Esimerkiksi vuonna 2019 Turku–Tukholma-välillä Viking Linen reittikohtaiset hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohden olivat 19 kiloa. Samalla reitillä liikennöi Viking Gracen lisäksi sen sisaralus Amorella. Vertailun vuoksi sama määrä hiilidioksidia syntyy, kun keskimääräisellä uudella henkilöautolla ajaa noin 155 kilometriä. Uutena myytyjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö Suomessa vuonna 2020 oli 122,6 g/km.

M/S Viking Grace on energiatehokas hybridialus, joka liikennöi Turun ja Tukholman välillä.

Modernia teknologiaa

Teknologian kehittyminen on jatkuvasti parantanut mahdollisuuksia vastuullisempaan liikkumiseen ilman kompromisseja matkustusmukavuudessa. Vuonna 2013 Viking Linen laivastoon liittynyt M/S Viking Grace on monella tavalla oiva esimerkki ja mittapuu kestävälle meriliikenteelle.

Turun ja Tukholman välillä liikennöivällä Viking Gracella on pituutta 218 metriä, ja se tarjoaa tilaa 2 800 matkustajalle sekä 556 henkilöautolle. Kaiken tämän liikuttamisesta huolehtivat neljä Wärtsilän 8L50DF-moottoria, jotka tarjoavat polttomoottorille poikkeuksellisen korkean, jopa 47 prosentin, termisen hyötysuhteen. 

Tämä osa polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan siis hyötykäyttöön. Polttomoottorin hyötysuhde on kierrosluvusta riippuvainen, ja tämän takia laivan moottoreita käytetään kiinteällä parhaan hyötysuhteen tarjoavalla kierrosluvulla. Moottoreilla ei pyöritä Viking Gracen tapauksessa potkureita mekaanisella yhteydellä, vaan moottoreiden voimalla käytetään generaattoreita sähköä tuottamaan. Laivaa liikuttavia potkureita käytetään siis sähköllä. Monissa vanhemmissa aluksissa on niin sanottujen päämoottoreiden lisäksi erilliset apumoottorit tarvittavan sähkön tuottamiseksi. Viking Gracen tapauksessa näistä on voitu luopua ja myös oheistoimintojen energiantarve voidaan täyttää päämoottoreiden voimalla.

Moottorin nimestä löytyvä lyhenne DF viittaa sanoihin dual-fuel. Tämä on kulmakivi koko aluksen päästöjen vähentämiselle. Kyseessä on kansainvälisesti ensimmäinen tämän kokoluokan matkustaja-alus, joka käyttää pääpolttoaineenaan LNG:tä, eli nesteytettyä maakaasua. Maakaasu tuo merkittävät edut etenkin pienhiukkaspäästöjen suhteen. Se on täysin rikitön polttoaine, minkä lisäksi hiukkaspäästöt vähenevät 85 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt 15 prosenttia perinteiseen dieselöljyyn verrattuna. Dieselöljyä käytetään kuitenkin edelleen ominaisuuksiensa vuoksi moottorien käynnistämiseen.

Moderni moottoriteknologia tarjoaa valmiin mahdollisuuden tulevaisuudessa nykyistäkin vähäpäästöisempään operointiin. Maakaasu on nimittäin mahdollista korvata myös biokaasulla, mikä vähentäisi kokonaispäästöjä entisestään. Lähivuosina tarjonnan kasvaessa ja hintatason laskiessa biopolttoaineiden osuus laivaliikenteessä tulee nousemaan kiihtyvään tahtiin.

Polttoaineesta riippumatta myös pakokaasuista otetaan hyöty irti. Viking Gracelta löytyvällä Ocean Marine -järjestelmällä pakokaasujen muuten hukkaan menevästä lämmöstä generoidaan sähköä laivan operointiin. Tällä järjestelmällä polttoaineenkulutusta saadaan vähennettyä parhaimmillaan 2–5 prosenttia.

Kestäviä ratkaisuja läpi laivan

Modernin ja tehokkaan moottoriteknologian lisäksi vastuullisuus on huomioitu Viking Gracella myös laivan päivittäisissä toiminnoissa. Esimerkiksi jätteiden kierrätys on hoidettu tehokkaasti ja laivalta toimitetaan kierrätykseen lasipakkaukset, metallijäte, paperit ja pahvit. Alukselta kerätty pakkausmuovi voidaan käyttää myymälöiden muovikassien valmistamiseen ja ruokajäte puolestaan toimitetaan prosessoitavaksi biokaasulaitoksiin.

Kierrätettävyys huomioidaan myös laivan varustelussa. Esimerkiksi aluksella muutaman vuoden välein vaihdettavat kokolattiamatot menevät aina kierrätykseen, ja päätyvät suurimmilta osin uudelleen samaan käyttöön. Myös miehistön asujen valmistuksessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja.

Laivoilla siis huomioidaan nykyaikainen kiertotalous hyvin monipuolisesti. Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Lindberg kiteyttää tärkeän asian hyvin: “Teemme paljon näkymätöntä, mutta erittäin merkityksellistä työtä”.

Aluksen kokonaistaloudellisuutta parannetaan säännöllisillä modernisointiprojekteilla. Hyvä esimerkki on vuonna 2019 toteutettu Viking Gracen ilmanvaihtojärjestelmän päivitys. Tavoitteena oli saavuttaa optimaalinen ilmanlaatu sekä parantaa energiatehokkuutta. Tuloksena saavutettiin noin 90 tonnin vuotuinen laskennallinen säästö polttoaineenkulutuksessa, mikä vastaa 250 tonnia hiilidioksidia. Luku vastaa Viking Linen kaikkien Maarianhaminan konttoreiden yhteenlaskettua vuosikulutusta pääkonttori mukaan lukien.

Energiansäästöä haetaan myös rohkeilla uuden teknologian kokeiluilla. Viking Grace oli kansainvälisesti ensimmäinen matkustaja-alus, jolle asennettiin roottoripurje vuonna 2018. Niin sanottuun Magnus-efektiin perustuvan roottoripurjeen suoraa vaikutusta polttoaineenkulutukseen on ollut vaikea arvioida. Roottoripurjeesta saatava hyöty perustuu pyörivän sylinterin muotoisen kappaleen vastakkaisilla puolille syntyvään paine-eroon. Tämän seurauksena sylinteriin kohdistuu voima, joka optimaalisessa tilanteessa keventää potkureiden työtä. Viking Gracen saaristoinen reitti osoittautui haastavaksi ympäristöksi ja roottoripurjeen kokeilujakso päättyi keväällä 2021. Testijaksolta saatiin kuitenkin paljon arvokasta tietoa, ja roottoripurjeella todettiin saavutettavan suuremmat hyödyt isommilla merillä.

”Roottoripurjeteknologia on joka tapauksessa lupaava ja kunnianhimoinen askel kohti ympäristöystävällisempää merenkulkua”, kertoo Lindberg.

Vastuullisuuspaneeli on hyväksynyt Viking Gracen kestävämmäksi valinnaksi, sillä sen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin muiden vastaavien matkustaja-alusten.

Kohti puhtaampaa tulevaisuutta

Pidemmän aikajänteen tavoitteena Viking Line tähtää fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Viking Grace avaa omalta osaltaan tietä biokaasun suuntaan, mutta yhtiössä seurataan mielenkiinnolla myös muita vähähiilisiä vaihtoehtoja. Myös muut biopolttoaineet ja olemassa olevan kaluston modernisointi esimerkiksi hukkaenergian talteenottojärjestelmillä mahdollistavat merkittävät vähennykset kokonaispäästöissä.

Myös laivaliikenteen sähköistyminen herättää kiinnostusta. Pelkästään akkusähkön voimalla liikkuminen ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule olemaan realistinen vaihtoehto isoilla risteilijöillä valtavan akkukapasiteetin tarpeen vuoksi. Akkuteknologian kehittyminen ja yhdistäminen esimerkiksi polttokennoteknologiaan tarjoavat kuitenkin mielenkiintoisen mahdollisuuden. Polttokennoilla vaadittava sähkö voitaisiin valmistaa laivalla päästöttömästi, ja kompaktit akustot toimisivat energian välivarastoina. Tämä vaatii kuitenkin vielä testaamista ja etenkin vedyn jakeluverkoston kehittymistä.

Isossa mittakaavassa suuntaa viitoittavat kansainvälisen merenkulkujärjestön päästötavoitteet. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä on tavoite vähentää 40 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. 

“Olemme sitoutuneet YK:n globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Osana tätä haluamme olla edelläkävijä uuden, vähäpäästöisemmän teknologian käytössä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jatkamme yhteistyötä innovatiivisten energiateknologiayritysten ja alan tutkijoiden kanssa”, Lindberg kiteyttää.

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Miksi valita kestotuote?

Kaupallinen yhteistyö: Kierti

Kertakäyttötuotteet ovat tuoteryhmä, joka yhdistetään helppouteen ja hygienisyyteen, mutta tänä päivänä myös kasvavaan jäte- ja ympäristökuormaan. Vastavoimana kulutuskeskeiselle kertakäyttökulttuurille nousuaan tekee nyt kestokulttuuri

Kestokulttuurin ytimessä ovat uudelleenkäytettävät ja huollettavat tuotteet, joita hyödyntämällä voidaan tuottaa vähemmän ja pyrkiä siten vaikuttamaan esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön. Aivan tuoreesta trendistä ei kuitenkaan ole kyse: 

“Kestotuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti jo ainakin 15 vuoden ajan, varmasti paljolti juuri vastapainona aika monta kymmentä vuotta vallalla olleelle kertakäyttökulttuurille”, kertoo kestäviä tekstiilituotteita valmistavan Kiertin perustaja, yrittäjä Milja Ottosson.

Erityisesti bambuisista ja hamppuisista tiskiräteistään tunnetulle Kiertille on syntynyt vuosien saatossa aktiivinen asiakaskunta ja moni pysähtyy tapahtumissa vaihtamaan ajatuksia kestotuotteiden myyntipöydän äärelle. Näissä kohtaamisissa näkyy yrittäjän mukaan hyvin ajan hengen muutos:

“Siinä missä yrityksen alkuaikoina kestävät ja pestävät tiskirätit herättivät vähän hämmentynyttä naureskelua ja ihmetystä, nykyisin kestot ovat jo valtavirtaa. Harvoin kukaan enää hämmästelee, että voiko näinkin tehdä”, hän kiteyttää.

Kiertin perustaja Milja Ottosson. Kuva: Kierti

Ottossonin kokemuksen mukaan ihmiset päätyvät kestotuotteiden käyttäjiksi hyvin erilaisista syistä, eikä yleistyksiä asiakaskunnasta voi oikein tehdä. Toisilla kestotuotteiden valitseminen kumpuaa selvemmin omien kulutustottumusten tai ympäristön pohtimisesta, toiset taas pitävät niistä käytännöllisyyden tai ihan vain esteettisten arvojen vuoksi. 

“Monelle vanhempien ikäluokkien edustajalle esimerkiksi kankaisen tiskirätin hankkiminen on itse asiassa paluuta omaan nuoruuteen, jolloin vastaavat tuotteet tehtiin tyypillisesti itse vanhoista kankaista ja pestiin uudelleen käyttöön”, Ottosson kertoo.

Yrittäjälle itselleen kestotuotteiden merkitys piilee siinä, että asioita voidaan valmistaa vähemmän ja siten säästää resursseja sekä vähentää ympäristövaikutuksia.

“Tuotteiden kestävyydestä puhuttaessa korostetaan usein niiden elinkaaren loppupäähän liittyviä ominaisuuksia, kuten vaikka kierrätettävyyttä, mutta samalla tuotannon alkupään merkitys ja kokonaiskuva unohtuu. Vaikka valmistettaisiin kuinka kestävää, luomua tai vaikka kompostoituvaa, kaikki tuotanto kuluttaa luonnonvaroja.”

Kuluttajalle ei ole aina helppoa tietää, mikä on kestävin ratkaisu. Tuotteen valmistuksen vaatimien resurssien sekä siihen käytetyn energian lisäksi vaakakupissa painavat myös esimerkiksi kuljetukset, varastointi sekä tuotteen elinkaaren päädyssä sen käyttökerrat sekä mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi muovi-, paperi- tai kestokassin välillä punnittaessa ekologisin vaihtoehto onkin yleensä se, joka löytyy jo valmiiksi kotoa.

Kestosta kannattavaa liiketoimintaa

Pontta kestokulttuurin paluulle on tuonut osaltaan uutisointi kertakäyttöisten muovituotteiden ympäristövaikutuksista sekä mikromuovin kertymisestä vesistöihin ja vesieläimiin. Muovi on nyt suurennuslasin alla myös sääntelyssä: EU-alueella vuoden 2021 alusta voimaan tulleen lain myötä kielletyiksi muuttuivat muun muassa muoviset pillit, vanupuikot sekä kertakäyttöaterimet.

Tänä päivänä kestoversioita on saatavissa onneksi laajalla skaalalla hygieniatarvikkeista, kuten pumpulipuikoista, vanulapuista tai kuukautissuojista aina keittiövälineisiin ja erilaisiin kodinhoitotuotteisiin. Kestovaipat ovat olleet jo kauan kestotuotteiden klassikko, mutta lastenhoitotuotteiden markkina on osoittautunut innovatiiviseksi alueeksi, jolla kehitetään paljon uudenlaisia kestotuotteita. Sieltä ponnistaa tavallaan myös Kiertin tarina.

Alkuun Kierti valmisti pääasiassa lastenvaatteita. Yrittäjyydestä haaveilevalle tekstiilialan osaajalle ja äidille valinta oli luonteva. Milja Ottosson halusi valmistaa materiaaleiltaan kestäviä ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita, ja yrityksen nimi Kierti viittasikin muun muassa kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen.

Kuinka tiskirätit tulivat sitten mukaan kuvaan?

“Jo tuolloin kestoilijoiden parissa tiskirättejä virkattiin tai neulottiin langasta. Itse aloin valmistaa rättejä hyödyntääkseni vaatteiden ompelusta jääneitä ylijäämäpaloja, mutta ne kasvattivatkin suosiotaan nopeasti niin, että lopulta lastenvaatteet saivat jäädä.”

Kaikki Kiertin kuosit painetaan käsin silkkipainotekniikalla, johon ei tarvita energiaa. Painoseulaan jäävä väri kaavitaan ja palautetaan painoväriastiaan seuraavaa käyttöä varten. Kuva: Kierti

Hävikistä tarkan yrittäjän kokeilu on muodostunut kannattavaksi liiketoiminnaksi: Tänä päivänä 90 % Kiertin liikevaihdosta tulee nimenomaan kestotiskirättien myynnistä. Ylivoimaisesti suosituin on bambuinen rätti, toisena tulee hamppuinen versio. Molemmat ovat jo aiemmin uralla hyväksi havaittuja materiaaleja.

“Bambu on tosi imukykyinen ja pehmeä, eikä se ala haiskahtaa helposti. Jotkut kuidut alkavat vanhetessaan haista puhtaanakin, mutta bambu pysyy raikkaana.”

Hampun käyttöä Ottosson toivoisikin lisättävän tekstiileissä muun muassa sen viljelyyn liittyvien ekologisten näkökulmien sekä materiaalin käytännöllisyyden vuoksi.

“Euroopassa viljeltiin hamppua paljon aina 2. maailmansotaan saakka ja sitä käytettiin kestävyyttä vaativissa kohteissa. Esimerkiksi laivojen purjeet ja köydet olivat usein hamppua, sillä kuitu ei homehdu helposti märkänäkään. On sääli, että tänä päivänä sitä on nihkeästi saatavana kankaissa – joskin valikoima on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana.”

Ottosson pyrkii valitsemaan kaikki käyttämänsä materiaalit kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä silmällä pitäen. “Silloinkin kun se ei ole aina bisnekselle hyvä”, hän lisää pilke silmäkulmassa. 

Kiertin kestotuotteissa käytetään pääasiassa bambua, hamppua, Tenceliä, puuvillapellavaa ja luomupuuvillaa. Valintoja tehdessään yrittäjä joutuu tasapainottelemaan toisaalta käyttöominaisuuksien, toisaalta ympäristövaikutusten välillä.

“Esimerkiksi hamppu kaipaa vain vähän torjunta-aineita ja lannoitteita, kuten bambukin, mutta sen saatavuus on vielä huonoa. Puuvilla taas vaatii edellä mainittujen lisäksi kasvaakseen paljon vettä, mutta sen korvaaminen esimerkiksi kierrätyspuuvillalla on vielä hankalaa, sillä kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa.” 

Autuaaksi tekeviä ratkaisuja ei vastuullisuuskysymysten parissa painivalle tekstiiliteollisuudelle vielä ole, mutta tulevaisuuden kannalta Ottosson näkee esimerkiksi Tencelin ja vastaavat puupohjaiset kuidut kiinnostavina vaihtoehtoina. 

“Ne ovat vaateteollisuudessa monikäyttöisempiä kuin esimerkiksi hamppu, sillä niistä voi tehdä helpommin neuloksia ja vaatteissa miellyttäviä kuituja.“

Kotimainen työ ilahduttaa, mutta myös yllättää kuluttajia

Materiaalien ohella kuluttajat haluavat entistä useammin tietää, mistä tuotteet ovat peräisin. Ottosson on huomannut ihmisten yleisesti olettavan ettei Suomessa ole enää tuotantoa, vaan kaikki tulee jostain kauempaa. Kotimaisen työn tukeminen onkin ollut asiakkaille tärkeä kulma Kiertin tuotteen valintaan.

Pisimmän matkan tiskirätin osalta tekevät langat, joiden alkuperä vaihtelee materiaalin mukaan, mutta kaikki muut vaiheet tuotannossa tehdään Suomessa. Kiertin käyttämät kankaat tulevat kotimaiselta kankaanvalmistajalta, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä myös tuotekehityksessä. 

Tällä hetkellä yhteisenä projektina on bambuisissa tiskiräteissä käytetyn neitseellisen polyesterin korvaaminen kierrätyskuidulla.

“Räteissä on mukana polyesteriä hieman vajaa 20 %, sillä se tuo kankaaseen kestävyyttä. Olemme kuitenkin siirtymässä kierrätetyn polyesterin käyttöön ja tässä kotimainen yhteistyökumppani on ollut korvaamaton. Yhdessä olemme tehneet koe-erät ja parannelleet tuotetta.”

Nyt käynnissä on viimeinen kestävyystesti, joka määrittää päästäänkö vihdoin etenemään tuotantoon.

“Tuotteen fyysinen kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus on sellainen asia, josta ei voi tai kannata tinkiä, sillä se takaa tuotteelle pitkän käyttöiän. Näin ei synny turhaa jätettä eikä tuotetta ole siten valmistettu turhaan”, Ottosson summaa.

Kiertin bambuinen tiskirätti suunnitellaan, kudotaan ja painetaan Suomessa. 82 % materiaalista on Aasiassa viljellystä bambusta valmistettua bambuviskoosia ja 18 % polyesteriä. Kuva: Kierti

Kestävä, pestävä ja huollettava

Vastuu yksittäisen tuotteen kestosta ei lepää pelkästään valmistajan hartioilla, vaan myös käyttäjä voi vaikuttaa paljon siihen, pysyykö tuote kunnossa ja kuinka kauan. Sen vuoksi onkin tärkeää, että valmistajan antamia ohjeita noudatetaan. Jos ohjeita ei ole tullut mukana, kannattaa valmistajalta kysellä niiden perään.

Kiertin tiskirättien osalta huoltaminen on simppeliä:

“Tärkeintä on pesu 60 asteessa. Jos pesee alemmissa lämpötiloissa, rätti ei välttämättä puhdistu bakteereista kokonaan ja voi alkaa haiskahtaa ajan oloon. Tahroja kertyy väistämättä, kuten mihin tahansa kankaaseen, mutta niitä voi poistaa samaan tapaan kuin muista tekstiileistä jos sen kokee tärkeäksi. Mitään tämän suurempaa rätti ei kuitenkaan vaadi”, Ottosson kertoo.

Kestotuote ei siis ole välttämättä sen työläämpi käyttää kuin kertakäyttöinen vastineensa, vaikka tällaisiinkin epäluuloihin yrittäjä on matkan varrella törmännyt.

“Itse näen, että työläämpää on ostaa jatkuvasti uusi tuote kuin heittää vaikkapa sitten kestorätti muun pyykin sekaan ja ottaa taas käyttöön puhtaana. Rahaakin säästyy. Toki alkuvuosina sain toisinaan kommenttia, että onpa kankaanpalalla hintaa kun rätti maksoi 7–8 euroa, mutta kun sitä käytetään keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta, alkaa hinta näyttäytyä eri valossa. Aika monta kertakäyttöistä versiota ehtii ostaa siinä ajassa.”

Milja Ottossonille kestotuotteista on tullut paitsi kannattavaa liiketoimintaa, myös elämäntapa, josta ei enää osaisi luopua.

“En ole vaihtoehtoihminen tai erityisen periaatteellinen, mutta asiaan perehtymisen myötä kertakäyttötuotteisiin tulee tartuttua yhä vastahakoisemmin. Esimerkiksi tuorekelmun käyttäminen olisi jo hirveän vaikeaa – pakkaan elintarvikkeet mieluummin pestävään lasirasiaan kuin hetken päästä pois heitettävään kelmuun.”

Samoin hän pyrkii välttämättään turhaa muovin käyttöä esimerkiksi Kiertin tuotteiden pakkausmateriaaleissa silloin kun se vain voi välttää. Yleensä voi.

“Vaikka ratkaisuja ei tee kovin tietoisesti, tulee niistä pidemmän päälle tapa”, hän kiteyttää.

 

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit

Hiilitassunjäljillä

Kaupallinen yhteistyö: Dagsmark

Noin joka kolmannessa kotitaloudessa Suomessa asustaa lemmikki. Useimmiten koira tai kissa. Koiria meillä on noin 700 000 ja kissoja tutkimuksesta riippuen 600 000–1,3 miljoonaa. Seuraeläimet ovat siis meille arkipäivää.

Lemmikkien hankinta on varsinkin korona-aikana vain kasvanut ja vuosittain koiran tai kissan omistaja käyttää noin tuhat euroa lemmikkinsä ylläpitoon ja hoitoon. Vuositasolla lemmikkieläinten hankintaan, ruokiin, tarvikkeisiin, eläinlääkärikäynteihin ja lääkkeisiin, vakuutuksiin ja muihin lemmikkieläinpalveluihin käytetään Suomessa lähes miljardi euroa. Luku pysäyttää miettimään mitä tämä tarkoittaa ympäristön ja ilmaston kannalta, sillä ei puhuta ihan pienestä markkinasta.

Yhteinen evoluutiomme

Olemme eläneet koirien kanssa kymmeniä tuhansia vuosia ja yhteinen evoluutiomme on johtanut jopa siihen, että koirat kykenevät lukemaan ihmisen sanattomia eleitä ja vihjeitä. Kissat hiipivät sydämiimme todennäköisesti noin 10 000 vuotta sitten. Koirat toimivat viranomaisten apuna, henkilökohtaisina hyötykoirina ja esimerkiksi tukena kasvatuksessa ja kuntoutuksessa. Eikä yhtään voi vähätellä jokaisen kuonon ja tassun hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Tutkimusten mukaan ne vähentävät stressiä, lisäävät empatiakykyä ja nostavat itsetuntoa. Ei siis ole millään tavalla realistista odottaa, että tämä kymmeniä tuhansia vuosia jatkunut yhteinen evoluutiomme päättyisi.

Hiili- ja ympäristötassunjälkiä ympäri maailman

Millaisia vaikutuksia lemmikinpidolla on ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta? Vuonna 2019 ilmestyneessä tutkimuksessa Maastrichtin yliopistossa laskettiin ja vertailtiin kissojen ja koirien ympäristötassunjälkeä Alankomaissa, Kiinassa ja Japanissa. Suurin osa ympäristö- ja hiilitassunjäljestä syntyy ruokinnasta ja erityisesti sen sisältämästä lihasta. Hiilitassunjäljellä tarkoitetaan hiilidioksidipäästöjä, joita lemmikin ylläpidosta syntyy ja ympäristötassunjäljellä ympäristöön syntyvistä vaikutuksista, kuten vedenkäytöstä, eroosiosta ja lajikadosta. 

Tutkimus osoitti, että kissojen ympäristötassunjälki ja ruokinnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat kaikkialla hyvin samankokoisia. Koirien tassunjäljet sen sijaan vaihtelivat. Japanilaiset koirat syövät riittävän määrän suhteessa energiantarpeeseensa toisin kuin koirat Alankomaissa ja Kiinassa, jossa ne saivat selvästi energiaa yli tarpeensa. Ainakin osittain tästä syystä myös päästöt ja ympäristövaikutukset ovat pienempiä japanilaisten koirien kohdalla. Koirien koko vaikutti luonnollisesti myös hiilitassunjäljen kokoon.

Miten ruokinta vaikuttaa lemmikin tassunjälkeen?

Koirien ja kissojen ruokintaa on tutkittu pääasiassa suhteessa siihen, miten eläin voisi voida mahdollisimman hyvin. Näin meillä on tiedossa esimerkiksi se, millainen määrä proteiinia, rasvaa ja erilaisia hivenaineita sekä vitamiineja eläimen olisi hyvä ruokinnasta saada. Miten siis voi vaikuttaa siihen, että oman eläimen hiili- ja ympäristötassunjälki pienenisi hyvinvoinnista tinkimättä? 

Maastrichtin yliopiston tutkimuksessa suositellaan, että reseptiikka suunniteltaisin niin, ettei siinä ole mitään liikaa, mutta kaikkea tarpeeksi. Vaihdettaisiin tunnetusti suurimmat hiilidioksidipäästöt tuottavat lihat, kuten nauta, siipikarjaan ja kalaan. Tuotanto tulisi tehdä uusiutuvaa energiaa käyttäen ja hankinta- sekä logistiikkaketjut optimoida mahdollisimman vastuullisiksi. Esimerkiksi lemmikkien ruoissa usein käytettävällä riisillä on tiettävästi huomattavasti muita viljakasveja korkeampi hiilijalanjälki. Riisin kokonaisvesijalanjälki nousee eri arvioiden mukaan noin 2500 litraan kiloa kohti. Riisin viljelyyn liittyy monia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä tuotannon eettisiä ongelmia. Voit lukea aiheesta enemmän artikkelistamme täältä.

Oikea määrä ruokaa ja puuhaa

Helppo tapa hiili- ja ympäristötassunjälkien pienentämiseen on huolehtia siitä, että eläin syö oikean määrän kulutukseensa nähden. 

”Ylipaino vaikuttaa eläimen hyvinvointiin merkittävästi”, kertoo koirien ja kissojen ravitsemusasiantuntija Emmi Heikkinen

“Parasta olisi pitää lemmikki normaalipainoisena. Ruoka koetaan helppona rakkaudenosoituksena, mutta tapoja välittämiseen on monia muitakin”, Heikkinen jatkaa. 

Eläimelle voi tarjota yhteisen leikkihetken namipalan sijaan. Ainakin koirat myös nauttivat saadessaan tehdä jotain ruokansa eteen ja erilaiset aktivointikupit, -matot ja -pelit ovatkin ilahduttavan suosittuja nykyään koiranomistajien keskuudessa. Puuhaillessa ruokamäärä harvemmin tuntuu liian pieneltä kun sen parissa saa käyttää enemmän aikaa.

Hännät ylös ja hiilitassunjäljet alas!

Toinen vaikuttava mutta arkinen keino lemmikin ympäristövaikutuksien pienentämiseen on valita ruoka, jonka reseptiikka ja tuotantotavat ovat tiedossa. Koska eläinruokaa katsotaan lain silmissä eri tavalla kuin ihmisten elintarvikkeita, pakkaukseen ei tarvitse antaa yhtä tarkkoja tietoja kuin elintarvikkeissa. Rehulainsäädäntö ei edellytä kertomaan alkuperätietoja kuten elintarvikelainsäädäntö edellyttää. On siis täysin valmistajasta riippuvaa mitä tietoja pakkauksessa kerrotaan. Valmistusmaa ei myöskään välttämättä kerro raaka-aineiden todellista alkuperää. 

Dagsmark Petfoodin vuonna 2020 tilaaman kuluttajatutkimuksen mukaan 94 % koiranomistajista haluaa tietää ruoan alkuperän. Kissanomistajat eivät tutkimuksen mukaan vielä ole yhtä kiinnostuneita alkuperästä, tosin on odotettavissa, että tähän tullaan myös kissanomistajien keskuudessa kiinnittämään tulevaisuudessa enemmän huomiota valikoiman kasvaessa esimerkiksi kotimaisilla vaihtoehdoilla. Eläimille tarjottava ruoan ei tarvitse olla ihmisille kelpaavaa, mutta se ei tarkoita sitä, että ruoan ei pitäisi olla turvallista ja terveellistä.

Kotimainen kannattaa aina

Suomessa ja kotimaisista raaka-aineista valmistettu koiran- ja kissanruoka on turvallista esimerkiksi antibioottien käytön suhteen. Lemmikkienruokaan käytetään meillä ainoastaan elintarvikeraaka-aineita sekä sivuvirtoja, jotka jäävät yli ihmisille tarkoitetusta tuotannosta. Lisäksi tiedämme millaisissa oloissa tuotannon eri vaiheissa ihmiset työskentelevät ja miten eläimiä tulee kohdella kasvatuksen aikana. Vaikka kuljetus on vain pieni osa lopputuotteen hiilijalanjäljestä, on kuitenkin vain järkeenkäypää, että kotimaassa ruokatuotannosta ylijääviä raaka-aineita käytetään lähellä asuvien eläinten ruokintaan. 

Dagsmark – kotimainen edelläkävijä

Dagsmark Petfood perustettiin vuonna 2016 tarpeeseen, sillä kotimaisia kuivaruokavaihtoehtoja ei ollut saatavilla. Heti alusta asti oli selvää, että lähiruoka valmistetaan myös vastuullisesti. Ruoka haluttiin myös tuoda kaikkien saataville eikä sitä rajattu yksinomaan lemmikkieläinkauppoihin vaan se on saatavissa arjen ruokaostosten lomassa myös ruokakaupoista. Keväällä 2021 lanseerattiin kissojen kotimainen kuivaruoka sekä koirien penturuoka. Loimaalla sijaitseva tuotantotehdas uudistuu parhaillaan ja syksyllä lanseerataan ensimmäinen kotimainen kissojen märkäruoka.

Pääraaka-aineina käytetään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kuten silakkaa ja siipikarjaa, minkä ansioista päästöt ovat 90 prosenttia pienemmät kuin esimerkiksi riisistä ja naudanlihasta valmistetussa koiranruoassa. Itämerestä kalastettava silakka ja kilohaili poistavat meren rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia ja sisältävät valtavasti lemmikille tärkeitä ravintoaineita. Dagsmarkin käyttämästä Itämeren kalasta on poistettu dioksidi kalajauhoksi valmistamisen yhteydessä. 

Dagsmarkin kotimaiset koiraruoat valmistetaan Suomessa hyödyntäen jo olemassaolevia elintarvikeketjuja ja ihmisravinnoksi kelpaamattomia ruhonosia.


Ei siis ole huolta, että oman lemmikin kuppiin päätyisi jotain sellaista, josta sille olisi haittaa. Kotimaista kalaa sisältävän lemmikinruoan syöttäminen onkin oikeastaan ympäristöteko. Ruoat valmistetaan Suomessa kotimaisista raaka-aineista uusiutuvalla energialla. Myös pakkaukset vaihdettiin materiaaliin, joka on kierrätykseen soveltuvaa muovia, kun asiakkaat esittivät toiveen asiasta.

Dagsmarkin purutuotteet valmistaa Kokkolan Nahka, joka jakaa saman vastuullisen arvopohjan Dagsmarkin kanssa. Tuotteissa käytetään hirven-, naudan- ja hevosennahkaa, sekä kausituotteissa hyödynnetään toisinaan saatavilla olevaa peuraa ja poroa. Purutuotteiden valmistuksessa toteutetaan kiertotaloutta, sillä niissä käytetään muiden nahkatuotteiden valmistuksessa syntyvää leikkuuylijäämää, jota muuten hyödynnetään hyvin vähän. Tuotannossa hyödynnetään myös nahkatuotteisiin kelpaamattomat pintavialliset nahat. Naudan- ja hevosennahat hankitaan kotimaisilta teurastamoilta ja riistaeläinten nahat tulevat suoraan metsästäjiltä sekä metsästysseuroilta. Eettisimmät ja ekologisimmat purutuotteet syntyvätkin riistaeläimistä, jotka on kaadettu kannanhoidollisista syistä. 

Purutuotteiden tuotannossa voidaan hyödynntää myös nahkatuotteisiin kelpaamattomat pintavialliset nahat.


Dagsmark on parhaillaan rakentamassa ympäristö- ja vastuullisuusohjelmaa. “Sitoudumme tuotannon ja raaka-aineiden läpinäkyvyyteen sekä mahdollisimman tarkkaan jäljitettävyyteen, jopa tilalle saakka”, kertoo Dagsmarkin vastuullisuuspäällikkö Reetta Haapasalo. Näin Dagsmark aikoo olla myös tulevaisuudessa kotimaisen lemmikkien kuivaruoan vastuullisin edelläkävijä. 


Vastuullisuuspaneelin kuratoimat Dagsmarkin lemmikinruoat sekä Luumäki- ja Tikkurila -purutuotteet löydät hyvin varustelluista vähittäistavarakaupoista ja valikoiduista erikoisliikkeistä sekä verkkokaupoista.

Kokeile oman karvakaverisi kanssa hiilitassunjäljen pienentämistä näillä helpoilla vinkeillä!

Elska Kolu

Kirjoittaja on intohimoinen koiraharrastaja ja Infinen vastuullisuusmuotoilija. Kotona asustaa tällä hetkellä vuoden vanha borderterrieri Layla, joka toimittaa paitsi parhaan ystävän virkaa, myös opiskelee viralliseksi hypokoiraksi.