Kaupallinen yhteistyö: VR
Raideliikenteen päästöt ovat vain 2 % yksityisautoilun päästöihin verrattuna.
Metsä on monelle tärkeä ja suomalaisten luontosuhde on perinteisesti läheinen. Luontomatkailulla on yhdistävä, ylisukupolvinen merkitys ja on tärkeää opettaa myös lapset ja nuoret luomaan oma luontosuhteensa. Mutta miten pääsee luonnon luo ilman, että tulee samalla vaarantaneeksi sen säilymisen?
Liikenne, eli ihmisten ja tavaroiden kuljetus, muodostaa noin 25 % maailman koko energiankulutuksesta ja liikennesektorin tuottama energiankulutus kasvaa keskimäärin 1,4 prosentin vuosivauhtia. Eniten energiaa vaatii henkilöliikenne ja erityisesti yksityisautoilu, joka kuluttaa globaalilla tasolla enemmän energiaa kuin kaikki rahtiliikenteen muodot merellä, maalla tai raiteilla yhteensä. Öljy ja muut nestemäiset polttoaineet ovat hallitseva kuljetusenergian lähde. Bensiinin ja dieselin osuus liikenteen energian kokonaiskulutuksesta on noin 75 prosenttia, lentoliikenteessä käytettävän kerosiinin osuus noin 12 prosenttia.
Turismi aiheuttaa kaikkiaan noin 8 prosenttia ihmisen aikaansaamista kasvihuonekaasupäästöistä ja pelkästään lentoliikenne on vastuussa noin 2-3 % suuruisista kasvihuonepäästöistä globaalilla tasolla. Matkailun päästöistä puolestaan liikenteen osuus on noin 75 %. Matkailun ilmastohaittojen vähentäminen perustuu erityisesti lentomatkailun ja ulkomaanmatkailun vähentämiseen ja korvaamiseen lähikohteilla kotimaassa.
Juna on muihin matkustusmuotoihin verrattuna selkeästi kestävin tapa liikkua. Raideliikenteen päästöt ovat vain noin 2 % yksityisautoilun tuottamista päästöistä ja Suomessa junaliikenne kulkee 95-prosenttisesti vesivoimalla tuotetulla, uusiutuvalla energialla, joten sen päästöt ilmakehään ovat huomattavasti pienemmät kuin muun liikennesektorin, joka on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös sähköistämättömän verkko-osuuden liikennöinti on kompensoitu, sisältäen käyttövoiman tuotannosta aiheutuneet kasvihuonepäästöt.
Kestävyyttä sekä metsälle että matkaajalle
Erilaisia hyötyjä voi kuitenkin laskea toisinkin. Junamatkailu säästää myös matkustajan energiaa. Vaihtoehtoiskustannushyöty on suuri, kun junassa aikaa jää lepoon ja valmistautumiseen. Matkan muodolla on siis sama vaikutus kuin matkan päämäärällä. Luonnossa oleminen ja sen kokeminen lisäävät tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia monella tavalla. Verenpaine laskee, stressi vaimenee, happitaso kasvaa ja esimerkiksi huonoista työskentelyasennoista aiheutuvat oireet vähenevät. Nämä hyvinvointivaikutukset tulevat nopeasti ja säilyvät pitkään. Saman vaikutuksen voi tuottaa myös matkatapa.
Luonnossa oleskelun hyvinvointivaikutuksilla on iso kansantaloudellinen merkitys, kertoo Sitran raportti. Suomalainen luonto on itsessään luonnonvara, jota voidaan hyödyntää arjen hyvinvoinnin edistämisessä ja edelleen kansanterveyden parantamisessa. Omien valintojen tuottama positiivinen vaikutus voi siis kohdistua kestävän kehityksen lisäksi myös muuhun hyvinvointiin.
Jos vertaillaan matkailuliikenteen päästöjä Suomessa, voidaan todeta, että esimerkiksi matka Helsingistä Rovaniemelle tuottaa henkilöä kohden hiilidioksidipäästöjä seuraavasti: Juna 0kg, linja-auto 21 kg, lentokone 90 kg, henkilöauto 120 kg. Ja toisaalta samalla matka-aika junalla on vain 8 tuntia, kun se henkilöautolla on lähes 10 tuntia ja linja-autolla lähes 12 tuntia.
Kestäviä valintoja on kuitenkin mahdollista tehdä myös muuttamalla suhtautumista ja tekemällä uudenlaisia henkilökohtaisia valintoja: matkusta hitaammin, ehkäpä harvemmin, pysähdy pitemmäksi hetkeksi. Tee matkasta seikkailu, jonka päämäärä ei ole nopeus tai tehokkuus, vaan matka itsessään. Kestävä kehitys voi olla myös mielenrauhaa.
Artikkelin on laatinut Ostavastuullisesti.fi:n toimitus
Artikkelissa käytetyt lähteet:
EIA: Transportation section energy consumption, s. 131
Mielenterveystalo.fi: Luonnon vaikutus hyvinvointiin
Sitra: Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys
Motiva: Maata pitkin (kuva)
