Suomessa eletään yltäkylläisyyden keskellä. Olemme menestyneet aineellisen vaurauden lisäämisessä. Se on antanut huomattavalle osalle suomalaisia kutakuinkin kaiken sen hyvän, mitä sillä on annettavana. Mutta elämisen arvoinen elämä on muutakin kuin elintason parantamisprojekti.

Jos haluamme paremman elämän, on aika siirtyä elämänlaadun kohentamiseen. Elintasoa parantamalla kokemus tyytyväisyydestä, arvokkuudesta tai mielekkyydestä ei enää parannu. Elämänlaatua kohennettaessa aineettomien asioiden merkitys voimistuu.

Aineettomia hyvinvoinnin lähteitä ovat tyytyväisyys, elämänilo, ihmisten välinen luottamus sekä elämän kokeminen arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Aineettomat hyvinvoinnin lähteet ovat runsaita ja ehtymättömiä toisin kuin aineelliset resurssit, jotka ovat rajalliset ja ehtyvät.

Mitä tehdä, kun olemme oppineet, että riittävästi on vähän enemmän kuin se, mitä meillä on nyt. Suorittajakansalainen tehostaa alati toimijaan. Se mihin tänään yllettiin, toimii lähtökohtana huomisille pyrkimyksille. Jos tyytyväisyyttä haluaa lisää, pitää tunnistaa mikä riittää ja mikä ei.

Tehokkuus on sitä, että lisätään suoritteiden määrää aikayksikköä kohden. Tehokkuus on hyvä asia, sillä varmaa on, että tuhlaaminen ei meille hyvää tulevaisuutta tuo. Mutta jossain tulee raja vastaan, sillä ihminen ei ole kone.

Rikkaaksi tulee sillä hetkellä, kun onnistuu määrittelemään minkä verran aineellista hyvää on riittävästi ja mikä ei riitä. Siinä on tyytyväisyyden avaimet – siinä, että tunnistaa mitä tarvitaan lisää ja mitä vähemmän, jotta elämä olisi hyvää.

Aineettomimpiin elämäntyyleihin siirryttäessä käyttöoikeuden ja saatavuuden merkitys korostuu samalla kun omistamisen merkitys vähenee. Kun tuotteita korvataan paikallisilla palveluilla, varmistetaan oman alueen elinvoimaisuuden säilymistä. Palvelut tekevät myös elämästä huolettomampaa. Huolettomuus lisää tyytyväisyyttä ja elämäniloa.

Ja mikä onkaan elämänilon arvo? Tai luottamuksen hinta – se, että ajattelemme toisistamme lähtökohtaisesti hyvää emmekä pahaa. Entä se, että on päättäväisesti ryhtynyt tekemään huomisesta hyvää omilla jokapäiväisillä valinnoillaan ja kokee siksi elämänsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi tässä ja nyt?

Kokemus elämän arvokkuudesta ja merkityksellisyydestä on vastaansanomattoman kiehtova elämänlaadun tihentymä. Se auttaa kohottautumaan ihmisen täyteen mittaan. Samalla vähenee aineellisten asioiden merkitys elämässä. Siksi elämänlaadun parantamiseen keskittyminen antaa meidän jälkeemme eläville ihmisille hyviä syitä olla meistä nykyihmisistä ylpeitä. 

Arto O. Salonen

Kirjoittaja on vastuulliseen elämäntapaan siirtymisen asiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori.