Tee oma kestävän kuluttamisen lupauksesi ja voita hotelliviikonloppu!

“Sekä puhdas että halvin vaihtoehto”: kestävä sähkövalinta ei enää ole raskas kukkarolle

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Tuulisähköyhtiö Ilmatar haluaa haastaa kohtuuhinnan ja vihreän valinnan vastakkainasettelun: puhtaan energian ei pitäisi olla enää kallista, vaan täysin kilpailukykyistä muiden tuotantomuotojen kanssa.

Mielikuvaa uusiutuvan sähkön korkeasta hinnasta pidetään Ilmattaren myyntijohtaja Tapio Potilan mukaan sitkeästi hengissä ennen kaikkea bisnessyistä.

“Energiayhtiöt ovat satsanneet miljardeja kivihiilivoimaloihin ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun sähköön. Paine näitä tuotantomuotoja kohtaan kasvaisi, jos rinnalle tulisi puhdas ja samalla yhtä taloudellinen vaihtoehto.”

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta toteaa myös, ettei vihreän energian hinta seuraa tuotantokustannuksia, vaan ihmisten maksuhaluja. Hän ottaa vertauksen vaateteollisuudesta: lenkkariparin tuotanto voi maksaa kymppejä, mutta kuluttajat ovat valmiita maksamaan joistain merkeistä satasia.

“Näin on myös uusiutuvilla lähteillä tuotetun energian suhteen: jos ihmiset ovat valmiita maksamaan, yhtiöt pyytävät enemmän.”

Hinnoittelua perustellaan Vakkilaisen mukaan myös sillä, että sähköyhtiöt sitoutuvat käyttämään osan laskuttamastaan hinnasta vihreän lisäkapasiteetin rakentamiseen. Joskus tätä lupausta on kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti.

“Esimerkiksi vesivoima on kyllä uusiutuvaa ja vähäpäästöistä, mutta sitä on vaikea enää rakentaa lisää. Vesivoimaa on myös tuotettu pitkään eli sen investoinnit ja optimointi on jo tehty. Ei siitä silloin pitäisi enää joutua maksamaan ylimääräistä.”

Professori Esa Vakkilaisen mukaan tuulivoiman haaste on hinnan sijaan se, kuinka sitä saataisiin rakennettua lisää muuallekin kuin länsirannikolle. Kuva: Teemu Leinonen

Uusiutuva tuotanto ei ole tukisyöppö, vaan markkinaehtoista liiketoimintaa

On myös sitkeä illuusio, että puhdas energia eläisi loputtomien julkisten tukien varassa. Tapio Potila sanoo tukien olleen keskeisiä uusiutuvan energiateollisuuden tuomisessa Suomeen, mutta hän korostaa toiminnan kehittyneen jo markkinaehtoiseksi. Uusien tuulivoimaloiden tuotantotuki sulkeutui vuonna 2017.

“Oikeastaan tuulisähkön hinta ei enää riipu poliittisista linjoista. Päättäjät voisivat vaikuttaa hintaan ainoastaan määräämällä tuulisähkölle keinotekoisia veroja: tukien loppuminen ei enää näy hinnassa.”

Ilmattarella ei myöskään ajatella uusiutuvan energian parhaiden päivien koittavan “sitten joskus”, Potila alleviivaa. Ilmatar tuottaa pelkkää tuulisähköä: fossiiliset vaihtoehdot eivät yhtiötä kiinnosta, koska tuulienergian kannattavuus vain kasvaa. 

Professori Vakkilainen korostaa puhuvansa aiheesta vain Suomen osalta. Hän kuitenkin uskoo myös kysynnän ja tarjonnan lain puoltavan tuulisähköä esimerkiksi biovoimaan verrattuna, koska tuulivoima on halpaa ja laskee sähkön keskihintaa. 

“Tuulivoima halpenee meillä koko ajan, on liiketaloudellisesti kannattavaa eikä enää tukien varassa. Haaste on lähinnä se, että saisimme rakennettua tuulivoimaa lisää muuallekin kuin länsirannikolle”, Vakkilainen pohtii.

Professori uskoo myös merituulivoiman jatkavan kehitystään. LUT-yliopisto selvittääkin paikallishallinnon kanssa jopa 30 terawattitunnin vuotuisen sähköntuotannon mahdollisuuksia merituulen avulla Ahvenanmaalla.

Vihreää, mutta myös yhteiskunnallista sähköä

Uusiutuvasti tuotetun energian puolesta puhuu moni muukin tekijä kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Potila huomauttaa, että tuulisähköä kannattaa kehittää ja rakentaa jo pelkästään kansallisen energiaomavaraisuutemme parantamiseksi.

“Tuulisähkössä polttoaine on ilmaista ja sen varanto loputon”, hän sanoo. “Tuulta saadaan myös valjastettua Suomessa kohtuullisin satsauksin: se on erittäin järkeenkäypä vaihtoehto, jos haluamme kuluttaa ensisijaisesti kotimaista sähköä.”

Kotimaisuudella on merkitystä kansantalouden ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2020 Suomessa käytetystä sähköstä 18,5 % oli nettotuontia (sähkön tuonnin ja viennin erotus). Kulutushuippu osuu usein kylmiin talvijaksoihin, jotka koettelevat Suomen kanssa samaan aikaan myös naapurimaita. Kysyntä kohoaa samaan aikaan kaikissa alueen maissa: tuontisähkön varassa oleminen on tällöin hankalaa.

“Esimerkiksi Ruotsista tuotettu sähkö ensin kallistuu. Jos kulutuspiikki jatkuu, voivat rajat tulla vastaan: nykyinen infra ei saa siirrettyä enempää energiaa Suomeen tai sitä ei kerta kaikkiaan ole enempää myytäväksi”, Potila kuvailee.

“Ei Ruotsi aja omaa kulutustaan alas, jotta Suomi voisi toimia täysillä. Tällöin meillä joudutaan sulkemaan teollista tuotantoa, kunnes kulutuspiikki tasaantuu.”

Ilmattaren Tapio Potilan mukaan tuulivoiman kallis hintamielikuva ei perustu enää todellisuuteen.

 

Vihreän sähkön luontoarvot ovat myös usein lähempänä arkeamme kuin miltä ilmastonmuutoskeskustelun valossa usein tuntuu. “Jos Salmisaaressa ei poltettaisi kivihiiltä, helsinkiläiset hengittäisivät puhtaampaa ilmaa. En usko sen olevan kiistakysymys kenellekään, riippumatta siitä miten suhtautuu ilmastotyöhön.”

Maaseutukunnille uusiutuvat voimalaitokset puolestaan voivat tarjota tarpeellisia verotuloja. Potila arvioi, että kymmenen voimalan tuulipuisto voisi tuoda kiinteistöveroina ja maavuokrina 400 000–500 000 euroa vuodessa kunnan kirstuun. “Jokainen voi pohtia, paljonko julkisia palveluja sillä rahoittaisi ja turvaisi.”

Vaihtaminen on helppoa – mutta kestävin vaihtoehto vaatii perehtymistä

Puhtaamman sähkösopimuksen löytäminen ja siihen vaihtaminen ei, toisin kuin usein luullaan, ole vaikeaa. Usein sopimuksen voi vaihtaa täyttämällä nopean verkkolomakkeen tai soittamalla lyhyen puhelun asiakaspalveluun: sähköyhtiöt hoitavat loput ja käytännössä sopimus vaihtuu parin viikon sisään. 

Uusiutuvaa sähköä on laajasti saatavilla. Aidosti kestävintä vaihtoehtoa varten voi kuitenkin joutua tekemään hieman tarkempaa vertailua, Tapio Potila korostaa. 

“Etenkin suurten yhtiöiden sähköntuotanto perustuu isossa kuvassa edelleen vahvasti muille kuin uusiutuville tuotantomuodoille, kuten ydin- ja fossiilisille polttoaineille. Jos kuluttajana ostan yhtiöltä kilowattitunnin puhdasta sähköä, mutta samalla se tuottaa viisi kilowattituntia kivihiilellä jossain muualla, tuenko tosiaan parasta mahdollista vaihtoehtoa?”

Ilmatar uskookin, että kestävin ratkaisu on panostaa yksinomaan uusiutuvasti tuotettuun sähköön. Yhtiö on päättänyt rakentaa ja myydä ainoastaan puhdasta tuulisähköä. Ajattelu ei kuitenkaan perustu pelkkään ympäristöystävällisyyteen.

“Jos energiantuotannon tulevaisuutta katsotaan joitain vuosia eteenpäin, tuulisähkö tulee olemaan paitsi puhdas, myös se ehdottomasti halvin vaihtoehto”, Potila korostaa. “Ilmatar myy sähköä markkinaperusteisesti, mutta yltää silti vertailuissa nytkin jo edullisimpien vaihtoehdon joukkoon. Tätä tulevaisuus on: sähkö voi olla vihreää, kannattavaa ja edullista.”

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen.

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Jaa kirjoitus
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on telegram

3 vastausta aiheeseen ““Sekä puhdas että halvin vaihtoehto”: kestävä sähkövalinta ei enää ole raskas kukkarolle”

Onko edes näköpiirissä, että armeija suostuisi tuulivoimaloiden rakentaiseen Itä-Suomessa?

Hei Antti!

Kiitos kysymyksestä – välitämme sen eteenpäin artikkelissa haastatelluille tahoille!

Ystävällisin terveisin
Elina / Ostavastuullisesti.fi

Vastaa

Tässä Ilmattaren myynti- ja markkinointijohtaja Tapio Potilan vastaus esittämääsi kysymykseen:

Uskoaksemme myös Itä-Suomessa tullaan vielä tämän vuosikymmenen puolella näkemään positiivisia tuulivoimaan liittyviä ratkaisuja. Monia kysymyksiä on vielä auki mm. kaavoituksen suhteen eivätkä askeleet ole varmastikaan nopeita, mutta itäisessä Suomessa on pinnanmuodoiltaan erinomaisia, suhteellisen harvaan asuttuja alueita, joissa tuuliolosuhteet olisivat tuulivoimaloille erittäin otolliset. Uskomme, että on aivan mahdollista päästä niin tuulivoiman rakentajan ja kehittäjän kuin Puolustusvoimien kannalta suotuisiin ratkaisuihin.

Terveisin
Tapio Potila
Ilmatar

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *