Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Kestävä Elämä podcast – Muutos tapahtuu aina nopeammin kuin ajatellaan

Voiko tulevaisuudessa lenkkareista generoida sähköä kävellessään kännykän lataukseen? Entäpä koottavasta minituulivoimalasta?

Kestävää energiaa käsittelevässä jaksossa LUT-yliopiston professori Esa Vakkilainen sekä tuulivoimayhtiö Ilmattaren Tapio Potila keskustelevat siitä, millainen on sähkön tuotannon ja käytön tulevaisuus ja voidaanko uusiutuvalla energialla korvata kaikki fossiilinen energia. Käsittelyyn pääsevät myös esimerkiksi tuulivoimaan liittyvät myytit sekä parhaat niksit energiansäästöön kotioloissa.

Kestävä elämäntapa ja ilmastokysymykset kiinnostavat yhä useampaa, mutta vastuulliset valinnat eivät aina ole helppoja, ja tiedonjano uusia, kestäviä vaihtoehtoja kohtaan on suuri. Voiko omilla kulutusvalinnoilla oikeasti vaikuttaa?

Kestävä elämä -podcast tarjoaa kurkistuksia innovatiivisten ratkaisujen maailmaan ja kestävämpään arkeen tulevaisuusvisionääri Perttu Pölösen sekä vaihtuvien asiantuntijavieraiden johdolla. Sarja käsittelee jokaisen meistä arkea koskettavia aiheita vastuullisesta kuluttamisesta aina kestävään arkiruokaan, hävikin vähentämiseen sekä tulevaisuuden energiaan.

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Koti Puhtaaksi ja Ilmatar yhteistyöhön – kumppanuus löytyi Ostavastuullisesti.fi -palvelun avulla

Kotisiivouspalveluihin erikoistunut Koti Puhtaaksi sekä tuulivoimayhtiö Ilmatar aloittavat yhteistyön, jonka myötä muun muassa kaikkiin siivouspalvelun toimitiloihin tulee uusiutuvaan sähköön perustuva sähkösopimus. Alkusysäyksenä sekä tärkeänä lähtökohtana yhteistyölle toimi se, että molempien yritysten palvelut ovat Vastuullisuuspaneelin Ostavastuullisesti.fi -sivustolle hyväksymiä kestävämpiä valintoja.

– Suunnittelimme Koti Puhtaaksi -tiimissä omaa kestävän kuluttamisen kannustuslupaustamme, ja päätimme valita tavoitteeksi uusiutuvaan energiaan siirtymisen. Olimme jo pistäneet Ilmattaren merkille sivustolla ja yhteyshenkilömme Ostavastuullisesti.fi:ssä vinkkasi, että heidän kauttaan voisimme lähteä toteuttamaan lupaustamme, kehitysjohtaja Henri Haho kuvaa yhteistyön lähtökohtia.

Koti Puhtaaksi viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa, jonka kantavana teemana on ollut vastuullisuus. Hahon mukaan heidän kolme päätavoitettaan vuodelle on olla Suomen paras työpaikka, tehdä konkreettisia vastuullisuustekoja sekä yllättää asiakkaat erityisen positiivisesti. Toimistojen sopimusten vaihtaminen puhtaaseen tuulisähköön oli luonteva askel.

Uusiutuva energia on askel kohti pienempiä päästöjä

Vastikään merkittävän rahoituksen kansainvälisiltä sijoittajilta keränneellä Ilmattarella nähdään, että yhä useammat yritykset, kiinteistöomistajat sekä kuluttajabrändit tulevat siirtymään uusiutuvaan energiaan pienentääkseen päästöjä ja kehittääkseen toimintaansa kestävämmälle pohjalle.

– Meille on tärkeää, että voimme auttaa asiakkaitamme, olivatpa he sitten yksityishenkilöitä tai yrityksiä, pienentämään omaa hiilijalanjälkeään sähköenergian osalta ja tekemään se mahdollisimman helposti. Olimme iloisia, että Koti Puhtaaksi löysi meidät Ostavastuullisesti.fi -sivuston palvelujen joukosta, kuvaa Tapio Potila, Ilmattaren myynti- ja markkinointijohtaja.

– Käynnistämme mielellämme toimintaa, joka johtaa vastuullisuuden parantamiseen ja päästöjen pienentämiseen tässä ja nyt, hän lisää.

Ilmattaren kokonaisvaltainen lähestyminen uusiutuvan energian tuotantoon painoi myös yhteistyökumppanin valinnassa.

– Ilmattaren kanssa voimme olla varmoja että energia on puhtaasti tuotettua. He ovat vastuullinen yritys ja läpinäkyviä koko toiminnassaan. Arvostamme myös sitä, että he eivät pelkästään toimita sähköä, vaan sopimuksista saatavalla tuotolla rakennetaan uutta tuulivoimatuotantoa, Henri Haho kiteyttää.


Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella.


Koti Puhtaaksi on kotisiivouksia ekologisilla puhdistusaineilla tekevä työntekijöidensä omistama palvelu, joka toimii Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Oulussa, Turussa ja Jyväskylässä.

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

“Sekä puhdas että halvin vaihtoehto”: kestävä sähkövalinta ei enää ole raskas kukkarolle

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Tuulisähköyhtiö Ilmatar haluaa haastaa kohtuuhinnan ja vihreän valinnan vastakkainasettelun: puhtaan energian ei pitäisi olla enää kallista, vaan täysin kilpailukykyistä muiden tuotantomuotojen kanssa.

Mielikuvaa uusiutuvan sähkön korkeasta hinnasta pidetään Ilmattaren myyntijohtaja Tapio Potilan mukaan sitkeästi hengissä ennen kaikkea bisnessyistä.

“Energiayhtiöt ovat satsanneet miljardeja kivihiilivoimaloihin ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun sähköön. Paine näitä tuotantomuotoja kohtaan kasvaisi, jos rinnalle tulisi puhdas ja samalla yhtä taloudellinen vaihtoehto.”

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta toteaa myös, ettei vihreän energian hinta seuraa tuotantokustannuksia, vaan ihmisten maksuhaluja. Hän ottaa vertauksen vaateteollisuudesta: lenkkariparin tuotanto voi maksaa kymppejä, mutta kuluttajat ovat valmiita maksamaan joistain merkeistä satasia.

“Näin on myös uusiutuvilla lähteillä tuotetun energian suhteen: jos ihmiset ovat valmiita maksamaan, yhtiöt pyytävät enemmän.”

Hinnoittelua perustellaan Vakkilaisen mukaan myös sillä, että sähköyhtiöt sitoutuvat käyttämään osan laskuttamastaan hinnasta vihreän lisäkapasiteetin rakentamiseen. Joskus tätä lupausta on kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti.

“Esimerkiksi vesivoima on kyllä uusiutuvaa ja vähäpäästöistä, mutta sitä on vaikea enää rakentaa lisää. Vesivoimaa on myös tuotettu pitkään eli sen investoinnit ja optimointi on jo tehty. Ei siitä silloin pitäisi enää joutua maksamaan ylimääräistä.”

Professori Esa Vakkilaisen mukaan tuulivoiman haaste on hinnan sijaan se, kuinka sitä saataisiin rakennettua lisää muuallekin kuin länsirannikolle. Kuva: Teemu Leinonen

Uusiutuva tuotanto ei ole tukisyöppö, vaan markkinaehtoista liiketoimintaa

On myös sitkeä illuusio, että puhdas energia eläisi loputtomien julkisten tukien varassa. Tapio Potila sanoo tukien olleen keskeisiä uusiutuvan energiateollisuuden tuomisessa Suomeen, mutta hän korostaa toiminnan kehittyneen jo markkinaehtoiseksi. Uusien tuulivoimaloiden tuotantotuki sulkeutui vuonna 2017.

“Oikeastaan tuulisähkön hinta ei enää riipu poliittisista linjoista. Päättäjät voisivat vaikuttaa hintaan ainoastaan määräämällä tuulisähkölle keinotekoisia veroja: tukien loppuminen ei enää näy hinnassa.”

Ilmattarella ei myöskään ajatella uusiutuvan energian parhaiden päivien koittavan “sitten joskus”, Potila alleviivaa. Ilmatar tuottaa pelkkää tuulisähköä: fossiiliset vaihtoehdot eivät yhtiötä kiinnosta, koska tuulienergian kannattavuus vain kasvaa. 

Professori Vakkilainen korostaa puhuvansa aiheesta vain Suomen osalta. Hän kuitenkin uskoo myös kysynnän ja tarjonnan lain puoltavan tuulisähköä esimerkiksi biovoimaan verrattuna, koska tuulivoima on halpaa ja laskee sähkön keskihintaa. 

“Tuulivoima halpenee meillä koko ajan, on liiketaloudellisesti kannattavaa eikä enää tukien varassa. Haaste on lähinnä se, että saisimme rakennettua tuulivoimaa lisää muuallekin kuin länsirannikolle”, Vakkilainen pohtii.

Professori uskoo myös merituulivoiman jatkavan kehitystään. LUT-yliopisto selvittääkin paikallishallinnon kanssa jopa 30 terawattitunnin vuotuisen sähköntuotannon mahdollisuuksia merituulen avulla Ahvenanmaalla.

Vihreää, mutta myös yhteiskunnallista sähköä

Uusiutuvasti tuotetun energian puolesta puhuu moni muukin tekijä kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Potila huomauttaa, että tuulisähköä kannattaa kehittää ja rakentaa jo pelkästään kansallisen energiaomavaraisuutemme parantamiseksi.

“Tuulisähkössä polttoaine on ilmaista ja sen varanto loputon”, hän sanoo. “Tuulta saadaan myös valjastettua Suomessa kohtuullisin satsauksin: se on erittäin järkeenkäypä vaihtoehto, jos haluamme kuluttaa ensisijaisesti kotimaista sähköä.”

Kotimaisuudella on merkitystä kansantalouden ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2020 Suomessa käytetystä sähköstä 18,5 % oli nettotuontia (sähkön tuonnin ja viennin erotus). Kulutushuippu osuu usein kylmiin talvijaksoihin, jotka koettelevat Suomen kanssa samaan aikaan myös naapurimaita. Kysyntä kohoaa samaan aikaan kaikissa alueen maissa: tuontisähkön varassa oleminen on tällöin hankalaa.

“Esimerkiksi Ruotsista tuotettu sähkö ensin kallistuu. Jos kulutuspiikki jatkuu, voivat rajat tulla vastaan: nykyinen infra ei saa siirrettyä enempää energiaa Suomeen tai sitä ei kerta kaikkiaan ole enempää myytäväksi”, Potila kuvailee.

“Ei Ruotsi aja omaa kulutustaan alas, jotta Suomi voisi toimia täysillä. Tällöin meillä joudutaan sulkemaan teollista tuotantoa, kunnes kulutuspiikki tasaantuu.”

Ilmattaren Tapio Potilan mukaan tuulivoiman kallis hintamielikuva ei perustu enää todellisuuteen.

 

Vihreän sähkön luontoarvot ovat myös usein lähempänä arkeamme kuin miltä ilmastonmuutoskeskustelun valossa usein tuntuu. “Jos Salmisaaressa ei poltettaisi kivihiiltä, helsinkiläiset hengittäisivät puhtaampaa ilmaa. En usko sen olevan kiistakysymys kenellekään, riippumatta siitä miten suhtautuu ilmastotyöhön.”

Maaseutukunnille uusiutuvat voimalaitokset puolestaan voivat tarjota tarpeellisia verotuloja. Potila arvioi, että kymmenen voimalan tuulipuisto voisi tuoda kiinteistöveroina ja maavuokrina 400 000–500 000 euroa vuodessa kunnan kirstuun. “Jokainen voi pohtia, paljonko julkisia palveluja sillä rahoittaisi ja turvaisi.”

Vaihtaminen on helppoa – mutta kestävin vaihtoehto vaatii perehtymistä

Puhtaamman sähkösopimuksen löytäminen ja siihen vaihtaminen ei, toisin kuin usein luullaan, ole vaikeaa. Usein sopimuksen voi vaihtaa täyttämällä nopean verkkolomakkeen tai soittamalla lyhyen puhelun asiakaspalveluun: sähköyhtiöt hoitavat loput ja käytännössä sopimus vaihtuu parin viikon sisään. 

Uusiutuvaa sähköä on laajasti saatavilla. Aidosti kestävintä vaihtoehtoa varten voi kuitenkin joutua tekemään hieman tarkempaa vertailua, Tapio Potila korostaa. 

“Etenkin suurten yhtiöiden sähköntuotanto perustuu isossa kuvassa edelleen vahvasti muille kuin uusiutuville tuotantomuodoille, kuten ydin- ja fossiilisille polttoaineille. Jos kuluttajana ostan yhtiöltä kilowattitunnin puhdasta sähköä, mutta samalla se tuottaa viisi kilowattituntia kivihiilellä jossain muualla, tuenko tosiaan parasta mahdollista vaihtoehtoa?”

Ilmatar uskookin, että kestävin ratkaisu on panostaa yksinomaan uusiutuvasti tuotettuun sähköön. Yhtiö on päättänyt rakentaa ja myydä ainoastaan puhdasta tuulisähköä. Ajattelu ei kuitenkaan perustu pelkkään ympäristöystävällisyyteen.

“Jos energiantuotannon tulevaisuutta katsotaan joitain vuosia eteenpäin, tuulisähkö tulee olemaan paitsi puhdas, myös se ehdottomasti halvin vaihtoehto”, Potila korostaa. “Ilmatar myy sähköä markkinaperusteisesti, mutta yltää silti vertailuissa nytkin jo edullisimpien vaihtoehdon joukkoon. Tätä tulevaisuus on: sähkö voi olla vihreää, kannattavaa ja edullista.”

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen.

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Salla Jokinen: Oikealla tiellä – myös energiavalintojen suhteen

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Ilmatar halusi selvittää millaisia kysymyksiä kuluttajilla on kestävään energiaan ja kodin energiaratkaisuihin liittyen sekä vastata eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyviin huoliin yhdessä vaikuttajien kanssa. Tässä sarjassa avataan kyselyn tuloksia ja annetaan vastauksia kuluttajia eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.

Sarjan kolmannessa osassa Salla Jokinen pohtii omaa energiankäyttöään sekä yksittäisen kuluttajan mahdollisuuksia vaikuttaa omilla valinnoillaan esimerkiksi ympäristön hyvinvointiin.

Oikealla tiellä – myös energiavalintojen suhteen

Olen herännyt vastuullisen energiankulutuksen merkittävyyteen vasta aivan viime vuosina. Tämä johtunee siitä, että en ylipäätään aiemmin juuri kiinnittänyt huomiota valintojeni ympäristövaikutuksiin. Elämäntyyliäni olisi voinut kuvailla sanoin kaikki mulle pikana ja halvalla. Oikeastaan muulla ei tuntunut olevan väliä kuin sillä, että itse hyödyin ratkaisuistani. Vuonna 2018 aloitin kuitenkin uudenlaisen elämän ja lopetin oman navan tuijottelun. Aloin kiinnittää enemmän huomiota kulutuskäyttäytymiseeni ja siihen, minkälaisia yrityksiä haluan hankinnoillani tukea. Aloin myös tarkastella kriittisesti omaa rooliani sosiaalisen median vaikuttajana ja lopetin yhteistyöt sellaisten yritysten kanssa, joiden arvopohja poikkeaa omastani.

On harmillisen helppo piiloutua sen verukkeen taakse, ettei yksittäisen kuluttajan valinnoilla ole isossa kuvassa merkitystä. Voi jatkaa elämäänsä kuten ennenkin välittämättä ympäristövaikutuksista tai muista seurauksista. Pienistä puroista syntyy isoja jokia, eikä kulutuskulttuurikaan synny tyhjiössä. Se, millaisia valintoja näet muiden tekevän, vaikuttaa varmasti myös omiisi. Nykyisin haluan omalla esimerkilläni olla näyttämässä suuntaa paremman huomisen puolesta. Ei loppujen lopuksi ole kovin hankalaa tehdä vihreämpiä valintoja.

Yksi merkittävimmistä omaan hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä on asuminen. Muutin itse vastikään kerrostalokaksiosta rivitalokolmioon, jolloin sähkösopimuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Sähkölaskun suuruus tulee kasvamaan uusista olosuhteista johtuen merkittävästi, mutta hintoja vertaamalla oli helppo löytää itselle sopivin diili. Yksi uuden asumismuodon sähkörohmuista on sauna, jota pyrin käyttämään vain muutaman kerran kuussa. Talven pakkaset ovat kuitenkin saaneet minut saunomaan hieman suunniteltua useammin ja jännityksellä odotan ensimmäisen sähkölaskun lukemia. Muuten olen aika maltillinen energiankäyttäjä kotioloissa. Katson tv:tä harvoin, viihdyn hämärässä ja sammutan turhat laitteet pois päältä. Toisaalta käytän mielestäni hieman liikaa lämmintä vettä suihkussa lotratessani. Käyttöveden lämmittäminen onkin yksi kotitalouksien suurimmista sähkön kuluttajista.

Elin itse aivan liian pitkään siinä uskossa, että puhtaammat energiavalinnat eivät sovi omalle lompakolleni. Todellisuudessa monet ekologisemmat vaihtoehdot ovat hyvin kilpailukykyisiä myös hinnastonsa suhteen. Oman sähkösopimuksensa kilpailuttamalla saa helposti selville, mikä yritys tarjoaa omiin arvoihin ja tarpeisiin istuvimman sopimuksen. Hintojen lisäksi kannattaa tarkastella myös sitä, millaista energiamuotoa haluaa tukea. Onko omalla panoksellaan vaikuttamassa uusiutumattomien energialähteiden suosioon vai tuntuuko uusiutuvat vaihtoehdot paremmilta?

Tein vuoden 2020 lopulla Instagramissa seuraajilleni kyselyn, jossa utelin heidän fiiliksiään energiatuotannosta ja asumisesta. 92 prosenttia vastaajista kertoi olevansa huolissaan eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Useampi halusi tietää, millaiset erot ovat nimenomaan hinnoissa, jos vertaillaan ekologisia ja ei niin ekologisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Ilmattaren tuulivoimalla tuotetulla sähköllä on hyvin edullinen hinnasto, joka ei kiristä kukkaron nyörejä.

Itse suosin ja kannatan nimenomaan tuulivoimaa energiamuotona. Aiemmin virheellisesti luulin, että tuulivoimaa käyttämällä tukee samalla fossiilisia polttoaineita (silloin, kun ei tuule), mutta Ilmattaren tuottama sähkö koostuu 100 prosenttisesti uusiutuvasta energiasta. Ilmatar tuottaa ja myy vain suomalaista tuulisähköä. Mutta on totta, että suuri osa energiayhtiöistä myy uusiutuvaa ja uusiutumatonta energiaa sekaisin silloin, kun uusiutuvaa energiaa ei ole tarjolla riittävästi. Onkin siis erityisen tärkeää tutustua juuri siihen yritykseen, jonka kanssa oman sähkösopimuksensa solmii!

Terkuin,

Salla Jokinen

Kirjoittaja on sosiaalisen median vaikuttaja, joka on kirjoittanut Focus on Favorites -blogiaan aina vuodesta 2007 saakka. Blogi ja siihen liittyvät sosiaalisen median kanavat keskittyvät Sallan lempipuheenaiheisiin, joita ovat ruoka, luonto, pukeutuminen, ekologisuus, kulttuuri ja universumin ihmeellisyys.

Ilmatar vastaa

Salla epäili, ettei puhdas energia sovi hänen kukkarolleen, mutta huomasi olleensa väärässä. Vihreälle energialle onkin syntynyt maine ”luomutuotteena”, josta pitäisi maksaa jopa ylimääräistä. Tosiasiassa LUT-yliopiston tutkimuksessa todettiin jo 2017 tuulivoiman olevan edullisin uusi energiantuotantomuoto. Tuulivoimaloiden lisääntyessä sähkön hinnan on ennustettu tulevan pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin nykyään.

Kirjoituksessa on erityisen hienoa pohdintaa vastuullisesta kuluttamisesta valintoja tehdessä. Yhä useampi pohtiikin näitä samoja asioita. Tutkimusten mukaan paras ja merkittävin teko ilmastonmuutoksen torjumiseen on fossiilisten polttoaineiden vaihtaminen ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon. Helpoiten se onnistuukin valitsemalla täysin vihreän ja uusiutuvan tuulisähkön. Tästä huolimatta harva ajattelee valintojaan tarkemmin tai toimii asian eteen. Tuulisähköön vaihtaminen kun ei tuo samaa tyydytystä ja sosiaalista palkintoa, kuin esimerkiksi tavaran myyminen Facebookin kierrätysryhmässä. 

Terveisin,

Tapio Potila 
Ilmatar

 

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen. 

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Lue myös:

Satu Rämö: Sähkö tulee töpselistä?
Tutustu tuulisähkösopimuksiin Ostavastuullisesti.fi -sivustolla
Sähkösopimuksen vaihto on helppo ensiaskel kestävämpään elämään

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Hanne Kettunen: Onko tuulivoima kallista?

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Ilmatar halusi selvittää millaisia kysymyksiä kuluttajilla on kestävään energiaan ja kodin energiaratkaisuihin liittyen sekä vastata eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyviin huoliin yhdessä vaikuttajien kanssa. Tässä sarjassa avataan kyselyn tuloksia ja annetaan vastauksia kuluttajia eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.

Toisessa osassa Hanne Kettunen pohtii kestävän energian hintamielikuvaa sekä seuraajiensa kokemaa epävarmuutta sen suhteen, millaiseen tietoon vastuullisuudesta voi oikein luottaa?

Onko tuulivoima kallista?

Kysyin seuraajiltani Instagramissa, mikä heitä eniten mietityttää kestävämmissä energiavaihtoehdoissa. Sain yli sata vastausta ja niissä kaikissa toistuivat samat teemat.

Ihmiset haluavat tehdä vastuullisempia valintoja, mutta heitä huolettaa, voiko vastuullisuuteen luottaa. Onko edes mahdollista, että käyttämäänsä energiaa voi kutsua  vastuulliseksi? 

Millä perusteella juuri meidän sähkö olisi vihreää, kun kaikki lopulta tulee samoja lankoja pitkin”, tiivisti yksi seuraajistani ajatuksensa.

Mikä siis lopulta todella on vastuullista, kuka sen määrittää ja miten sitä mitataan? 

Monen huolena oli myös se, että yksittäisen kuluttajan on vaikea saada tietoa, sitä on vaikea ymmärtää – ja välillä kalvaa myös epävarmuus siitä, voiko tietoon luottaa. Viherpesun uhka on selvästi monilla mielessä.

Hinta mietityttää. Vastuullisuus oletetaan jostain syystä kalliimmaksi. Monissa vastauksissa oletettiin vastuullisemman sähkön olevan hyvin kallista, eikä vastuullisuuden lopputuloksesta silti ole takeita. Jonkin verran pelättiin myös sitä, ettei vastuullisesti tuotettu energia riitä kaikkien tarpeisiin. 

Kiinnostus kestävämpiin energiavaihtoehtoihin on todella suurta ja vastuullisuutta toivotaan energiakenttään kovasti, mutta kukaan ei oikein vielä tiedä, mitä se tarkoittaa ja onko sitä mahdollista saada. Kaikista eniten toivottiin selkeää ja konkreettista tietoa, jonka varassa omat päätökset voisi tehdä. 

Eräs vastaaja summasi hyvin: “Mikä on homman nimi sekä mikä on missäkin vaihtoehdossa plussat ja miinukset.

Hanne Kettunen

Kirjoittaja on ekonomi ja digitaalisen liiketoiminnan innovaattori, joka pitää suosittua Valeäiti-blogia. Valeäidin löydät myös Instagramista.

Ilmatar vastaa

Vastuulliselle ja puhtaalle energialle on syntynyt maine ”luomutuotteena”, josta pitäisi maksaa ylimääräistä tai jopa erillistä kuukausimaksua. Tämä näkyy ihmisten hintamielikuvissa, kertoo Ilmattaren myynti- ja markkinointijohtaja Tapio Potila. Mielikuvalle ei kuitenkaan ole pohjaa todellisuudessa.

– Tuulivoima on itse asiassa tutkitusti edullisin tapa rakentaa uutta energiantuotantoa, mutta satojen miljoonien investoinnit fossiilisiin hiili-, turve- ja kaasuvoimaloihin uhkaavat jäädä tappiollisiksi jos puhdasta tuulienergiaa myydään liian edullisesti. Esimerkiksi Ilmattaren tuulisähköä eivät ”rasita” aiemmat investoinnit, joten voimme tarjota tuulella tuotettua lähisähköä ilman ylimääräisiä lisämaksuja.

Sähkö kulkee kaikkialle samoja lankoja pitkin, joten yksittäisen kuluttajan on mahdotonta erottaa miten tai missä juuri siitä omasta pistorasiasta tuleva sähkö on tuotettu. Kuluttajana voimme kuitenkin valita sähkösopimuksen tuotantotavaksi esimerkiksi tuulisähkön, jolloin juuri omaa kulutusta vastaava määrä sähköenergiaa tuotetaan vuosittain tuulisähköllä. Tätä valvotaan viranomaisen toimesta alkuperätakuujärjestelmällä, jolla varmistetaan, ettei tuuli- tai muutakaan alkuperävarmistettua sähköä, myydä yhtään kilowattituntia enempää kuin sitä on tuotettu.

– On selvää, että ainuttakaan voimalaitosta ei rakenneta täysin ilman päästöjä. Myös tuulivoimalan rakennusaikana syntyy päästöjä muun muassa kuljetuksista ja voimalan osien valmistuksesta, Potila selittää. Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvitetty, että maatuulivoiman koko elinkaaren aikaiset (mukaan lukien sen rakentaminen, käyttö ja purkaminen) laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat vain 7 g/kWh, kun esimerkiksi hiilivoimalle ne ovat yli 900 g/kWh. Ilmaston kannalta tuulivoima onkin nykyisistä energiantuotantomuodoista Suomen olosuhteissa selvästi paras vaihtoehto.

Suomalaisella tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2020 jo reilut 10 % koko Suomen sähkönkulutuksesta, mikä ylitti esimerkiksi hiilivoimalla tuotetun sähkön määrän. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030–2035 mennessä Suomen sähköntuotannosta jopa 30–40 % on tuulivoimaa. Tämä riittää syrjäyttämään pysyvästi fossiilisen sähköntuotannon uhkaamatta kuitenkaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja teollisuutta. Samalla varmistetaan itsenäisen Suomen energiatuotannon omavaraisuus (vuonna 2020 yli viidesosa kulutuksesta oli tuontisähköä) yhdessä ydinvoimalahankkeiden kanssa.

 

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen. 

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Lue myös:

Satu Rämö: Sähkö tulee töpselistä?
Tutustu tuulisähkösopimuksiin Ostavastuullisesti.fi -sivustolla
Sähkösopimuksen vaihto on helppo ensiaskel kestävämpään elämään

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Satu Rämö: Sähkö tulee töpselistä?

Kaupallinen yhteistyö: Ilmatar

Ilmatar halusi selvittää millaisia kysymyksiä kuluttajilla on kestävään energiaan ja kodin energiaratkaisuihin liittyen sekä vastata eri energiamuotojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyviin huoliin yhdessä vaikuttajien kanssa. Tässä sarjassa avataan kyselyn tuloksia ja annetaan vastauksia kuluttajia eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.

Ensimmäisessä osassa Satu Rämö pohtii muun muassa vastuullisen energian hintaa ja energiantuotannon ympäristövaikutuksia sekä peilaa seuraajiensa esittämiä kysymyksiä myös oman asuinmaansa Islannin tilanteeseen.

Sähkö tulee töpselistä?

Näillä leveysasteilla täällä pohjoisessa on puolet vuodesta säkkipimeää ja kylmää kuin mörön pyllyn alla. Mukavassa arjessa taloja täytyy lämmittää ja valoja pitää päällä. Talon lämpimänä pitämiseen, kodinkoneisiin, sähkösaunaan ja valaisuun uppoaa paljon energiaa. Eikä ole ihan yhdentekevää, mistä se energia tulee, sillä kyse on ison kokoluokan jutuista. Esimerkiksi Suomessa kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö vievät lähes kolmanneksen.

Onko vastuullinen energia edullisempaa?

Olen itse tällä hetkellä hieman jäävi pohtimaan suomalaisten energiankulutusta, sillä asun itse Islannissa ja meilläpäin energia on ollut nyt jo muutaman vuosikymmen ajan uusiutuvaa. Öljykriisin moukaroidessa Islanninkin taloutta 1970-luvulla täällä alettiin haaveilla energian omavaraisuudesta. Ajatella, jos ei tarvitsisi olla enää niin riippuvainen öljyn hinnasta ja saatavuudesta! Tuumasta toimeen ja Islannissa alettiin investoida kotimaisiin energianlähteisiin eli lähinnä geotermiseen energiaan ja vesivoimaan. Päätös päästöttömästä energiasta tehtiin taloudellisesta näkökulmasta, mutta sillä oli pitkän aikavälin näkökulmasta todella suuret ympäristövaikutukset. Tällä hetkellä suurin osa islantilaisten kodeista lämmitetään kuumilla lähteillä: geotermisestä energiasta on kiittäminen Islannin aktiivisia tulivuoria. Geotermisen energian ohella vielä suurempi energianlähde on voimakkaasti virtaavista jäätikköjoista peräisin oleva vesienergia.

Meillä on tulivuoria ja jokia ja vain vähän ihmisiä – joten helppohan täällä on henkseleitä paukutella kestävien energiaratkaisujen osalta…  Saarivaltion satakunta kuumavesikylpylää sijaitsee ulkoilmassa, ja niiden vedet pidetään kuumina talvipakkasellakin. Kun energia on edullista (ainoa asia, joka Islannissa on edullista on kuuma vesi) ja kun se on vielä täysin päästötöntä, energianpihistelyä ei juuri harrasteta. Paikallinen tapa tuulettaa on avata ikkunat apposen auki ja vääntää patterit täysille. Jaiks. Tähän meininkiin kesti suomalaisen jonkin aikaa tottua.

Vastuullisempi energia ei siis tosiaankaan aina tarkoita kalliimpaa energiaa. Eikä tämä havainto koske vain Islantia. Yksi suomalainen kaverini teki joku aika sitten sähkösopimuksen tuulivoimayhtiön (sattumalta juuri Ilmattaren) kanssa ja ihmetteli, kuinka paljon pienempiä heidän omakotitaloperheensä sähkölaskut nykyään ovat verrattuna entiseen. 

Energiamuotojen ympäristövaikutukset kiinnostavat

Omaan verkkopankkiin ilmestyneen sähkölaskun suuruus ei kuitenkaan koskaan kerro koko totuutta energianlähteen järkevyydestä. Vaikka kuukausittaisen sähkölaskun suuruudella voi olla isokin merkitys yksittäisen kuluttajan taloudelle, täytyy asiaa miettiä myös laajemmasta näkökulmasta. Siinä on perää, että ilmaisia lounaita ei ole. Joku sen laskun lopulta aina maksaa. Vertailun vuoksi: viiden euron teepaita ei ole paidan ostajalleen kallis, mutta kustannukset kasaantuvatkin mm. sille huonoissa työskentelyolosuhteissa puurtavalle paidan ompelijalle tai tehdaspaikkakunnan ympäristölle. 

Mikä kaikki siis lopulta vaikuttaa energianlähteen vastuullisuuteen? Tämä näyttäisi kiinnostavan laajemminkin.

Kysyin hetki sitten seuraajiltani Instagramissa, huolettaako energiamuotojen – kuten tuulen, kivihiilen, ydinvoiman, veden – ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Sain reilusti yli tuhat vastausta, ja 94 prosenttia myönsi, että kyllä muuten huolettaa. Erityisen mielenkiintoista oli lukea seuraajien laittamia pohdintoja. Niissä toistui eräs oleellinen kysymys moneen kertaan, hieman eri muodossa vain:

Mikä on kunkin energiavaihtoehdon koko kuormittavuus?   

Eri muotojen vaikutukset ympäristöön rakentamis- ja tuotantovaiheessa?

Jep. Juuri näitä kysymyksiä olen itsekin pyöritellyt mielessäni, kun olen seurannut energiakeskustelua täällä omassa kotimaassani. Täällä meillä tuotettu energia on täysin päästötöntä. Tavallaan. Mutta esimerkiksi vesivoimalan rakentaminen ei ole mikään ihan pikkujuttu. Täytyy rakentaa pato, luultavasti joku iso pala villiä luontoa jää tekoaltaan alle, alueen ekosysteemi saattaa häiriintyä. Muutaman kymmenen vuoden aikana jäätikköjokia pitkin kulkeva maa-aines kerääntyy sakaksi tekoaltaaseen, eikä siinä laaksossa kasvakaan sen jälkeen enää mikään. Ja kun tekoallas on vuosikymmenten jälkeen täynnä kaikkea muuta kuin vettä, vesivoimalakin lakkaa toimimasta.

Silläkin on väliä, mihin syntynyt energia käytetään. Islannista vietiin hurjimpina vuosina yli 90 prosenttia energiasta ulkomaille: suuret alumiiniyhtiöt ovat rakentaneet saarelle alumiinisulattamoja hyötyäkseen maan halvasta energiasta. Ja näyttäähän se nätiltä, kun vuosikertomuksessa saattoi voi kertoa, että meidän alumiini valmistetaan ”ympäristöystävällisesti”. 

Pointtini siis on, että energiakysymykset ovat valtavan kokoisia ja ne valuvat eri suuntiin. Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon energiantuotanto rasittaa ympäristöä. Energiantuotantolaitosten rakentamisella on vaikutuksia ympäristöön, syntyneen energian käyttökohteilla on merkitystä kokonaisvastuullisuuteen ja tuotantoketjun vastuullisuudella samoin. Ei ole mikään ihan helppo asia pohdittavaksi. Kaltaiseni perusjulle ei voi tietää asiasta yhtä paljoa kuin vaikka energia-asioihin erikoistunut vastuullisuusasiantuntija tai voimalarakentamisen päästölaskelmia tekevä analyytikko. 

Ilmatar tuottaa 100 % suomalaista, päästötöntä lähienergiaa

Olen kuluttaja, jota kiinnostaa vastuullisuus, mutta tarvitsen apua. En tajua tästä itse tarpeeksi.

Ilmatar on suomalainen tuulivoimayhtiö, jonka  tuulivoima on 100 % Suomessa tuotettua ja täysin päästötöntä lähienergiaa. Kaikki yhtiön tuulivoimalat ovat Suomessa. Olisikin kiinnostavaa kuulla, miten Ilmattarella pohditaan energiantuotannon kokonaisvastuullisuuskustannuksia. Mitä esimerkiksi tuulivoimalan rakentamisessa pitää ottaa huomioon, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ympäristön ja ilmaston kannalta?

Satu Rämö

Kirjoittaja on ekonomi, humanisti ja luovan alan yrittäjä, joka käsittelee blogissaan ja Instagramissa kaksikielisen perheen arkea laavakikkareella Islannissa.

Ilmatar vastaa

– Kuten Satukin toteaa, on selvää, ettei mitään energiatuotantoa voida rakentaa täysin ilman ympäristövaikutuksia, kertoo Tapio Potila, Ilmattaren Myynti- ja markkinointijohtaja. Tuulivoimalan rakentamista edeltää monivaiheinen ja usein vuosien mittainen arviointi- ja kehitysprosessi, jotta voidaan varmistaa vaikutukset huomioiden mahdollisimman hyvä lopputulos. 

Potilan mukaan itse asiassa vain murto-osa kaikista – jopa sadoista – alustavasti suunnitelluista ja tutkitusta tuulivoimahankkeista etenee lopulta yleiskaavan ja rakennuslupien vahvistumisen jälkeen varsinaiseen rakentamisvaiheeseen.

Tärkeintä ovat riittävän hyvät ja tasaiset tuuliolosuhteet, jotta tuulipuisto voi tuottaa puhdasta energiaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtä oleellista on kuitenkin, että kaikki luonto-, ympäristö- ja maisemavaikutukset sekä asutuksen läheisyys kartoitetaan huolella jo hankkeen alkuvaiheessa. Näin varmistetaan, että sellaiset hankkeet, jotka voisivat uhata esimerkiksi alueen luontoa tai linnustoa tai tuottaa haittaa asuinympäristölle, hylätään jo ensimetreillä. 

Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvitetty, että maatuulivoiman koko elinkaaren aikaiset (mukaan lukien sen rakentaminen, käyttö ja purkaminen) laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat vain 7 g/kWh, kun esimerkiksi hiilivoimalle ne ovat yli 900 g/kWh. Ilmaston kannalta tuulivoima onkin nykyisistä energiantuotantomuodoista Suomen olosuhteissa selvästi paras vaihtoehto.

 

Ilmatar

Ilmatar on uusiutuvaan energiaan panostava kotimainen energiayhtiö, joka keskittyy tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen, energian tuotantoon, tuulisähkön myymiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen kymmenen vuoden kokemuksella. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville: siksi filosofiamme Ilmattarella onkin “Tehdään sopimus elämän kanssa”.

Rakennamme parhaillaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännän ja Kajaanin  Piiparinmäelle. Seuraavan viiden vuoden aikana rakennamme yhden ydinvoimalan verran uutta tuulivoimaa Suomeen. 

Ilmattaren tuulivoimahankkeilla on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa. Olemme ainoa energiayhtiö Suomessa, joka myy ainoastaan tuulivoimaa:  sitoutumisemme päästöjen vähentämiseen on lahjamme tuleville sukupolville

Tulevaisuus on tuulen. Ja tuuli Ilmattaren.

Lue myös:

Tutustu tuulisähkösopimuksiin Ostavastuullisesti.fi -sivustolla

Sähkösopimuksen vaihto on helppo ensiaskel kestävämpään elämään

 

Kansikuva: Björgvin Hilmarsson

Kategoriat
Energia Kestävä Elämä -artikkelit

Kestävän energian jäljillä: Kuluttajan päätökset

Maapallon elämää ylläpitävät järjestelmät ovat lähellä keikahduspistettä, jossa ne voivat muuttua nopeasti ja hallitsemattomasti. Lohtua tuo se, että myöskin energiantuotanto on hyvin lähellä keikahduspistettä, jossa saastuttava fossiilisten energialähteiden käyttö muodostuu kannattamattomaksi. Sähkösopimuksella, laitehankinnoilla ja kulutusvalinnoilla voimme joko edistää tai hidastaa siirtymää vähähiilisen energian maailmaan.

Koska saastuttavaa energian tuotantoa on nopeasti korvattava vähähiilisillä teknologioilla, ei pelkkä uusiutuvaksi mainostetun sähkön käyttö riitä. Kysyntää on kohdistettava siten, että se edistää parhaalla mahdollisella tavalla aidosti vähähiilisen energiantuotannon lisärakentamista. Esimerkiksi vesivoimalla ja puuta käyttävällä biovoimalla tehdyn “ekosähkön” valinta ei juurikaan auta ilmastohaasteen ratkomisessa, koska kummankaan tuotantoa ei voida enää paljoakaan lisätä nykyisestä. Tuuli- ja aurinkovoimaa sekä energiatehokkuutta lisäävää teknologiaa, kuten lämpöpumppuja ja sähköistä (joukko)liikennettä voidaan sen sijaan lisätä mittakaavassa, joka riittää kattamaan merkittävän osan päästövähennystarpeesta.

Koska kaikki sähköntuotanto jaetaan samaa jakeluverkkoa pitkin, pistorasiasta tuleva sähkö on aina samaa sekasähköä, jossa painottuu kulutuspaikkaa lähellä oleva tuotanto – yleensä ydinvoima, vesivoima, hiili- tai puuenergia. Siihen mitä sähköä pistorasiasta tulee, ei voi vaikuttaa sähkösopimuksella. Sähkösopimuksella voi vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka paljon sähköverkkoon tulee sähköä kultakin sähkön tuottajalta. 

Tekemällä esimerkiksi tuulisähkösopimuksen asiakas siis omalla panoksellaan pyrkii edistämään sitä, että verkkoon tuotettaisiin enemmän tuulisähköä. Vaikutus omasta pistorasiasta tulevaan sähköön on kuitenkin marginaalinen. 

Miksi sähköntarjoajalla on merkitystä?

Jos oman sopimuksen tavoitteena on edistää mahdollisimman tehokkaasti tuulisähkön tuotantoa, olisi hyvä yrittää arvioida mikä on kunkin sopimuksia tarjoavan yrityksen rooli tuulisähkön tuotannon lisäämisessä. Jos kyseessä on pääosin saastuttavampia energiamuotoja hyödyntävä suuri energiayritys, on olemassa riski, että myös tuulisähkösopimuksesta saatavat tuotot käytetään tuulivoiman lisärakentamisen sijaan vaikkapa hiilivoimalan rakentamiseen Suomessa tai muualla maailmassa.

Hyvää sähköntarjoajaa valitessa on siis oleellista tarkastella kuinka paljon kyseinen toimija on lisännyt tuulisähkön tuotantoa tai ostoa/välittämistä viime vuosien aikana. Perinteinen tuulisähkön tuottaja, joka ei ole rakentanut pitkään aikaan uutta tuotantoa, ei ole sekään kovin kiinnostava vaihtoehto, koska uusi sopimus ei todennäköisesti johtaisi tuulivoiman lisääntymiseen.

Tuulisähkösopimuksessa tärkeintä ei ole se, että kulutusta vastaava määrä tuulisähköä syötetään verkkoon, vaan että vähähiilisen sähkön osuus kaikesta sähköntuotannosta kasvaa mahdollisimman nopeasti.

Tuulisähköä ostavien tai oikeammin asiakkuudellaan tuulivoimaa edistävien kansalaisten olisi hyvä myös miettiä keinoja sopeutua tuulivoiman nopean lisääntymisen aiheuttamaan sähkön tuotannon ja hinnan vaihteluun. Oman kulutuksen ei pitäisi vahvistaa valtakunnallisia sähkön kulutuspiikkejä, joita joudutaan kattamaan saastuttavilla energialähteillä tai kalliilla energiavarastoilla. 

Toisin sanoen sähköautoa tai lämminvesivaraajaa kannattaa ladata silloin kun sähkö on halpaa ja latausta käyttää sen ollessa kallista. Oman kulutuksen voi myös ajoittaa järkevästi säätiedotuksen tuuliennusteen tai tuntihintapalvelun avulla ilman kallista tekniikkaa, painamalla on-off kytkimiä oikea-aikaisesti.

Vaikka tuulisähkön voi odottaa joka tapauksessa lisääntyvän, on nykyinen tahti kuitenkin aivan liian hidas päästövähennystavoitteita ajatellen. Toki päättäjillä on suurin vastuu oikeiden päätösten tekemisestä, mutta erityisesti yksittäisten energiayritysten näkökulmasta myös kuluttajien sähkösopimuksilla on oleellinen merkitys siinä, saadaanko seuraava tuulipuistohanke toteutettua.

Kun sähkön hinta ja tuotannon katteet ovat jo pitkään olleet alhaisia, tuulivoimaa rakentavilla yrityksillä on toisinaan haasteita löytää hankkeilleen rahoitusta. Tässä auttavat pitkät kiinteät hankintasopimukset (PPA), joissa ostaja sitoutuu hankkimaan tietyn määrän sähköä tietyllä kiinteällä hinnalla esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Koska sähkön hinta voi nousta saastuttavan kapasiteetin nopean poistumisen myötä, kiinteähintainen pitkä sopimus vähentää riskejä ja lisää talouden ennakoitavuutta. Tällä hetkellä pitkiä kiinteitä ostosopimuksia ei ole saatavilla kuluttajille, mutta tulevaisuudessa tällaiset sopimukset saattavat yleistyä.

Tuulivoiman lisärakentamista hidastaa merkittävästi myös lupaprosessien kankeus ja ruuhkautuminen. Ympäristövalvontaan kaivattaisiinkin kipeästi lisäresursseja, sillä on kaikkien edun mukaista, että niin tuulivoiman kuin muunkin rakentamisen ja maankäytön ympäristö- ja luontovaikutukset otetaan vakavasti ja hankkeet tutkitaan huolellisesti ja kohtuullisella aikataululla.

Sarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa pohditaan kestävän energian tulevaisuutta ja sitä, millaisia systeemisiä muutoksia voimme odottaa.

Antti Majava

Kirjoittaja on Vastuullisuuspaneelin jäsen ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija

Kestävää energiaa käsittelevässä artikkelisarjassa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja energiankäytön yhteyttä sekä pyritään eri näkökulmien avulla vastaamaan kysymykseen voiko sähkösopimuksella todellakin muuttaa maailmaa?

Lue sarjan muut osat:

Osa 1: Kestävän energian jäljillä: Voiko sähkösopimuksella muuttaa maailmaa?
Osa 2: Kestävän energian jäljillä: Hiilinielut
Osa 3: Kestävän energian jäljillä: Erilaiset energiamuodot
Osa 4: Kestävän energian jäljillä: Tuulen ja auringon aika