Kaupallinen yhteistyö: Viking Line
Kestävien elämäntapojen ja ulkomaanmatkailun yhdistäminen ei ole kovin helppoa Suomesta käsin. Jos haluaa välttää lentämistä ja suosia maata pitkin matkustamista, tulee Eurooppaan harmittavan pitkä matka. Laivayhteydet tarjoavat luontevan ratkaisun meitä ympäröivien merialueiden ylittämiseen ja modernin teknologian myötä myös laivaliikenteestä löytyy nykyisin kestäviä vaihtoehtoja.
“Laivaliikenne on osittain vanhentuneiden mielikuvien uhri. Esimerkiksi Viking Linen risteilijät ovat kaukana niistä kauhutarinoista, joissa piipuista nousee mustaa nokista pakokaasua ja likavesiä lasketaan mereen”, toteaa Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Dani Lindberg.
Parhaimmillaan laivat voivat liikuttaa isoja ihmismääriä sekä rahtia tehokkaasti ja ympäristön huomioiden. Esimerkiksi vuonna 2019 Turku–Tukholma-välillä Viking Linen reittikohtaiset hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohden olivat 19 kiloa. Samalla reitillä liikennöi Viking Gracen lisäksi sen sisaralus Amorella. Vertailun vuoksi sama määrä hiilidioksidia syntyy, kun keskimääräisellä uudella henkilöautolla ajaa noin 155 kilometriä. Uutena myytyjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö Suomessa vuonna 2020 oli 122,6 g/km.

Modernia teknologiaa
Teknologian kehittyminen on jatkuvasti parantanut mahdollisuuksia vastuullisempaan liikkumiseen ilman kompromisseja matkustusmukavuudessa. Vuonna 2013 Viking Linen laivastoon liittynyt M/S Viking Grace on monella tavalla oiva esimerkki ja mittapuu kestävälle meriliikenteelle.
Turun ja Tukholman välillä liikennöivällä Viking Gracella on pituutta 218 metriä, ja se tarjoaa tilaa 2 800 matkustajalle sekä 556 henkilöautolle. Kaiken tämän liikuttamisesta huolehtivat neljä Wärtsilän 8L50DF-moottoria, jotka tarjoavat polttomoottorille poikkeuksellisen korkean, jopa 47 prosentin, termisen hyötysuhteen.
Tämä osa polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan siis hyötykäyttöön. Polttomoottorin hyötysuhde on kierrosluvusta riippuvainen, ja tämän takia laivan moottoreita käytetään kiinteällä parhaan hyötysuhteen tarjoavalla kierrosluvulla. Moottoreilla ei pyöritä Viking Gracen tapauksessa potkureita mekaanisella yhteydellä, vaan moottoreiden voimalla käytetään generaattoreita sähköä tuottamaan. Laivaa liikuttavia potkureita käytetään siis sähköllä. Monissa vanhemmissa aluksissa on niin sanottujen päämoottoreiden lisäksi erilliset apumoottorit tarvittavan sähkön tuottamiseksi. Viking Gracen tapauksessa näistä on voitu luopua ja myös oheistoimintojen energiantarve voidaan täyttää päämoottoreiden voimalla.
Moottorin nimestä löytyvä lyhenne DF viittaa sanoihin dual-fuel. Tämä on kulmakivi koko aluksen päästöjen vähentämiselle. Kyseessä on kansainvälisesti ensimmäinen tämän kokoluokan matkustaja-alus, joka käyttää pääpolttoaineenaan LNG:tä, eli nesteytettyä maakaasua. Maakaasu tuo merkittävät edut etenkin pienhiukkaspäästöjen suhteen. Se on täysin rikitön polttoaine, minkä lisäksi hiukkaspäästöt vähenevät 85 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt 15 prosenttia perinteiseen dieselöljyyn verrattuna. Dieselöljyä käytetään kuitenkin edelleen ominaisuuksiensa vuoksi moottorien käynnistämiseen.
Moderni moottoriteknologia tarjoaa valmiin mahdollisuuden tulevaisuudessa nykyistäkin vähäpäästöisempään operointiin. Maakaasu on nimittäin mahdollista korvata myös biokaasulla, mikä vähentäisi kokonaispäästöjä entisestään. Lähivuosina tarjonnan kasvaessa ja hintatason laskiessa biopolttoaineiden osuus laivaliikenteessä tulee nousemaan kiihtyvään tahtiin.
Polttoaineesta riippumatta myös pakokaasuista otetaan hyöty irti. Viking Gracelta löytyvällä Ocean Marine -järjestelmällä pakokaasujen muuten hukkaan menevästä lämmöstä generoidaan sähköä laivan operointiin. Tällä järjestelmällä polttoaineenkulutusta saadaan vähennettyä parhaimmillaan 2–5 prosenttia.
Kestäviä ratkaisuja läpi laivan
Modernin ja tehokkaan moottoriteknologian lisäksi vastuullisuus on huomioitu Viking Gracella myös laivan päivittäisissä toiminnoissa. Esimerkiksi jätteiden kierrätys on hoidettu tehokkaasti ja laivalta toimitetaan kierrätykseen lasipakkaukset, metallijäte, paperit ja pahvit. Alukselta kerätty pakkausmuovi voidaan käyttää myymälöiden muovikassien valmistamiseen ja ruokajäte puolestaan toimitetaan prosessoitavaksi biokaasulaitoksiin.
Kierrätettävyys huomioidaan myös laivan varustelussa. Esimerkiksi aluksella muutaman vuoden välein vaihdettavat kokolattiamatot menevät aina kierrätykseen, ja päätyvät suurimmilta osin uudelleen samaan käyttöön. Myös miehistön asujen valmistuksessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja.
Laivoilla siis huomioidaan nykyaikainen kiertotalous hyvin monipuolisesti. Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Lindberg kiteyttää tärkeän asian hyvin: “Teemme paljon näkymätöntä, mutta erittäin merkityksellistä työtä”.
Aluksen kokonaistaloudellisuutta parannetaan säännöllisillä modernisointiprojekteilla. Hyvä esimerkki on vuonna 2019 toteutettu Viking Gracen ilmanvaihtojärjestelmän päivitys. Tavoitteena oli saavuttaa optimaalinen ilmanlaatu sekä parantaa energiatehokkuutta. Tuloksena saavutettiin noin 90 tonnin vuotuinen laskennallinen säästö polttoaineenkulutuksessa, mikä vastaa 250 tonnia hiilidioksidia. Luku vastaa Viking Linen kaikkien Maarianhaminan konttoreiden yhteenlaskettua vuosikulutusta pääkonttori mukaan lukien.
Energiansäästöä haetaan myös rohkeilla uuden teknologian kokeiluilla. Viking Grace oli kansainvälisesti ensimmäinen matkustaja-alus, jolle asennettiin roottoripurje vuonna 2018. Niin sanottuun Magnus-efektiin perustuvan roottoripurjeen suoraa vaikutusta polttoaineenkulutukseen on ollut vaikea arvioida. Roottoripurjeesta saatava hyöty perustuu pyörivän sylinterin muotoisen kappaleen vastakkaisilla puolille syntyvään paine-eroon. Tämän seurauksena sylinteriin kohdistuu voima, joka optimaalisessa tilanteessa keventää potkureiden työtä. Viking Gracen saaristoinen reitti osoittautui haastavaksi ympäristöksi ja roottoripurjeen kokeilujakso päättyi keväällä 2021. Testijaksolta saatiin kuitenkin paljon arvokasta tietoa, ja roottoripurjeella todettiin saavutettavan suuremmat hyödyt isommilla merillä.
”Roottoripurjeteknologia on joka tapauksessa lupaava ja kunnianhimoinen askel kohti ympäristöystävällisempää merenkulkua”, kertoo Lindberg.

Kohti puhtaampaa tulevaisuutta
Pidemmän aikajänteen tavoitteena Viking Line tähtää fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Viking Grace avaa omalta osaltaan tietä biokaasun suuntaan, mutta yhtiössä seurataan mielenkiinnolla myös muita vähähiilisiä vaihtoehtoja. Myös muut biopolttoaineet ja olemassa olevan kaluston modernisointi esimerkiksi hukkaenergian talteenottojärjestelmillä mahdollistavat merkittävät vähennykset kokonaispäästöissä.
Myös laivaliikenteen sähköistyminen herättää kiinnostusta. Pelkästään akkusähkön voimalla liikkuminen ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule olemaan realistinen vaihtoehto isoilla risteilijöillä valtavan akkukapasiteetin tarpeen vuoksi. Akkuteknologian kehittyminen ja yhdistäminen esimerkiksi polttokennoteknologiaan tarjoavat kuitenkin mielenkiintoisen mahdollisuuden. Polttokennoilla vaadittava sähkö voitaisiin valmistaa laivalla päästöttömästi, ja kompaktit akustot toimisivat energian välivarastoina. Tämä vaatii kuitenkin vielä testaamista ja etenkin vedyn jakeluverkoston kehittymistä.
Isossa mittakaavassa suuntaa viitoittavat kansainvälisen merenkulkujärjestön päästötavoitteet. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä on tavoite vähentää 40 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna.
“Olemme sitoutuneet YK:n globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Osana tätä haluamme olla edelläkävijä uuden, vähäpäästöisemmän teknologian käytössä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jatkamme yhteistyötä innovatiivisten energiateknologiayritysten ja alan tutkijoiden kanssa”, Lindberg kiteyttää.