Tee oma kestävän kuluttamisen lupauksesi ja voita yhteiskäyttöveneet koko veneilykaudeksi!

Hiilitassunjäljillä

Kaupallinen yhteistyö: Dagsmark

Noin joka kolmannessa kotitaloudessa Suomessa asustaa lemmikki. Useimmiten koira tai kissa. Koiria meillä on noin 700 000 ja kissoja tutkimuksesta riippuen 600 000–1,3 miljoonaa. Seuraeläimet ovat siis meille arkipäivää.

Lemmikkien hankinta on varsinkin korona-aikana vain kasvanut ja vuosittain koiran tai kissan omistaja käyttää noin tuhat euroa lemmikkinsä ylläpitoon ja hoitoon. Vuositasolla lemmikkieläinten hankintaan, ruokiin, tarvikkeisiin, eläinlääkärikäynteihin ja lääkkeisiin, vakuutuksiin ja muihin lemmikkieläinpalveluihin käytetään Suomessa lähes miljardi euroa. Luku pysäyttää miettimään mitä tämä tarkoittaa ympäristön ja ilmaston kannalta, sillä ei puhuta ihan pienestä markkinasta.

Yhteinen evoluutiomme

Olemme eläneet koirien kanssa kymmeniä tuhansia vuosia ja yhteinen evoluutiomme on johtanut jopa siihen, että koirat kykenevät lukemaan ihmisen sanattomia eleitä ja vihjeitä. Kissat hiipivät sydämiimme todennäköisesti noin 10 000 vuotta sitten. Koirat toimivat viranomaisten apuna, henkilökohtaisina hyötykoirina ja esimerkiksi tukena kasvatuksessa ja kuntoutuksessa. Eikä yhtään voi vähätellä jokaisen kuonon ja tassun hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Tutkimusten mukaan ne vähentävät stressiä, lisäävät empatiakykyä ja nostavat itsetuntoa. Ei siis ole millään tavalla realistista odottaa, että tämä kymmeniä tuhansia vuosia jatkunut yhteinen evoluutiomme päättyisi.

Hiili- ja ympäristötassunjälkiä ympäri maailman

Millaisia vaikutuksia lemmikinpidolla on ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta? Vuonna 2019 ilmestyneessä tutkimuksessa Maastrichtin yliopistossa laskettiin ja vertailtiin kissojen ja koirien ympäristötassunjälkeä Alankomaissa, Kiinassa ja Japanissa. Suurin osa ympäristö- ja hiilitassunjäljestä syntyy ruokinnasta ja erityisesti sen sisältämästä lihasta. Hiilitassunjäljellä tarkoitetaan hiilidioksidipäästöjä, joita lemmikin ylläpidosta syntyy ja ympäristötassunjäljellä ympäristöön syntyvistä vaikutuksista, kuten vedenkäytöstä, eroosiosta ja lajikadosta. 

Tutkimus osoitti, että kissojen ympäristötassunjälki ja ruokinnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat kaikkialla hyvin samankokoisia. Koirien tassunjäljet sen sijaan vaihtelivat. Japanilaiset koirat syövät riittävän määrän suhteessa energiantarpeeseensa toisin kuin koirat Alankomaissa ja Kiinassa, jossa ne saivat selvästi energiaa yli tarpeensa. Ainakin osittain tästä syystä myös päästöt ja ympäristövaikutukset ovat pienempiä japanilaisten koirien kohdalla. Koirien koko vaikutti luonnollisesti myös hiilitassunjäljen kokoon.

Miten ruokinta vaikuttaa lemmikin tassunjälkeen?

Koirien ja kissojen ruokintaa on tutkittu pääasiassa suhteessa siihen, miten eläin voisi voida mahdollisimman hyvin. Näin meillä on tiedossa esimerkiksi se, millainen määrä proteiinia, rasvaa ja erilaisia hivenaineita sekä vitamiineja eläimen olisi hyvä ruokinnasta saada. Miten siis voi vaikuttaa siihen, että oman eläimen hiili- ja ympäristötassunjälki pienenisi hyvinvoinnista tinkimättä? 

Maastrichtin yliopiston tutkimuksessa suositellaan, että reseptiikka suunniteltaisin niin, ettei siinä ole mitään liikaa, mutta kaikkea tarpeeksi. Vaihdettaisiin tunnetusti suurimmat hiilidioksidipäästöt tuottavat lihat, kuten nauta, siipikarjaan ja kalaan. Tuotanto tulisi tehdä uusiutuvaa energiaa käyttäen ja hankinta- sekä logistiikkaketjut optimoida mahdollisimman vastuullisiksi. Esimerkiksi lemmikkien ruoissa usein käytettävällä riisillä on tiettävästi huomattavasti muita viljakasveja korkeampi hiilijalanjälki. Riisin kokonaisvesijalanjälki nousee eri arvioiden mukaan noin 2500 litraan kiloa kohti. Riisin viljelyyn liittyy monia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä tuotannon eettisiä ongelmia. Voit lukea aiheesta enemmän artikkelistamme täältä.

Oikea määrä ruokaa ja puuhaa

Helppo tapa hiili- ja ympäristötassunjälkien pienentämiseen on huolehtia siitä, että eläin syö oikean määrän kulutukseensa nähden. 

”Ylipaino vaikuttaa eläimen hyvinvointiin merkittävästi”, kertoo koirien ja kissojen ravitsemusasiantuntija Emmi Heikkinen

“Parasta olisi pitää lemmikki normaalipainoisena. Ruoka koetaan helppona rakkaudenosoituksena, mutta tapoja välittämiseen on monia muitakin”, Heikkinen jatkaa. 

Eläimelle voi tarjota yhteisen leikkihetken namipalan sijaan. Ainakin koirat myös nauttivat saadessaan tehdä jotain ruokansa eteen ja erilaiset aktivointikupit, -matot ja -pelit ovatkin ilahduttavan suosittuja nykyään koiranomistajien keskuudessa. Puuhaillessa ruokamäärä harvemmin tuntuu liian pieneltä kun sen parissa saa käyttää enemmän aikaa.

Hännät ylös ja hiilitassunjäljet alas!

Toinen vaikuttava mutta arkinen keino lemmikin ympäristövaikutuksien pienentämiseen on valita ruoka, jonka reseptiikka ja tuotantotavat ovat tiedossa. Koska eläinruokaa katsotaan lain silmissä eri tavalla kuin ihmisten elintarvikkeita, pakkaukseen ei tarvitse antaa yhtä tarkkoja tietoja kuin elintarvikkeissa. Rehulainsäädäntö ei edellytä kertomaan alkuperätietoja kuten elintarvikelainsäädäntö edellyttää. On siis täysin valmistajasta riippuvaa mitä tietoja pakkauksessa kerrotaan. Valmistusmaa ei myöskään välttämättä kerro raaka-aineiden todellista alkuperää. 

Dagsmark Petfoodin vuonna 2020 tilaaman kuluttajatutkimuksen mukaan 94 % koiranomistajista haluaa tietää ruoan alkuperän. Kissanomistajat eivät tutkimuksen mukaan vielä ole yhtä kiinnostuneita alkuperästä, tosin on odotettavissa, että tähän tullaan myös kissanomistajien keskuudessa kiinnittämään tulevaisuudessa enemmän huomiota valikoiman kasvaessa esimerkiksi kotimaisilla vaihtoehdoilla. Eläimille tarjottava ruoan ei tarvitse olla ihmisille kelpaavaa, mutta se ei tarkoita sitä, että ruoan ei pitäisi olla turvallista ja terveellistä.

Kotimainen kannattaa aina

Suomessa ja kotimaisista raaka-aineista valmistettu koiran- ja kissanruoka on turvallista esimerkiksi antibioottien käytön suhteen. Lemmikkienruokaan käytetään meillä ainoastaan elintarvikeraaka-aineita sekä sivuvirtoja, jotka jäävät yli ihmisille tarkoitetusta tuotannosta. Lisäksi tiedämme millaisissa oloissa tuotannon eri vaiheissa ihmiset työskentelevät ja miten eläimiä tulee kohdella kasvatuksen aikana. Vaikka kuljetus on vain pieni osa lopputuotteen hiilijalanjäljestä, on kuitenkin vain järkeenkäypää, että kotimaassa ruokatuotannosta ylijääviä raaka-aineita käytetään lähellä asuvien eläinten ruokintaan. 

Dagsmark – kotimainen edelläkävijä

Dagsmark Petfood perustettiin vuonna 2016 tarpeeseen, sillä kotimaisia kuivaruokavaihtoehtoja ei ollut saatavilla. Heti alusta asti oli selvää, että lähiruoka valmistetaan myös vastuullisesti. Ruoka haluttiin myös tuoda kaikkien saataville eikä sitä rajattu yksinomaan lemmikkieläinkauppoihin vaan se on saatavissa arjen ruokaostosten lomassa myös ruokakaupoista. Keväällä 2021 lanseerattiin kissojen kotimainen kuivaruoka sekä koirien penturuoka. Loimaalla sijaitseva tuotantotehdas uudistuu parhaillaan ja syksyllä lanseerataan ensimmäinen kotimainen kissojen märkäruoka.

Pääraaka-aineina käytetään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kuten silakkaa ja siipikarjaa, minkä ansioista päästöt ovat 90 prosenttia pienemmät kuin esimerkiksi riisistä ja naudanlihasta valmistetussa koiranruoassa. Itämerestä kalastettava silakka ja kilohaili poistavat meren rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia ja sisältävät valtavasti lemmikille tärkeitä ravintoaineita. Dagsmarkin käyttämästä Itämeren kalasta on poistettu dioksidi kalajauhoksi valmistamisen yhteydessä. 

Dagsmarkin kotimaiset koiraruoat valmistetaan Suomessa hyödyntäen jo olemassaolevia elintarvikeketjuja ja ihmisravinnoksi kelpaamattomia ruhonosia.


Ei siis ole huolta, että oman lemmikin kuppiin päätyisi jotain sellaista, josta sille olisi haittaa. Kotimaista kalaa sisältävän lemmikinruoan syöttäminen onkin oikeastaan ympäristöteko. Ruoat valmistetaan Suomessa kotimaisista raaka-aineista uusiutuvalla energialla. Myös pakkaukset vaihdettiin materiaaliin, joka on kierrätykseen soveltuvaa muovia, kun asiakkaat esittivät toiveen asiasta.

Dagsmarkin purutuotteet valmistaa Kokkolan Nahka, joka jakaa saman vastuullisen arvopohjan Dagsmarkin kanssa. Tuotteissa käytetään hirven-, naudan- ja hevosennahkaa, sekä kausituotteissa hyödynnetään toisinaan saatavilla olevaa peuraa ja poroa. Purutuotteiden valmistuksessa toteutetaan kiertotaloutta, sillä niissä käytetään muiden nahkatuotteiden valmistuksessa syntyvää leikkuuylijäämää, jota muuten hyödynnetään hyvin vähän. Tuotannossa hyödynnetään myös nahkatuotteisiin kelpaamattomat pintavialliset nahat. Naudan- ja hevosennahat hankitaan kotimaisilta teurastamoilta ja riistaeläinten nahat tulevat suoraan metsästäjiltä sekä metsästysseuroilta. Eettisimmät ja ekologisimmat purutuotteet syntyvätkin riistaeläimistä, jotka on kaadettu kannanhoidollisista syistä. 

Purutuotteiden tuotannossa voidaan hyödynntää myös nahkatuotteisiin kelpaamattomat pintavialliset nahat.


Dagsmark on parhaillaan rakentamassa ympäristö- ja vastuullisuusohjelmaa. “Sitoudumme tuotannon ja raaka-aineiden läpinäkyvyyteen sekä mahdollisimman tarkkaan jäljitettävyyteen, jopa tilalle saakka”, kertoo Dagsmarkin vastuullisuuspäällikkö Reetta Haapasalo. Näin Dagsmark aikoo olla myös tulevaisuudessa kotimaisen lemmikkien kuivaruoan vastuullisin edelläkävijä. 


Vastuullisuuspaneelin kuratoimat Dagsmarkin lemmikinruoat sekä Luumäki- ja Tikkurila -purutuotteet löydät hyvin varustelluista vähittäistavarakaupoista ja valikoiduista erikoisliikkeistä sekä verkkokaupoista.

Kokeile oman karvakaverisi kanssa hiilitassunjäljen pienentämistä näillä helpoilla vinkeillä!

Elska Kolu

Kirjoittaja on intohimoinen koiraharrastaja ja Infinen vastuullisuusmuotoilija. Kotona asustaa tällä hetkellä vuoden vanha borderterrieri Layla, joka toimittaa paitsi parhaan ystävän virkaa, myös opiskelee viralliseksi hypokoiraksi.

Jaa kirjoitus
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on telegram

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *