Tee oma kestävän kuluttamisen lupauksesi ja voita yhteiskäyttöveneet koko veneilykaudeksi!

Miksi valita kestotuote?

Kaupallinen yhteistyö: Kierti

Kertakäyttötuotteet ovat tuoteryhmä, joka yhdistetään helppouteen ja hygienisyyteen, mutta tänä päivänä myös kasvavaan jäte- ja ympäristökuormaan. Vastavoimana kulutuskeskeiselle kertakäyttökulttuurille nousuaan tekee nyt kestokulttuuri

Kestokulttuurin ytimessä ovat uudelleenkäytettävät ja huollettavat tuotteet, joita hyödyntämällä voidaan tuottaa vähemmän ja pyrkiä siten vaikuttamaan esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön. Aivan tuoreesta trendistä ei kuitenkaan ole kyse: 

“Kestotuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti jo ainakin 15 vuoden ajan, varmasti paljolti juuri vastapainona aika monta kymmentä vuotta vallalla olleelle kertakäyttökulttuurille”, kertoo kestäviä tekstiilituotteita valmistavan Kiertin perustaja, yrittäjä Milja Ottosson.

Erityisesti bambuisista ja hamppuisista tiskiräteistään tunnetulle Kiertille on syntynyt vuosien saatossa aktiivinen asiakaskunta ja moni pysähtyy tapahtumissa vaihtamaan ajatuksia kestotuotteiden myyntipöydän äärelle. Näissä kohtaamisissa näkyy yrittäjän mukaan hyvin ajan hengen muutos:

“Siinä missä yrityksen alkuaikoina kestävät ja pestävät tiskirätit herättivät vähän hämmentynyttä naureskelua ja ihmetystä, nykyisin kestot ovat jo valtavirtaa. Harvoin kukaan enää hämmästelee, että voiko näinkin tehdä”, hän kiteyttää.

Kiertin perustaja Milja Ottosson. Kuva: Kierti

Ottossonin kokemuksen mukaan ihmiset päätyvät kestotuotteiden käyttäjiksi hyvin erilaisista syistä, eikä yleistyksiä asiakaskunnasta voi oikein tehdä. Toisilla kestotuotteiden valitseminen kumpuaa selvemmin omien kulutustottumusten tai ympäristön pohtimisesta, toiset taas pitävät niistä käytännöllisyyden tai ihan vain esteettisten arvojen vuoksi. 

“Monelle vanhempien ikäluokkien edustajalle esimerkiksi kankaisen tiskirätin hankkiminen on itse asiassa paluuta omaan nuoruuteen, jolloin vastaavat tuotteet tehtiin tyypillisesti itse vanhoista kankaista ja pestiin uudelleen käyttöön”, Ottosson kertoo.

Yrittäjälle itselleen kestotuotteiden merkitys piilee siinä, että asioita voidaan valmistaa vähemmän ja siten säästää resursseja sekä vähentää ympäristövaikutuksia.

“Tuotteiden kestävyydestä puhuttaessa korostetaan usein niiden elinkaaren loppupäähän liittyviä ominaisuuksia, kuten vaikka kierrätettävyyttä, mutta samalla tuotannon alkupään merkitys ja kokonaiskuva unohtuu. Vaikka valmistettaisiin kuinka kestävää, luomua tai vaikka kompostoituvaa, kaikki tuotanto kuluttaa luonnonvaroja.”

Kuluttajalle ei ole aina helppoa tietää, mikä on kestävin ratkaisu. Tuotteen valmistuksen vaatimien resurssien sekä siihen käytetyn energian lisäksi vaakakupissa painavat myös esimerkiksi kuljetukset, varastointi sekä tuotteen elinkaaren päädyssä sen käyttökerrat sekä mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi muovi-, paperi- tai kestokassin välillä punnittaessa ekologisin vaihtoehto onkin yleensä se, joka löytyy jo valmiiksi kotoa.

Kestosta kannattavaa liiketoimintaa

Pontta kestokulttuurin paluulle on tuonut osaltaan uutisointi kertakäyttöisten muovituotteiden ympäristövaikutuksista sekä mikromuovin kertymisestä vesistöihin ja vesieläimiin. Muovi on nyt suurennuslasin alla myös sääntelyssä: EU-alueella vuoden 2021 alusta voimaan tulleen lain myötä kielletyiksi muuttuivat muun muassa muoviset pillit, vanupuikot sekä kertakäyttöaterimet.

Tänä päivänä kestoversioita on saatavissa onneksi laajalla skaalalla hygieniatarvikkeista, kuten pumpulipuikoista, vanulapuista tai kuukautissuojista aina keittiövälineisiin ja erilaisiin kodinhoitotuotteisiin. Kestovaipat ovat olleet jo kauan kestotuotteiden klassikko, mutta lastenhoitotuotteiden markkina on osoittautunut innovatiiviseksi alueeksi, jolla kehitetään paljon uudenlaisia kestotuotteita. Sieltä ponnistaa tavallaan myös Kiertin tarina.

Alkuun Kierti valmisti pääasiassa lastenvaatteita. Yrittäjyydestä haaveilevalle tekstiilialan osaajalle ja äidille valinta oli luonteva. Milja Ottosson halusi valmistaa materiaaleiltaan kestäviä ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita, ja yrityksen nimi Kierti viittasikin muun muassa kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen.

Kuinka tiskirätit tulivat sitten mukaan kuvaan?

“Jo tuolloin kestoilijoiden parissa tiskirättejä virkattiin tai neulottiin langasta. Itse aloin valmistaa rättejä hyödyntääkseni vaatteiden ompelusta jääneitä ylijäämäpaloja, mutta ne kasvattivatkin suosiotaan nopeasti niin, että lopulta lastenvaatteet saivat jäädä.”

Kaikki Kiertin kuosit painetaan käsin silkkipainotekniikalla, johon ei tarvita energiaa. Painoseulaan jäävä väri kaavitaan ja palautetaan painoväriastiaan seuraavaa käyttöä varten. Kuva: Kierti

Hävikistä tarkan yrittäjän kokeilu on muodostunut kannattavaksi liiketoiminnaksi: Tänä päivänä 90 % Kiertin liikevaihdosta tulee nimenomaan kestotiskirättien myynnistä. Ylivoimaisesti suosituin on bambuinen rätti, toisena tulee hamppuinen versio. Molemmat ovat jo aiemmin uralla hyväksi havaittuja materiaaleja.

“Bambu on tosi imukykyinen ja pehmeä, eikä se ala haiskahtaa helposti. Jotkut kuidut alkavat vanhetessaan haista puhtaanakin, mutta bambu pysyy raikkaana.”

Hampun käyttöä Ottosson toivoisikin lisättävän tekstiileissä muun muassa sen viljelyyn liittyvien ekologisten näkökulmien sekä materiaalin käytännöllisyyden vuoksi.

“Euroopassa viljeltiin hamppua paljon aina 2. maailmansotaan saakka ja sitä käytettiin kestävyyttä vaativissa kohteissa. Esimerkiksi laivojen purjeet ja köydet olivat usein hamppua, sillä kuitu ei homehdu helposti märkänäkään. On sääli, että tänä päivänä sitä on nihkeästi saatavana kankaissa – joskin valikoima on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana.”

Ottosson pyrkii valitsemaan kaikki käyttämänsä materiaalit kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä silmällä pitäen. “Silloinkin kun se ei ole aina bisnekselle hyvä”, hän lisää pilke silmäkulmassa. 

Kiertin kestotuotteissa käytetään pääasiassa bambua, hamppua, Tenceliä, puuvillapellavaa ja luomupuuvillaa. Valintoja tehdessään yrittäjä joutuu tasapainottelemaan toisaalta käyttöominaisuuksien, toisaalta ympäristövaikutusten välillä.

“Esimerkiksi hamppu kaipaa vain vähän torjunta-aineita ja lannoitteita, kuten bambukin, mutta sen saatavuus on vielä huonoa. Puuvilla taas vaatii edellä mainittujen lisäksi kasvaakseen paljon vettä, mutta sen korvaaminen esimerkiksi kierrätyspuuvillalla on vielä hankalaa, sillä kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa.” 

Autuaaksi tekeviä ratkaisuja ei vastuullisuuskysymysten parissa painivalle tekstiiliteollisuudelle vielä ole, mutta tulevaisuuden kannalta Ottosson näkee esimerkiksi Tencelin ja vastaavat puupohjaiset kuidut kiinnostavina vaihtoehtoina. 

“Ne ovat vaateteollisuudessa monikäyttöisempiä kuin esimerkiksi hamppu, sillä niistä voi tehdä helpommin neuloksia ja vaatteissa miellyttäviä kuituja.“

Kotimainen työ ilahduttaa, mutta myös yllättää kuluttajia

Materiaalien ohella kuluttajat haluavat entistä useammin tietää, mistä tuotteet ovat peräisin. Ottosson on huomannut ihmisten yleisesti olettavan ettei Suomessa ole enää tuotantoa, vaan kaikki tulee jostain kauempaa. Kotimaisen työn tukeminen onkin ollut asiakkaille tärkeä kulma Kiertin tuotteen valintaan.

Pisimmän matkan tiskirätin osalta tekevät langat, joiden alkuperä vaihtelee materiaalin mukaan, mutta kaikki muut vaiheet tuotannossa tehdään Suomessa. Kiertin käyttämät kankaat tulevat kotimaiselta kankaanvalmistajalta, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä myös tuotekehityksessä. 

Tällä hetkellä yhteisenä projektina on bambuisissa tiskiräteissä käytetyn neitseellisen polyesterin korvaaminen kierrätyskuidulla.

“Räteissä on mukana polyesteriä hieman vajaa 20 %, sillä se tuo kankaaseen kestävyyttä. Olemme kuitenkin siirtymässä kierrätetyn polyesterin käyttöön ja tässä kotimainen yhteistyökumppani on ollut korvaamaton. Yhdessä olemme tehneet koe-erät ja parannelleet tuotetta.”

Nyt käynnissä on viimeinen kestävyystesti, joka määrittää päästäänkö vihdoin etenemään tuotantoon.

“Tuotteen fyysinen kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus on sellainen asia, josta ei voi tai kannata tinkiä, sillä se takaa tuotteelle pitkän käyttöiän. Näin ei synny turhaa jätettä eikä tuotetta ole siten valmistettu turhaan”, Ottosson summaa.

Kiertin bambuinen tiskirätti suunnitellaan, kudotaan ja painetaan Suomessa. 82 % materiaalista on Aasiassa viljellystä bambusta valmistettua bambuviskoosia ja 18 % polyesteriä. Kuva: Kierti

Kestävä, pestävä ja huollettava

Vastuu yksittäisen tuotteen kestosta ei lepää pelkästään valmistajan hartioilla, vaan myös käyttäjä voi vaikuttaa paljon siihen, pysyykö tuote kunnossa ja kuinka kauan. Sen vuoksi onkin tärkeää, että valmistajan antamia ohjeita noudatetaan. Jos ohjeita ei ole tullut mukana, kannattaa valmistajalta kysellä niiden perään.

Kiertin tiskirättien osalta huoltaminen on simppeliä:

“Tärkeintä on pesu 60 asteessa. Jos pesee alemmissa lämpötiloissa, rätti ei välttämättä puhdistu bakteereista kokonaan ja voi alkaa haiskahtaa ajan oloon. Tahroja kertyy väistämättä, kuten mihin tahansa kankaaseen, mutta niitä voi poistaa samaan tapaan kuin muista tekstiileistä jos sen kokee tärkeäksi. Mitään tämän suurempaa rätti ei kuitenkaan vaadi”, Ottosson kertoo.

Kestotuote ei siis ole välttämättä sen työläämpi käyttää kuin kertakäyttöinen vastineensa, vaikka tällaisiinkin epäluuloihin yrittäjä on matkan varrella törmännyt.

“Itse näen, että työläämpää on ostaa jatkuvasti uusi tuote kuin heittää vaikkapa sitten kestorätti muun pyykin sekaan ja ottaa taas käyttöön puhtaana. Rahaakin säästyy. Toki alkuvuosina sain toisinaan kommenttia, että onpa kankaanpalalla hintaa kun rätti maksoi 7–8 euroa, mutta kun sitä käytetään keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta, alkaa hinta näyttäytyä eri valossa. Aika monta kertakäyttöistä versiota ehtii ostaa siinä ajassa.”

Milja Ottossonille kestotuotteista on tullut paitsi kannattavaa liiketoimintaa, myös elämäntapa, josta ei enää osaisi luopua.

“En ole vaihtoehtoihminen tai erityisen periaatteellinen, mutta asiaan perehtymisen myötä kertakäyttötuotteisiin tulee tartuttua yhä vastahakoisemmin. Esimerkiksi tuorekelmun käyttäminen olisi jo hirveän vaikeaa – pakkaan elintarvikkeet mieluummin pestävään lasirasiaan kuin hetken päästä pois heitettävään kelmuun.”

Samoin hän pyrkii välttämättään turhaa muovin käyttöä esimerkiksi Kiertin tuotteiden pakkausmateriaaleissa silloin kun se vain voi välttää. Yleensä voi.

“Vaikka ratkaisuja ei tee kovin tietoisesti, tulee niistä pidemmän päälle tapa”, hän kiteyttää.

 

Jaa kirjoitus
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on telegram

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *