Suomen Vastuullisin tuote -äänestys! Anna äänesi ja osallistu arvontaan

Vinkit kestävän keittiön suunnitteluun

Kaupallinen yhteistyö: Puustelli Miinus

Monen meistä arki pyörii keittiön ympärillä eikä ole sattumaa, että keittiötä kutsutaankin usein kodin sydämeksi. Aamu alkaa kahvinkeitolla ja ilta päättyy iltapalaan. Keskivertokuluttajan vuosittaisesta hiilijalanjäljestä noin 20 % muodostuu asumisesta ja n. 18 % ruokaan liittyvistä valinnoista. Keittiö liittyy olennaisesti molempiin, joten voidaan ajatella, että siellä tehtävillä ratkaisuilla luodaan pohja myös kestävälle, hyvälle elämälle. 

Millaisin valinnoin keittiöstä ja sen käytöstä voi tehdä kestävää ja mitä se tarkoittaa sujuvan arjen kannalta?

Meillä jokaisella on oma tapamme käyttää keittiötä. Joku lämmittää valmista ruokaa mikrossa, toinen kokkaa ison ystäväporukan kanssa kuuden ruokalajin illallisia. Kestävän keittiön suunnittelu lähteekin aina käyttäjän tarpeista. Kannattaa aloittaa miettimällä rehellisesti, mitä keittiössä todella tehdään, kuinka paljon sitä käytetään ja ketkä sitä käyttävät?

Ehkä elämässäsi on ollut “se keittiö”, joka jätti toimivuudellaan muistijäljen. Muistele millainen se oli ja mikä siinä oli erityisen onnistunutta? Onko nykykeittiössäsi jotain, joka ei toimi alkuunkaan?

Pohdi myös mitä toivoisit lisää ja mitä itse asiassa vähemmän. Tarvitsetko esimerkiksi nykyistä enemmän laskutilaa vai täyttyvätkö tasot sen vuoksi, että säilytystilaa ei ole riittävästi, keittiössä on liikaa tavaroita tai tiskauspiste ei toimi?

Toimiva keittiö on sellainen, joka täyttää käyttäjänsä tarpeet ja helpottaa arkea. Kuva: Puustelli Miinus

Hyvällä suunnittelulla vähemmän on enemmän

Ravintolatyössä ensimmäinen oppini oli: mieti askelia. Vasta-alkajana ihmettelin moista, kyllähän jalkani kantavat. Kokeneen esinaiseni sanat alkoivat kuitenkin painaa – aivan kuten jalkanikin parin viikon pitkien työvuorojen jälkeen. 

Sen jälkeen olen aina miettinyt askelia, myös kotikeittiötä suunnitellessani. Missä on astiakaappi, jos tiskikone on tässä? Entä missä säilytän useimmin ruoan valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita, jos kokkaan tässä? 

Haastattelin artikkelia varten Puustelli Miinuksen projektipäällikköä Tony Lönnqvistiä, joka nosti esiin kiinnostavan ajatuksen: Voisiko olla, että keittiöissämme on jo liikaa kaikkea ja pärjäisimme itse asiassa vähemmällä, jos itse keittiö olisi suunniteltu toimivammaksi? 

Olen melko varma, että näin juuri on. Kuinka monta vatkauskulhoa ihminen todella tarvitsee? Olisi varmasti mahdollista käyttää etenkin isoja astioita nykyistä luovemmin ja monikäyttöisemmin. Kauniista kulhosta voi tarjota salaatin ja siinä voi vatkata vaniljakastikkeen. Sama periaate pätee moneen muuhunkin astiaan. 

Tonyn kanssa juteltuani jäin myös miettimään ajatusta juhla-astiastoista. Miksi säilytämme astioita vain käyttääksemme niitä muutaman kerran vuodessa? Voisimmeko nauttia kauniista astioista ihan jokapäiväisessä arjessa, koska jokainen päivä on juhlan arvoinen?

Itse keittiön ja sen kalusteiden kestävyyteen vaikuttaa kaikkein eniten pitkäikäisyys ja käytetyt materiaalit. Keittiötä valitessa pätee siis sama perussääntö kuin kaikkeen muuhunkin: mitä pidempi elinkaari, sen parempi. 

Kestävä keittiö syntyy materiaaleista, joita voi tarvittaessa huoltaa, jotka kestävät kovaa käyttöä ja parhaassa tapauksessa mahdollistavat keittiön muunneltavuuden tarpeiden muuttuessa. Keittiön kulutuksen kesto on muutakin kuin pintojen kauniina pysymistä. Kaapin tulee jaksaa kantaa painavia kuormia vuosikymmeniä ja tiskipöydän reuna ei voi hörpätä vettä.

Muotoiluun ja tieteelliseen tutkimukseen nojaava keittiö

Puustellilla pohdittiin hyvin samantapaisia kysymyksiä loppuvuodesta 2009. Kuinka vähentämällä saataisiin aikaan enemmän? Mukaan pähkinää ratkaisemaan kutsuttiin nykyisin myös Miinuksen kummisedäksi kutsuttu teollinen muotoilija, professori Juhani Salovaara, jonka lukuisiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Kaj Frank -palkinto vuodelta 2016. Salovaara kokosi kehitystyöhön monitieteellisen moniosaajien työryhmän, joka alkoi kehittää Miinusta. 

“Johtotähtenä suunnittelutyössä oli ajatus siitä, että hiilijalanjälki tulee saada alas ja samaan aikaan tehdä äärimmäisen kestävä ja pitkäikäinen keittiö”, Salovaara kuvaa hanketta. 

“Kehitystyöhön osallistui kaikkiaan parikymmentä asiantuntijaa korkeakouluista, VTT:ltä ja yrityksestä.  Eri osapuolet aloittivat työt yhtäaikaisesti, ja ideoita ja materiaaleja testattiin koerakentamalla. 3D-mallinnuksen avulla pääsimme nopeasti toteamaan kokeiltujen materiaalien ja vaihtoehtojen hiilijalanjäljet VTT:n tutkijoiden laskelmien perusteella.” 

Harharetkiltäkään ei säästytty. Esimerkiksi täyspuuta sekä vanerityyppisiä ratkaisuja testattiin pitkään, kunnes tultiin siihen lopputulokseen, ettei täyspuinen keittiönkaappi pysy muodossaan vaihtelevissa kosteusolosuhteissa. Kotimaiset puulajit näet elävät syyn leveyssuunnassa noin prosentin verran, jolloin mittatarkat helaratkaisut eivät toimi.

“Käänteentekevä ajatus oli käyttää runkorakenteissa biokomposiittia. VTT:n kanssa valmistimme useampia materiaaliyhdistelmiä, joiden ominaisuuksia testattiin koepuristeina. Kehitetyn ja testatun biokomposiitin valmistajaa ei kuitenkaan löytynyt läheltä. Samaan aikaan UPM kehitti omaa biokomposiittiaan, joka vaikutti hyvin lupaavalta. UPM kiinnostui myös yhteistyöstä, joten päädyimme käyttämään runkorakenteissa heidän uutta biokomposiittiaan.” Salovaara kertoo.

UPM:n biokomposiitin kuituaineena on selluloosa ja sideaineena polypropeeni. Komposiitti kestää vettä, sillä on hyvä lujuus sekä sitkeys ja materiaali on lisäksi antistaattinen, jonka ansiosta se ei esimerkiksi vedä pölyä puoleensa. Rungon osien valmistuksessa ei synny myöskään hukkaa ja ne ovat hyvin kevyet perinteisiin melamiinipintaisiin lastulevyrunkoihin verrattuna.

Seinätapetti antaa kauniin taustan kaapin läpinäkyvälle rakenteelle. Kuva: Puustelli Miinus

Kalusterakenteiden paino saatiin pienennettyä lähes puoleen, samoin hiilijalanjälki perinteisiin kalusterakenteisiin verrattuna. Rungot suunniteltiin monikäyttöisiksi siten, että samasta rungosta voi tehdä hyllyn tai kaapin, ja käyttötarkoitusta ja varustelua voi tarvittaessa myös muuttaa elinkaaren aikana. 

“Miinus on todellinen modulaarinen keittiö. Valmistusteknologiasta johtuen rungolle syntyi “teollinen” muotokieli, jota voi halutessaan käyttää näkyvästi – niistä on mahdollista tehdä läpinäkyviä rakenteita, sillä esimerkiksi taustalevyä ei rakenteen lujuuden vuoksi tarvita”, hän selittää.

Sisäilmamittauksissa alitettiin M1-luokitusarvot. Salovaaran mukaan valitusta pintakäsittelystä riippuen arvot voivat olla jopa kymmenesosan vaaditusta M1-arvosta, jolla on merkitystä allergikolle. Kalusteratkaisuille myönnettiin Europatentti 2018 ja toistaiseksi mitään vastaavaa ei ole maailmalta löytynyt. Kalusteille annetaankin 30 vuoden takuu. 

Tämän muotoiluun, tutkimukseen ja laskentaan pohjautuvan innostavan syntytarinan kuultuani myös Miinuksen muut erikoismateriaalit, kuten kalusteovet, alkoivat kiinnostaa minua kovasti. 

“Miinuksen ovet valmistetaan pääasiassa nykyään OSB-levystä. Se on materiaali, joka on alunperin kehitetty rakentamiseen – todella kovaa ja kestävää, mutta samaan aikaan yllättävän kevyttä”, Puustellin projektipäällikkö Lönnqvist kertoo.

Ensin Puustellillakin mietittiin, että voiko tämä materiaali toimia keittiössä, mutta kun idea kerran jäi elämään, saatiin siitä kehitettyä erittäin toimiva kokonaisuus. OSB-levy valmistetaan puusta, eli materiaali on uusiutuvaa ja hyvin kierrätettävää. Puustellin käyttämä levy valmistetaan sertifioidusta puusta ja liimana käytetään formaldehyditöntä vesiliukoista liimaa. OSB-levyä pystytään korjaamaan vaikka kaapin oveen tulisi naarmu tai jopa iso kolhu. 

“Miinus on todellakin oiva esimerkki kestävästä ajattelusta”, Lönnqvist summaa.

Miinuksen uudenlainen runkomateriaali mahdollistaa keittiön osien muunneltavuuden käyttäjän tarpeiden muuttuessa ilman, että koko runkoa tarvitsee vaihtaa. Kuva: Puustelli Miinus

Kodinkoneilla on väliä

Kuten juttutuokioni ammattilaisten kanssa osoitti, keittiö on monenlaisista osista muodostuva kokonaisuus, jonka suunnitteluun on laitettu valtavasti työtä ja ajatusta jo paljon ennen kuin sitä aletaan räätälöidä minua varten. Voin silti valinnoillani vaikuttaa vielä lopputuloksen kestävyyteen.

Keittiön vastuullisuuteen vaikuttavat tietenkin myös keittiön sähkölaitteet ja valaistus. Nekin kannattaa valita omien käyttötarpeiden mukaan. Yksin asuvan ja suurperheen jääkaappien ei tarvitse olla samankokoiset, mutta hyvä valaistus on tärkeä lähes jokaiselle käyttäjälle. 

Moni meistä myös hankkii uusia villityksiä keittiöönsä. Kuinka moni muistaa vakuumipakkauskoneen, muffinssiuunin tai kahvimyllyn? Suurin osa meistä pärjää muutamalla peruslaitteella, joita voi käyttää moneen tarkoitukseen. 

Kodinkoneissa, oli kyse isoista koneista tai pienlaitteissa, kannattaa kiinnittää huomiota oman käyttötarpeen lisäksi myös varaosien saatavuuteen sekä tuotteen energialuokkaan. Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan energiamerkinnät uudistuivat maaliskuussa 2021. Merkinnässä palattiin nuolista tuttuun A–G-asteikkoon, mutta energiatehokkuuden osalta asteikko tiukentui. 

Samalla astuivat voimaan myös EU:n ekosuunnitteluvaatimukset, joissa on ensimmäistä kertaa huomioitu myös kiertotalous, laitteiden korjattavuus sekä varaosien saatavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että maaliskuun jälkeen markkinoille tuleville tuotteille on oltava saatavissa varaosia useita vuosia sen jälkeen kun viimeinen malli on ollut myynnissä. Korjaamisen tulee myös olla mahdollista konetta hajottamatta sekä tavallisia työkaluja käyttäen. 

On mahdollista, että asteikon skaalauksen muuttuessa useat entiset A+++ -luokan koneet siirtyvät alempiin luokkiin ja uusia A-luokan koneita saadaan ehkä odottaa vielä hetki. Toisaalta skaalan muuttuminen mahdollistaa todella energiatehokkaiden laitteiden erottumisen joukosta. Kodin käyttösähköstä keskimäärin 10–30 prosenttia syntyy ruoan säilytyksestä, valmistuksesta ja astianpesusta. On siis väliä millaisia valintoja kodinkoneiden kanssa tekee.

Keittiöstä on hyvä löytyä tilaa – omien käyttötarpeiden mukaan mitoitettuna – niin säilytykselle, ruoanvalmistukselle kuin syntyvän jätteen lajittelullekin. Kuva: Puustelli Miinus

Keittiösuunnittelu on projekti

Kun puhutaan kestävän keittiön suunnittelusta, ei voida ohittaa yhtä asiaa, lajittelua. Jätteiden lajittelun tärkeys on jo varmasti tuttua lähes kaikille, mutta siinä vaiheessa kun jätteiden keräystä ei ole suunniteltu hyvin ja keittiössä on ahdasta, kynnys laittaa kaikki yhteen ja samaan sekajätteeseen madaltuu varmasti hyvin monen kohdalla. 

Tässäkin auttaa omien tottumusten miettiminen. Millaista lajiteltavaa taloudessamme tulee eniten? Kannattaa myös tarkkailla, miten usein lajitellut jätteet viedään eteenpäin, millainen lajittelupiste omassa taloyhtiössä on tarjolla ja tarvitseeko jokin jätelaji viedä kierrätykseen kauemmas kotoa? Lajittelu on helppoa, kun puitteet ovat kunnossa.

Moni tämän artikkelin vinkki soveltuu myös nykyisen keittiön pieniin parannuksiin ja on huomioitavissa esimerkiksi vanhojen kodinkoneiden tullessa tiensä päähän. Toisinaan tulee kuitenkin ajankohtaiseksi hankkia kokonaan uusi keittiö. Kysyin Tony Lönnqvistiltä, mikä saa ihmiset kääntymään keittiön suunnittelussa ja toteutuksessa Puustelli Miinuksen puoleen ja millainen on toimiva keittiösuunnitteluprosessi. Näin Tony kertoo:

“Hyvä keittiösuunnittelu on projekti, joka lyödään lukkoon päivämäärineen ja sen etenemistä seurataan. Tila käydään mittaamassa projektin aluksi ja sen reunaehdot selvitetään. Haastattelun aikana käydään läpi tarpeet, toiveet ja mietitään yhdessä mitä asiakas todella tarvitsee. Ulkonäkösuunnittelu on oikeastaan vain kirsikka kakun päällä.” Lönnqvist valaisee. 

“Suunnittelun tulee olla keittiöremontin tai -rakentamisen suurin vaihe, joka sen jälkeen toteutetaan.” hän lisää. “Asiakas voi olla varma siitä, että vastuullisuus on otettu huomioon kokonaisvaltaisesti koko keittiön valmistusprosessissa, vaikka ei itse olisikaan alan asiantuntija.” 

Lopuksi Tony kertoo salaperäisesti, että myös uusia materiaaleja kehitetään jatkuvasti ja Puustellilla ollaan innostuneina mukana kehityksessä.

“Tulemme kehittymään ja olemme valmiita tekemään kovaa duunia vielä vastuullisemman tulevaisuuden puolesta. Aina kun huomaamme jotain mitä voisi parantaa, teemme muutoksia. Meidän on ymmärrettävä, että tämän päivän tekomme vaikuttavat tulevaisuuteen” hän summaa. 

 

Elska Kolu
Kirjoittaja on Infinen vastuullisuusmuotoilija sekä yhdeltä ammatiltaan ravintolakokki.

Vinkit kestävään elämään keittiössä
  • Tuo keittiöön vain tavaroita, joita todella tarvitset.
  • Valitse energiatehokkaat kodinkoneet, voit vaikuttaa sillä suoraan omaan hiilijalanjälkeesi.
  • Kun keittiön valaistus tarvitsee uudistusta tai polttimot vaihtoa, valitse LED-lamput.
  • Säädä kylmäsäilytyskalusteet oikeisiin lämpötiloihin:
    Pakastin -18 °C, jääkaappi +2 – +6 °C ja viileäkaappi +10 – +14 °C. 
  • Säilytä ruoka oikeassa lämpötilassa, tarkasta ohje pakkausmerkinnästä.
  • Älä anna ruokaa mennä hukkaan. Kotitalouksissa heitetään ruokaa roskiin noin 23 kg henkilöä kohden. Määrä vastaa 100 000 auton vuosittaista ilmastovaikutusta. 
  • Tee kestävämpiä valintoja myös kaupassa arkiruokaa varten. Noin 20 % suomalaisten hiilijalanjäljestä koostuu ruoasta. 
  • Lajittele jätteet oikein. Suunnittele omaan arkeesi sopiva lajittelupiste, jotta lajittelu on mahdollisimman helppoa.
Jaa kirjoitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *