Pyysimme seuraajiltamme taannoin Instagramissa vinkkejä hävikin vähentämiseen keittiössä. Saimme teiltä niin paljon mainioita ideoita ja tärkeitä näkökulmia, että kokosimme vinkit yhteen artikkeliksi kaikkien iloksi ja hyödyksi!
Suunnittele ateriat ja laadi ostoslista
Hävikin vähentämisen kultainen sääntö on ostaa juuri sen verran kuin tarvitsee. Tätä tukee jos ruokalistan suunnittelee kerralla pidemmäksi aikaa – esimerkiksi viikoksi eteenpäin. Kun kaupassa käy ostoslistan kanssa, mukaan ei tartu niin helposti heräteostoksia eivätkä ruoka-aineet pääse vanhenemaan kun niiden käyttö on suunniteltu ja ajoitettu valmiiksi.
Suunnittelussa voi hyödyntää valmiita listoja, joiden mukaan kierrättää pöydässä tuttuja ruokalajeja sopivin väliajoin. Listan voi koota omista bravuureistaan tai hakea vaihtelua etsimällä henkilökohtaiseen arkeen ja ruokavalioon sopivia ideoita keittokirjoista, netistä tai vaikka koulujen vaihtuvista ruokalistoista, jotka ovat julkisia.
Kasvata ja kerää itse
Monenlaisia asioita voimme kasvattaa ruoaksi myös itse. Jos kotipihalla kasvaa hedelmäpuita tai marjapensaita, voi niiden satoa hyödyntää sekä tuoreena kasvukaudella että talvikaudella esimerkiksi hilloiksi säilömällä tai pakastamalla. Myös puutarhapalstat antavat kaupunkilaisille mahdollisuuden kasvattaa monipuolisesti erilaista syötävää omiin tarpeisiin.
Oma piha tai palstakaan ei ole välttämättömyys innokkaalle hyötyviljelijälle sillä esimerkiksi perunoita voi viljellä säkissä vaikka parvekkeella ja myös monet yrtit ja salaatit menestyvät ruukussa ihan vain ikkunalaudalla. Uusia mahdollisuuksia ovat tuoneet myös kerrostaloyhtiöissä yleistyneet pihoille pystytettävät viljelylaatikot.
Hyötyviljely omalla parvekkeella, puutarhassa tai vaikka sitten ikkunalaudalla auttaa kasvattamaan arvostusta ruokaa kohtaan. Kun tuntee ruoan alkuperän, sen tarvitsemat resurssit ja on nähnyt itse vaivaa ruoan kasvattamiseksi, kynnys heittää sitä hukkaan kasvaa.
Ideoita kotoiseen viljelyyn voi hakea esimerkiksi Marttojen Satoa ruukusta ja laatikosta -sivuilta sekä Kasvimaita kerrostalopihoille -oppaasta
Myös metsien ja kaupunkiluonnon runsas sato ja villinä kasvavat herkut, kuten marjapensaat aina vadelmista tyrniin, kannattaa hyödyntää. Opettelemalla tuntemaan sienet ja marjat, voi kerätä suoraan pannulle tai vaikka pakkaseen arvokkaan talvivaran, jonka eteen nähtyä vaivaa osaa kyllä arvostaa.
Pakastin pidentää käyttöikää
Ruoan pakastaminen on niin ikään oiva tapa pidentää elintarvikkeen käyttöikää. Esimerkiksi aterialta ylijäävä osa kannattaa pakastaa valmiina annoksina, jolloin käsillä on lämmitystä vaille valmis ateria myös niihin hetkiin, jolloin ei jaksa tehdä ruokaa. Näin vältetään ruoan pilaantuminen jääkaapissa, eikä tarvitse turvautua esimerkiksi eineksiin päästäkseen vähemmällä keittiössä. Moni valmistaakin helppoja ruokia, kuten pastakastikkeita tai keittoja, isomman satsin kerralla ja pakastaa siitä valmiita aterioita myöhempään käyttöön.
Myös viimeistä käyttöpäivää tai parasta ennen -päivää lähestyvät raaka-aineet voi pakastaa jos tietää, etteivät ne ehdi käyttöön ajoissa. Leivän voi myös pakastaa jos sen kulutus on hidasta tai vähäistä – siivuta valmiiksi ja sulata tarpeen mukaan.
Jopa tuoreyrttejä voi pakastaa valmiina silppuna tai tehdä niistä esimerkiksi jääpalamuottiin omia yrttiöljysekoituksia, joita hyödyntää ruoanlaitossa maustekuution tapaan.
Ennen kaikkea on tietenkin tärkeää säilyttää valmiit ruoat ja raaka-aineet oikein. Tutustu pakkausmerkintöihin ja säilö elintarvikkeet niille tarkoitetulla tavalla, oli se sitten huoneenlämmössä tai kylmässä. Nykyjääkaapeissa ja -pakastimissa on usein merkitty tietyille elintarvikkeille parhaiten sopivat sijoituspaikat, joista voi myös ottaa vinkkiä.
Lisää tietoa elintarvikkeiden säilyttämisestä löydät myös esimerkiksi Ruokatiedon sivuilta.
Hävikki minimiin - näin hyödynnät tähteet
Aina ainesten mitoitus ei mene nappiin kokatessa tai menekki jääkin odotettua vähäisemmäksi. Ruoanvalmistuksessa yli jääville ainesosille voi kuitenkin usein keksiä myös muita käyttötarkoituksia ja yhdistellä luovasti tähteistä uusia ateriakokonaisuuksia.
Esimerkiksi syömättä jääneestä puurosta voi taiteilla puurorieskoja tai -sämpylöitä ja ylijääneet keitinperunat jalostuvat maukkaaksi perunasalaatiksi tai vaikka pyttipannuun. Kasviksista ja perunoista saa mainiosti myös pohjan sosekeitolle. Tähteiden taitava hyödyntäminen auttaa torjumaan yllättävää hävikkiä. Inspiraatiota tähdekokkailuun voi hakea esimerkiksi ruokajuttuihin erikoistuneista blogeista ja sivustoilta.
Loihdi hävikistä herkkuja Marttojen vinkeillä
Jos ruokaa jää ylitse runsain mitoin, joskus sitä voi myös lahjoittaa eteenpäin. Muutamissa kaupungeissa on jo aktiivisia kaupunginosa- ja asukasyhdistyksiä sekä muita toimijoita, jotka ylläpitävät ns. yhteisöjääkaappeja. Näihin voi kuka tahansa lahjoittaa tai käydä noutamassa ruokaa, joka olisi muutoin vaarassa joutua haaskuuseen. Yhteisöjääkaapin voi myös perustaa itse jos käytössä on tila, jonka aukioloajat ja saatavuus palvelevat lähiseudun asukkaita.
Helsingissä aiheesta on toteutettu myös pilottihanke Keru (2018–2020), jonka tavoitteena oli vähentää ruokahävikkiä ja tukea kestävämpää ruokakulttuuria. Yhteisjääkaappi Keru toimi Kalliolan Settlementtitalossa ja siihen kuului jääkaapin lisäksi kuivaruokahylly sekä pakastin. Projektin lopputulokset ja siinä kehitetyt työkalut on julkaistu kaikkien yhteisöjääkaapin perustamisesta kiinnostuneiden iloksi ja hyödyksi täällä.
Kierrätys ja lajittelu
Keittiössä syntyvien erilaisten jätteiden ja pakkausmateriaalien lajittelu mahdollistaa materiaalin kierron mahdollisimman pitkään ja vähentää neitseellisen materiaalien tuottamisen tarvetta. Kannattaa selvittää millaiset jätteet on mahdollista kierrättää omassa taloyhtiössä ja mille löytyy sopiva vastaanottopaikka esimerkiksi lähikaupan yhteydestä.
Useamman huoneiston taloyhtiöissä on yleensä järjestetty omat keräysastiat muun muassa paperille, pahville, muoville, sekajätteelle sekä biojätteelle. Lisäksi voi löytyä myös metallin ja lasin kierrätysmahdollisuus. Rivi- tai omakotitaloasujan mahdollisuudet voivat olla kapeammat, mutta suurten kauppojen yhteydestä löytyy yleensä keräysastiat myös niille jätelajeille, joita ei kerätä omasta roskakatoksesta.
Lajittelua helpottaa kun keittiö on alunpitäenkin suunniteltu omia tarpeita kuunnellen ja siellä syntyvät jätelajit huomioiden. Ideoita voit poimia aihetta käsittelevästä artikkelista Vinkit kestävän keittiön suunnitteluun
Katso myös HSY:n lajitteluohjeet kotitalouksille
Pakkausmateriaalia voi myös hyödyntää kotona luovasti – esimerkiksi paperisia karkkipusseja tai pahvisia puurohiutalepakkauksia voi useimmiten käyttää biojätteen keruuseen – tarkista kuitenkin ensin biojätteen pakkaamista koskevat ohjeet omalla asuinalueellasi.
Turhan jätteen minimoimisesta ja luovasta käytöstä kiinnostuneiden kannattaa tutustua Zero waste -ajatteluun, jossa pyritään vähentämään syntyvän jätteen määrää ja tavoittelemaan elämäntapaa, jossa jätettä ei synny. Lisätietoa tarjoaa mm. Zero Waste Finland -yhdistys.
Biojäte hyötykäyttöön
Kompostointi on oiva tapa tehdä ruokajätteestä multaa ja kasvualusta vaikkapa huonekasveille, kukkapenkkiin tai omaan hyötyviljelyyn. Perinteisen pihakompostorin ohella kompostoida voi myös esimerkiksi bokashin tai lierojen eli matokompostorin avulla – jopa kerrostalo-oloissa.
Jos haluat alkuun oman kotibokashin kanssa, löydät helpot ohjeet esimerkiksi Hyötykasviyhdistykseltä. Matokompostorin voi perustaa helpoimmillaan kahden ämpärin avulla.
Puuttuiko listalta jotakin olennaista? Vinkkaa meille jättämällä kommentti!
