Liity joukkoomme tekemään kestävämpiä valintoja ja voita lahjakortti Holmastolle!

Pia Tornikoski: Milloin viimeksi autoit?

Perinteisesti auttamisen tavoiksi yhdistetään asiat, kuten vapaaehtoistyö sekä rahan ja tavaroiden lahjoittaminen. Antaminen ja auttaminen ovat henkilökohtaisia kokemuksia ja kukin ihminen tulkitsee hyvän tekemisen tunteen merkityksellisyyden omalla tavallaan. Korona-aika on myös osoittanut sen, että auttamisen tunne kytkeytyy vahvasti tietynlaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Helsingin yliopisto, Kansalaisareena ja Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry kokosivat korona-aikana tietoa, miten suomalaiset ovat auttaneet.

”Auttanut olen ennen koronaakin ja nyt vielä enemmän.”

Yleensä suomalaisista noin 70 % osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen muun muassa antamalla aikaa, rahaa tai tavaroita. Korona-aikanakin nämä perinteiset hyvän tekemisen tavat ovat olleet suosittuja. Lahjoituskohteina korostuivat terveys ja hyvinvointi kuten sairastuneiden tukeminen sekä lasten, nuorten ja ikäihmisten auttaminen. Lukuisat vastaajat kuvasivat, miten korona-aika oli herättänyt auttamishalun ja saanut heidät ymmärtämään auttamisen ja yhteisöllisyyden arvoa.

”Auttanut tuttavia esimerkiksi kyydittänyt lääkäriin, kauppaan ja apteekkiin. Käynyt kaupassa myös tuttavien puolesta ja vienyt ostoksia koteihin niitä tarvitseville.”

Koronavirustilanteen aikana kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa kertoi auttaneensa perheenjäseniään, ystäviään tai naapureitaan ja 12 % oli antanut apua tuntemattomalle henkilölle.

”Olen pitänyt enemmän yhteyttä omaisiin ja auttanut ihmisiä enemmän kuin yleensä.”

Neljäsosa vastaajista koki tilanteen tuoneen muutosta ja kuvailivat auttaneensa muun muassa olemalla tiiviimmin yhteydessä ja yhdessä erityisesti läheistensä kanssa. Selvityksessä muutossuuntana nähtiin ylipäätänsä auttamishalun lisääntyminen ja muiden parempi huomioiminen.

”Autan sillä, kun pidän turvavälit ja pesen käsiäni.”

Monissa vastauksissa painotettiin huomioimisen osalta omaa vastuunkantoa muun muassa riittävien turvavälien ja käsihygienian osalta.

”Olen alkanut huomioimaan paikallisia yrittäjiä. Olemme ostaneet tuotteita paikallisesti enemmän kuin marketeista, koska olemme halunneet tukea pienyrittäjiä.”

Selvitys osoitti, että kansalaisten auttamisinto on aktivoinut myös yritystoiminnan tukemiseen. Lisäksi vastaajista 28 % oli maksanut ihmisille tai yrityksille palveluista, joita ne eivät olleet pystyneet toteuttamaan koronaan liittyvien palvelurajoitusten vuoksi.

”Kaikkien yhteinen hätä laittoi arvoja uusiksi. Enpä muuten olisi pehmoleluja ikkunaan laittanut.”

Yhteiseksi koetussa kriisitilanteessa ihmiset innostuivat erilaisista tempauksista: 17 % vastaajista kertoi osallistuneensa yhteisöllisiin tempauksiin esimerkiksi laittamalla nalleja ikkunaan tai kiittämällä terveydenhoidon henkilökuntaa. 

Anteliaisuus ja hyväntekeväisyyteen osallistuminen on suosittua joulun aikaan. Monet keräykset ja kampanjat ovat tehneet suuria digiloikkauksia viime aikoina ja kansalaisille on luotu uusia tapoja tukea verkossa. Näin tukijat on mahdollista kohdata turvallisesti etänä. Järjestöt ovat myös kehittäneet keinoja, joilla vapaaehtoiset voivat olla mukana toiminnassa esimerkiksi järjestön lähettiläinä ja viestin viejinä sosiaalisessa mediassa.

TekojenTiistai kannustaa auttamaan 30.11.

#TekojenTiistai on osa kansainvälistä #GivingTuesday-kampanjaa, joka alkoi Yhdysvalloissa vuonna 2012. Vastapainoksi Black Friday – ja Cyber Monday -päiville perustettu kampanja pyrkii lisäämään keskustelua ja tietoisuutta antamisesta: ajan, avun, hyvän mielen tekojen sekä lahjoitusten muodossa. Tänä vuonna tavoitteena on #MiljoonaHyvääTekoa. Yksi hyvä teko voi olla vaikka mitä!

Kampanja on kerännyt osallistujia yli 150 maasta ja noussut maailmalla jopa joulua tärkeämmäksi lahjoitustapahtumaksi. Suomessa kampanjaa organisoi VaLa ry.

Pia Tornikoski
Kirjoittaja toimii pääsihteerinä VaLa ry:ssä, joka edustaa yli 70 suomalaista hyväntekeväisyysjärjestöä. Pia on myös kirjoittanut varainhankinnan opaskirjan Miljoonia (vai) mokkapaloja.

Lue myös:

Antti Majava: Mikä on kuluttajan vastuu?

Arto O. Salonen: Vähän lisää tyytyväisyyttä, kiitos!

Jaa kirjoitus
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on telegram

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *