Ruoantuotanto- ja kulutus ovat asumisen ja liikkumisen ohella suurimpia kasvihuonekaasujen aiheuttajia. Lisäksi ruoantuotanto, erityisesti maatalous, vahingoittaa luonnon monimuotoisuutta. Ruoan hiilijalanjälkeen voi kuitenkin vaikuttaa jo omassa ruokapöydässä.
Globaalisti maatalous ja ruuantuotanto ovat suurimmat tekijät metsäkadon kasvussa ja ja esimerkiksi luonnonvesien rehevöitymisessä. WWF:n mukaan ruoan alkutuotanto eli maatalous on suurin ruuan ympäristövaikutusten aiheuttaja. Elintarvikkeiden valmistus, pakkaus tai kuljetus aiheuttavat yleensä vain pienen osan ilmastovaikutuksesta alkutuotantoon verrattuna.
Keskimäärin erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinpohjainen ravinto. Eläinten kasvattamiseksi tuotetaan runsaasti rehua, jonka tuotanto vie muun muassa paljon peltopinta-alaa ja vaatii lannoitteita ja torjunta-aineita. Lisäksi eläintuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia eläinten ruuansulatuksen ja lannan vuoksi. 70 % Suomen peltoalasta käytetään eläinperäisen ravinnon tuottamiseen.
Ruoantuotanto tarjoaa elannon miljoonille, mutta nykyisellään sen ympäristökuormitus on kestämätöntä ja ruoantuotanto sekä ruokaturva myös vaarantuvat, jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin. Meistä jokainen voi vaikuttaa omilla ruokavalinnoilla – kuten noudattamalla planetaarista ruokavaliota.

Mistä planetaarisessa ruokavaliossa on kyse?
Planetaarinen ruokavalio on EAT-Lancet -komission laatima malli ruokavaliolle, joka on kestävä ympäristön sekä ihmiskunnan ruokaturvan ja terveyden kannalta. 37 tutkijan laatima ruokavalio esiteltiin Lancet-lehdessä tammikuussa 2019 ja sen tavoitteena on mahdollistaa terveellisen ravinnon saanti 10 miljardille ihmiselle vuonna 2050 ja vähentää huonon ruokavalion aiheuttamia kuolemantapauksia ympäristön kantokyvyn puitteissa. Kasvispainotteisen ruokavalion suosimisen lisäksi tavoitteen saavuttaminen vaatii tuotantotapojen kehittämistä sekä hävikin vähentämistä globaalisti.
Lancet-komission mukaan planetaarinen ruokavalio ratkaisisi epäterveellisen ruoan ongelman ja ehkäisisi vuosittain 11 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Nykyisin 820 miljoonaa ihmistä elää puutteellisella ravinnolla ja suurempi joukko syö joko huonolaatuista ruokaa tai syö liikaa.
Planetaarinen ruokavalio on apuväline ilmastonmuutosta vastaan. Ruokavalion kehittäjien mukaan sen avulla ruoantuotannon ilmastopäästöjä voisi vähentää jopa 95 prosenttia. Kasvispohjaisen ruokavalion suosiminen vähentäisi päästöjä 80 prosenttia, tuotannon kehittäminen 10 prosenttia ja hävikin puolittaminen 5 prosenttia. Päästöjä vähentämällä, hävikin minimoimisella ja ympäristöä vähemmän kuormittavilla menetelmillä voitaisiin ratkaista luonnon köyhtymiseen liittyviä haasteita ja näin turvata ruoantuotanto kasvavalle väestölle.
Planetaarinen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, täysjyvää, palkokasveja ja pähkinöitä. Eläinperäisistäkään tuotteista tarvitse täysin luopua, mutta niiden kulutusta tulisi vähentää nykyisestä keskiarvosta. Jos tarkastellaan maailmanlaajuista keskimääräistä eläinperäisten tuotteiden kulutusta, tulisi punaisen lihan ja sokerin määrä vähentää puoleen ja kaksinkertaistaa vihannesten, hedelmien, palkokasvien ja pähkinöiden määrää lautasella.
Planetaarisen ruokavalion ohjenuorien mukaan myös tärkkelyspitoisten lisukkeiden ja öljyjen käyttö tulisi pitää kohtuullisena, mikä johtuu siitä, että malli suosittelee päivän energiansaanniksi aikuiselle 2500 kilokaloria. Liha- ja maitotuotteiden rajoittamisen tarkoituksena ei ole vain negatiivisten ympäristövaikutusten pienentäminen, vaan myös lihan ja maitotuotteiden sisältämien tyydyttyneiden rasvojen ja sokerin määrän vähentäminen.

Mitä valita lautaselle, jos haluaa noudattaa planetaarista ruokavaliota?
Planetaarista ruokavaliota noudattavan aikuisen päivittäiseen ruokailuun sisältyy puoli kiloa vihanneksia ja hedelmiä, noin 250 grammaa kokojyväviljaa, muutaman kymmenen gramman verran palkokasveja ja pähkinöitä. Lisäksi voi syödä pienen määrän tärkkelyspitoista lisuketta kuten riisiä tai perunaa, juoda maitoa puolitoista lasillista ja käyttää noin 3 ruokalusikallista kasviöljyä. Sokerin määrä tulisi rajoittaa enintään 30 grammaan päivässä. Eläinkunnan tuotteita voi edelleen nauttia, mutta pienemmissä määrissä: 200 grammaa kalaa tai kanaa viikossa ja punaista lihaa sata grammaa.
Planetaariseen ruokavalioon siirtyminen vaatii luultavasti uudenlaista ajattelua ruokakaupassa, mutta mistään ei tarvitse täysin luopua. Kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan kauden kasviksia ja lähellä tuotettuja lihatuotteita harkiten. Kalaa syövien kannattaa suosia kiertovesilaitoksissa kasvatettua kalaa tai suomalaisia särkikaloja. Jos haluat tukea lähituotantoa, kannattaa myös tutustua kotipaikkakuntasi tai lähialueiden reko-ryhmiin, joiden kautta kuluttaja voi ostaa raaka-aineita ja tuotteita suoraan viljelijöiltä ja valmistajilta.
Planetaarisen ruokavalion ravintosuositukset
Vihannekset ja hedelmät = puoli kiloa päivässä
Kokojyvävilja ja riisi = noin 230g päivässä
Palkokasvit = 75 g päivässä
Pähkinät = 50 g päivässä
Tärkkelyspitoiset kasvikset = 50 g päivässä
Rasvat = noin 50 g päivässä, josta 40 g tyydyttymättömiä rasvoja
Meijerituotteet = 250 g päivässä
Sokeri = 30 g päivässä
Kana = 200 g viikossa
Kala = 200 g viikossa
Munat = 1-2 kpl viikossa
Punainen liha = 100 g viikossa
Lue myös:
lähteet:
EAT-Lancet: Healthy Diets From Sustainable Food Systems
Tiede-lehti: Planetaarinen ruokavalio kutistaa päästöt
WWF: Ruoan ympäristövaikutukset
Artikkelin kansikuva: Rafael Correra