Tule mukaan ja tee oma kestävän kulutuksen lupauksesi! Jokaista meistä tarvitaan.

Kestävä liikenne

Liikenne ja erityisesti tieliikenne on maailmanlaajuisesti merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Suomessa liikenne aiheuttaa noin 20 %  kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Tieliikenne edustaa tästä määrästä hieman alle 94 prosenttia, vesiliikenne reilua 4 prosenttia, lentoliikenne alle 2 prosenttia ja rautatieliikenne noin 0,5 prosenttia.

Merkittävin liikenteen tuottamista päästöistä on hiilidioksidi, jota syntyy polttoaineen palaessa. Sen ohella päästöinä syntyy myös muita kasvihuonekaasuja, jotka vaikuttavat yhdessä olennaisesti ilmaston lämpenemiseen.

Tällä hetkellä liikenne nojaa vielä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, mutta päästöjä pyritään jatkuvasti vähentämään muun muassa biopolttoaineita kehittämällä, ajoneuvojen energiatehokkuutta parantamalla sekä sähköautoilulla.

Vastuullinen autoilu

Liikenteen sähköistämisellä tulee olemaan tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä, sillä pelkillä biopolttoaineilla ei voida yksin kattaa koko autokannan tarpeita. Siinä missä uudehkolla henkilöautolla ajettuna yhden henkilön hiilijalanjälki matkalla esimerkiksi Helsingistä Hankoon olisi noin 15 kg, sähköautolla saman matkan hiilijalanjälki putoaa noin kahteen kiloon.*

Sähköauton hiilijalanjäljen arvioinnissa on kuitenkin huomioitava myös sähkön tuotantotapa: kokonaan hiilivoimalla tuotettu sähkö saattaa nostaa sähköauton hiilijalanjäljen jopa ohi perinteisen bensiinillä käyvän auton. Ollakseen aidosti ekologinen vaihtoehto, sähköauto on ladattava uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulla sähköllä.

“Suomessa tällä hetkellä tuotetulla sähköllä ladatun sähköauton keskimääräiset elinkaaripäästöt ovat samaa luokkaa vähäpäästöisimpien polttomoottoriautojen kanssa”, kertoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija ja Vastuullisuuspaneelin jäsen Antti Majava.

Tämä johtuu paitsi fossiilisen, myös puupohjaisen sähköntuotannon aiheuttamista päästöistä. 

Niin sähköisten kuin polttomoottorilla toimivien kulkuneuvojen kohdalla on huomioitava myös muut teollisuuden päästöt, ei vain itse liikennöinnistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. 

Sähköautojen kokonaishiilijalanjälkeä nostavat tuotannon ohella muun muassa akkuteollisuus sekä elinkaaren päässä myös auton hävittäminen, mikä toki koskee kaikkia liikennevälineitä.

“Esimerkiksi akuston koko vaikuttaa kokonaispäästöihin. Mitä pienemmällä akustolla pärjää, sitä ekologisempi auto on. Jos puhtaan sähköntuotannon, kuten tuulivoiman, osuus tuotannosta lisääntyy niin sähköautosta tulee selvästi polttomoottoriautoa parempi vaihtoehto”, hän summaa.

Yksityisautoilua kestävämpi vaihtoehto löytyy useimmiten kimppakyydeistä sekä joukkoliikenteestä, etenkin raideliikenteestä. Vaikkapa junalla yllä mainitun Helsinki-Hanko välin taittaminen on huomattavasti ilmastoystävällisempää – junamatkan hiilijalanjäljeksi jää vain 1 kg.

* Uudehkolla Skoda Octavialla vertailumatkan hiilijalanjälki olisi noin 15 kg, mutta keskimääräisellä suomalaisella autolla noin 20 kg, sillä suomalainen autokanta on verrattain vanhaa ja sitä myöten vähemmän energiatehokasta.

Onko vastuullista lentämistä olemassa?

Lentoliikennettä on totuttu ajattelemaan hiilijalanjälkensä puolesta ilmastopahiksena, mutta tulevaisuudessa kaupallinen sähkölentoliikenne saattaa tuoda tähän uusia mahdollisuuksia. Kuvitteellisella matkalla Helsingistä Hankoon sähkölentokoneen hiilijalanjälki olisi vain 2 kg, kun taas Cessna 172S -pienkoneella se on noin 36 kg – yli kaksinkertainen autoiluun nähden. 

Toistaiseksi matkan taittaminen sähkölentokoneella ei vielä ole mahdollista, mutta alaa kehitetään jatkuvasti, jotta se voisi tulevaisuudessa vastata lyhyen matkan liikenteen tarpeisiin. Esimerkki taksi- tai shuttle-tyyppisten kaupallisten palveluiden arvellaan olevan mahdollisia jo 2020-luvulla.

“Juna tulee olemaan vielä pitkään ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin sähköautot tai sähkölentokoneet”, Majava toteaa kuitenkin. 

“Sähkölentokoneiden koko ja kevyt rakenne eivät todennäköisesti mahdollista suurten ihmismäärien kuljetuksia, minkä vuoksi esimerkiksi auto- ja junainfralla voidaan toistaiseksi liikuttaa isompia massoja samalla energiamäärällä, ja turvallisemmin kuin kevytrakenteisilla koneilla.”

Vertaillut automallit: Skoda Octavia 1,5 TSI Ambition BusinessLine ja Tesla Model 3 Standard Range. Vene: Targa 35 D4-210 moottorivene. Lentokoneet: OH-SRH Cessna 172S ja Pipistrel-sähkölentokone.

Huom! Taulukon vertailussa on otettu huomioon vain liikkumisen välittömät hiilidioksidipäästöt, ei tuotantoa tai siirtymisiä esimerkiksi juna- tai lento-asemalle.

Lähteet 

Väylä.fi: Ilmastonmuutos, Tilastokeskus, VTT:n LIPASTO-järjestelmä, Ilmasto-opas.fi: Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja, ICCT: Effects of battery manufacturing on electric vehicle life-cycle greenhouse gas emissions

Kulkuneuvojen hiilijalanjäljen vertailussa käytetyt lähteet:

Jaa kirjoitus
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on telegram

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *