Etsinnässä Suomen Vastuullisin tuote - Vinkkaa meille tuote!

Paleface: Tarvitsenko tätä todella?

Olemme hiljattain julkaisseet yhdessä Kaisa Happosen kanssa kirjoittamamme Ilmastotekokirjan. Aktivistinen kirja on suunnattu erityisesti niille ilmastosta huolestuneille nuorille, jotka eivät vielä voi äänestää vaaleissa. Moniääninen teos esittelee erilaisia tapoja vaikuttaa. Kirjassa kuuluu monien asiantuntijoiden, aktivistien ja ajattelijoiden ääni. Heidän joukossaan on muun muassa Riku ja Tunna, Esko Valtaoja, presidentti Tarja Halonen sekä ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ilmastokriisin todellisuus näyttää lohduttomalta. Tukholman yliopiston ympäristötieteen professori Johan Rockström esittää, että maapallon yhteenlaskettujen päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä, taas uudelleen vuoteen 2040 mennessä ja edelleen vuonna 2050, jotta välttyisimme täydelliseltä katastrofilta. Herää kysymys, onko se edes mahdollista. Vaikka vastuun ei tulisi olla pelkästään yksittäisen kuluttajan harteilla, kaikkien on nyt tehtävä valintoja omassa arjessaan, samalla kun suuntaamme muutospainetta päättäjiin ja yritysmaailmaan.  

Vaatteiden ylituotanto ja etenkin halpamuoti on ilmaston kannalta suuri ongelma. Ellen MacArthurin säätiön tutkimuksen mukaan maailmassa viedään joka sekunti yhden roska autolastin verran vaatetekstiiliä kaatopaikalle tai poltettavaksi. Tahti on hengästyttävä.  

Tällä hetkellä suomalaisten arvioidaan tuottavan tekstiilijätettä 70–100 miljoonaa kiloa vuodessa. Vaateteollisuuden tiedetään saastuttavan enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. On laskettu, että vaateteollisuuden hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää lähes puolet, jos vaatteiden käyttöikä tuplaantuisi. 

Haastattelimme kirjaa varten Nollahukka-ajattelua tutuksi tehnyttä kirjailija ja vaikuttaja Otso Sillanaukeeta. Sillanaukeen mukaan tarvitaan ajattelun muutosta.  

– Hankintoja tehdessä pitäisi osata kysyä, mitä tuotteen valmistaminen tarkoittaa muille ihmisille tai eläimille, hän toteaa. Ja ennen kaikkea tarvitsenko tätä todella?  

Muodin perusajatus on Sillanaukeen mukaan kestävän kehityksen näkökulmasta kestämättömällä pohjalla. Muodin syklien tulisi hidastua. Lisäksi me ihmiset olemme mukavuudenhaluisia. Omien kulutustottumusten muuttaminen voi olla vaikeaa. Ympärillämme oleva ilmapiiri sekä kaikkialle ulottuva mainonta ruokkivat mielihalujamme sekä tarvetta kuluttaa. Tämä näkyy etenkin vaatteissa. Muotiteollisuus kannustaa tekemään ostopäätöksiä nopealla tempolla.

– Yli 50 mallistoa vuodessa on yksinkertaisesti liikaa. Pikamuoti on tässä valtavan kannattava liiketoimintamalli, mutta se tapahtuu luonnonvarojen kustannuksella, Sillanaukee pohdiskelee kirjassamme  

Vaateteollisuuden tuotantoketjut ovat raaka-aineista lähtien ongelmallisia. Vaatteissa käytetystä luonnonkuidusta noin 90% on puuvillaa. Sen viljely vie runsaasti peltopinta-alaa ja kuluttaa paljon vettä. Monessa puuvillan tuotantomaassa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Afrikan maissa, puuvilla kerätään yhä käsin. Kerääjät altistuvat myrkyllisille torjunta-aineille. Myrkyt kertyvät myös eliöihin ja siirtyvät ravintoketjuissa eliöstä toiseen. 

Tekokuidut, kuten polyesteri, akryyli ja elastaani, valmistetaan enimmäkseen öljystä, joka on uusiutumaton luonnonvara.  

Pistää miettimään.  

Otso Sillanaukeen antaa kirjassamme lukijalle neljä ajattelutyökalua vaatteiden hankkimiseen, mutta ne pätevät myös kaikkeen muuhun kuluttamiseen.  

1. Kysy itseltäsi: Tarvitsenko tätä todella?  

2. Etsi käytettynä, jos tarve on todellinen. Tai lainaa kaverilta!  

3. Jos et löydä käytettynä, etsi tuote vastuulliselta toimijalta.  

4. Jos teet hankinnan: Pidä huolta! Hanki vain sellaista, mikä kestää korjaamisen.  

Kun haastattelimme Otsoa, hänellä oli päällään kahdeksan vuotta vanha t-paita. Farkkujaan hän kertoo korjauttaneensa kolmesti, ja yhä ne kestäisivät paikkausompelua.  

Kulutuskulttuurin vaikutus ilmastokriisiin on ahdistava. Siksi yritysmaailma on osa ratkaisua. Kaikki lähtee kuitenkin yksittäisestä kuluttajasta ja siitä minkälaisia viestejä annamme tuotteiden valmistajille. Pallo on sinulla ja minulla. Maailma pelastuu vielä, kunhan jokainen meistä kantaa kortensa kekoon.  

 

Karri Miettinen  

Toinen Ilmastotekokirjan kirjoittajista

 

Katso Palefacen antama kannustuslupaus, jolla hän kirittää 192 500 kestävän kuluttamisen lupauksen tavoitteen täyttymistä >

Jaa kirjoitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *