Miten valita vastuullista teetä?

Tee on maailmanlaajuisesti toiseksi juoduin juoma veden jälkeen. Suomi on kahvinkulutuksessa tilastojen kärjessä, mutta myös teetä juodaan meillä paljon. Suomen teemarkkinoiden rahallinen arvo on noin 55 miljoonaa euroa ja kulutamme teetä vuodessa noin miljoona kiloa. Etenkin näin keskitalvella lämpimiä juomia kuluu tavallista enemmän, joten sillä on merkitystä, millaista teetä kuppiin kaadamme!

Teen tuotantoon liittyy ongelmia etenkin sosiaalisen vastuullisuuden ja ympäristönsuojelun näkökulmista, mutta onneksi kestävämpää tuotantoa voi edistää jo kaupan hyllyllä. Tutustu teentuotantoon ja poimi vinkit vastuullisen teen valintaan! 

Teen vastuullisuushaasteet

Teen tuotantoon liittyy monia samanlaisia haasteita kuin muiden riskialueilla tuotettavien raaka-aineiden, kuten esimerkiksi kahvin ja kaakaon tuotantoon. Viljelyksillä on suuri riski sosiaalisten oikeuksien rikkomuksiin minkä lisäksi ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaikeuttavat entisestään viljelijöiden epävakaita olosuhteita.

Finnwatchin mukaan teen tuotannon suurimmat sosiaalisen vastuun haasteet liittyvät köyhyyteen, pienviljelijöiden toimeentuloon ja teeplantaasien palkkatyöntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Merkittäviä ongelmia aiheuttavat lisäksi muun muassa tilapäiset työsuhteet, sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden puutteet, huonot asuinolot ja ravitsemus sekä vajavainen työturvallisuus. Joillakin viljelyksillä esiintyy myös lapsityötä ja ihmiskauppaa. Teen tuotannossa näkyvät edelleen kolonialismin perinteet, ja esimerkiksi Intiassa ja Sri Lankassa teeviljelyksien edelleen suuri osa työntekijöistä on siirtomaavallan aikaisten velkaorjien jälkeläisiä, mikä vaikuttaa edelleen teeplantaasien työntekijöiden omaan asemaan ympäröivässä yhteiskunnassa.

Ilmastonmuutos uhkaa muuttaa teen perinteiset tuotantoalueet viljelyyn sopimattomiksi. Jos ilmastokriisin vaikutuksia ei pystytä lieventämään, teentuotanto uhkaa pudota esimerkiksi Intian Assamissa jopa 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Finnwatchin mukaan muutokset satoisuudessa, teen laadussa ja viljelyalueiden sijainnissa vaikuttavat lopulta hintoihin, kysyntään, teestä elantonsa saavien miljoonien ihmisten toimeentuloon sekä tuotantomaiden talouteen. Ilmastokriisin myötä muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen on haasteellista etenkin teen pienviljelijöille.

Teelehdet kerätään käsityöllä. Suuri osa teeplantaasien työntekijöistä on naisia. Kuva: Rajat Sarki

Kestävämpää teetä reilummalla hinnalla

Teen viljelyyn liittyvät sosiaaliset epäkohdat sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat teesadon määrään ja laatuun, ja teemarkkinoiden hintojen epävakaudella on suorat vaikutukset työntekijöiden toimeentuloon. Tee myydään usein huutokaupalla viljelijältä eteenpäin, jolloin toimeentulo ei ole tasainen ja ennustettavissa. Vakaampia tuloja edistää esimerkiksi Reilu kauppa, joka maksaa viljelijöille perustasoa korkeampaa, kiinteää takuuhintaa.

Suomessa myydään vuosittain noin 48 000 kiloa Reilu kauppa -sertifioitua teetä. Kysynnän pitäisi olla kuitenkin vielä suurempi, sillä Reilun kaupan kriteerien mukaan tuotetusta teestä vain viisi prosenttia myydään sertifioituna. Jos kriteerien mukaisesti tuotettua teetä ei saada myytyä sertifioituna, ei tuotetusta teestä välttämättä saakaan parempaa hintaa, jolloin kestävämmän tuotannon kustannukset jäävät tuottajien maksettaviksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että mahdollisimman moni kuluttaja suosisi mahdollisuuksien mukaan sertifioitua teetä, jolloin myös viljelijän ja teenjuojan välillä olevat toimijat näkisivät sertifioidun teen ostamisen kannattavaksi.

Sertifioitijärjestelmät eivät ole täydellisiä eivätkä korjaa kaikkia teetuotannon ongelmia. Finnwatchin Teetä ilman sympatiaa -selvityksessä todetaan, että vastuullisuussertifioituun teehen siirtyminen on suositeltavaa puutteista huolimatta, sillä työ- ja asuinolosuhteet ovat sertifioimattomilla tiloilla suurella todennäköisyydellä vielä huonommat kuin sertifioiduilla tiloilla.

Hyviä valintoja teekuppiin ovat Reilu kauppa -merkityt luomuteet. Yrttiteet tuovat vaihtelua ja niiden raaka-aineita löytyy myös lähiluonnosta. Kuva: Alice Pasqual

Kestäviä valintoja teehyllystä

Teetä valitessa kannattaa Reilun kaupan merkinnän lisäksi myös kiinnittää huomiota siihen, miten tee on pakattu. Irtoteessä on yleensä vähiten pakkausmateriaalia. Valikoimasta kannattaa valikoida sellainen tuote, jonka pakkaus on mahdollisimman suurelta osin kierrätettävissä. Joissakin teepusseissa (etenkin pyramidimallisissa) käytetään muovia, jolloin pussista uuttuu teen lisäksi myös mikromuovia elimistöön ja edelleen ympäristöön. Tarkista siis myös, että teepussi on kokonaisuudessaan biohajoava!

Luomu-merkitty tee on yleensä ympäristöä vähemmän kuormittava valinta tavanomaiseen verrattuna, sillä sen kasvatuksessa ei ole käytetty kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita, jotka voivat vahingoittaa viljelyalueiden luontaista biodiversiteettiä. Torjunta-aineista ja lannoitteista voi myös aiheutua terveyshaittoja viljelijöille.

Ruoan ympäristövaikutuksista vain noin 5–7 prosenttia syntyy kuljetuksesta, mutta monelle on tärkeä tukea lähituotantoa ja esimerkiksi Suomessa työolojen vastuullisuuteen voi yleisesti luottaa. Teepensaat eivät ilmastossamme kasva, mutta voit harkita esimerkiksi lähellä tuotettuja yrttiteelaatuja tavallisen teen korvaajaksi, etenkin silloin, kun etsit kofeiinitonta vaihtoehtoa. Mainioita tee- ja yrttiteevaihtoehtoja löydät myös vastuullisesta valikoimastamme: testaa esimerkiksi Era Novan tai Metta Nordicin kotimaisista yrteistä valmistetit yrttiteet sekä English Tea Shop -luomuteet.

Jaa kirjoitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.