Mihin hyvä sähkösopimus voi sitten parhaimmillaan johtaa? Jos tuulivoimaa rakentavat ja tuottavat yritykset pystyvät nopeasti ja merkittävästi lisäämään kapasiteettiaan, voi hyvillä tuulilla markkinoille tulvia runsaasti edullista sähköä, mikä voi painaa sähkön hinnan jopa negatiiviseksi. Näin on itse asiassa jo käynytkin ja vastaavia tilanteita tulee luultavimmin lisää. Vastaavasti keliolosuhteista riippumattoman saastuttavan tuotannon vähetessä voi sähkön hinta nousta heikoilla tuulilla varsin korkeaksi. 

Sähkön hinnan vaihtelut vahvistavat kysyntää erilaisille energian käyttöä optimoiville ja energiaa varastoiville ratkaisuille, ja tekevät esimerkiksi lämpövarastoista, akustoista ja vaikkapa synteettisen metaanin tuottamisesta taloudellisesti kannattavaa. Tuotantoa ja kulutusta tasaavien teknologioiden laaja käyttöönotto alkaa pian loiventaa tehokkaasti hinnanvaihteluja.

Sähkön hinnan on siis järkevää antaa vaihdella, mutta samalla on huolehdittava, ettei se tuota liiallisia vaikeuksia niille, jotka syystä tai toisesta eivät voi sopeuttaa omaa kulutustaan vaihtelun mukaan. 

Niin kauan kuin verkossa on vanhaa polttamiseen perustuvaa teknologiaa, sitä voidaan käyttää kovimpien hintapiikkien tasaamiseen ja energian toimitusvarmuuden takaamiseen, mutta tämän ei pidä kilpailla hinnalla vähähiilisten vaihtoehtojen kanssa. Vanhaa kapasiteettia voidaan poistaa sitä mukaan kun uusia teknologioita tulee käyttöön.

Päästövähennysten kannalta on alkuvaiheessa oleellista pyrkiä kattamaan mahdollisimman suuri osa vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta vähähiilisillä teknologioilla. Lyhyiden kulutushuippujen ja hankalien käyttökohteiden vaatiman uuden teknologian kehittämistarpeet eivät saisi hidastaa järjestelmämuutosta siellä missä vähähiilisiin teknologioihin on jo mahdollista siirtyä.

Tuuli- ja aurinkosähkön ja niiden tuotannon tasaamisen teknologioiden kehityksen on arvioitu vaarantavan fossiilienergiaan investointien kannattavuutta. Yritykset ja valtiot, jotka ovat riippuvaisia fossiilienergian myynnistä, pyrkivät kaikin keinoin estämään tätä tapahtumasta. Kansalaiselta vaaditaankin kykyä itsehillintään saastuttavien energiamuotojen ja niihin perustuvien tuotteiden, kuten polttomoottoriautojen näköpiirissä olevissa alennusmyynneissä. Siirtymäaika voi tuottaa myös maailmanlaajuista poliittista turbulenssia.

Miten tukea positiivista muutosta? 

Päätän tämän artikkelisarjan muistelemalla vanhoja. Huolestuin planeetan tilasta jo 2000-luvun alkuvuosina. Samalla innostuin vähäpäästöisistä energiaratkaisuista: Vuonna 2009 hankimme suurin odotuksin pientuulivoimalan ja maalämpöpumpun. Vuonna 2013 vuorossa oli  aurinkosähkövoimala ja maakaasuauto. Vuodesta 2012 alkaen kokeilimme autossa bioetanolia ja vuodesta 2015 puukaasua. Vuodesta 2018 alkaen olemme ajelleet pääsääntöisesti sähköllä. Vuoden 2016 aikana asennettiin myös sähkön hintaa seuraava ilma-vesilämpöpumppu ja vuonna 2018 varavoima-akusto aurinkovoimalan yhteyteen, joka sekin mahdollistaa sähkön kysyntäjouston hintavaihtelujen mukaan. Komposti- ja vesikiertopuukiuaslämmitystäkin on tullut kokeiltua. Ensimmäisen sopimuksen tuulisähkön ostosta teimme 2014.

Aluksi toimintaa motivoi into uusiin laitteisiin ja unelma omavaraisuudesta – jopa siinä määrin, että suunnitelmissa oli katkaista kaapeli valtakunnanverkkoon ja liian hitaasti päästöjä pudottavaan energiainfrastruktuuriin.

Monet alkuvaiheen härpäkkeistä, kuten pientuulivoimala, puukaasu- ja bioetanoliautot, osoittautuivat toimimattomiksi tai tuottivat öljyn käytön jatkamista korkeammat päästöt. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa liikennebiokaasun tuotantoa- ja jakelua ei ole onnistuttu järjestämään, ja sinänsä toimiva biokaasuautokin oli myytävä.

Vuosien varrella jyvät ovat erottuneet akanoista. Maalämpö toimii loistavasti vuodesta toiseen, samoin aurinkopaneelit. Sähköauton luotettavuus ja toimintamatka ovat riittävät ja ajomukavuus verraton. Kompostilämmityskin toimisi luultavasti hyvin, jos siihen sopivaa ylijäämäsäilörehua olisi runsaasti käytettävissä. Tuulivoima ostetaan isoista tuulipuistoista, jotka toimivat lähes keskeytyksettä ja tuottavat sähköä monisataakertaisella hyötysuhteella omaan pikkupropelliin nähden. Akustot tuovat kustannussäästöjä ja turvaavat toiminnan sähkökatkojen aikana. Vanha kunnon puulämmitys on pidetty toimintakuntoisena kovimpia tuulettomia pakkasjaksoja ja sähkökatkoja ajatellen.

Lopuksi

Kun koko maailman energiajärjestelmät muuttuvat rytinällä vähähiiliseen suuntaan, omavaraisuuden sijasta oleellista on pyrkiä sovittamaan oma energiankäyttönsä ja -tuotantonsa sellaiseksi, että se tukee tehokkaimmalla tavalla globaalia systeemistä muutosta. Itsekeskeinen omavaraisuuden tavoittelu voi pikemminkin hidastaa kuin nopeutta tätä muutosta. Pessimisti voi toki varautua pahimpaan, mutta yksilön kyky selviytyä globaalissa romahduksessa on joka tapauksessa rajallinen.

Tanskassa tavallisilla kansalaisilla on ollut jo pitkään mahdollisuus hankkia tuottavia osuuksia tuulipuistoista. Tämä olisi tervetullutta myös Suomessa. Toisaalta hyvän sähkösopimuksenkin voi nähdä investointina, joka mahdollistaa kohtuuhintaisen energian saannin ja tukee turvallisen ja vakaan toimintaympäristön säilymistä.

Ilmastokriisi pysäytetään lopulta sopimuksilla ja sitoumuksilla. Tarvitaan valtioiden välisiä ilmastosopimuksia. Tarvitaan puolueiden, yritysten, kuntien ja kansalaisten välisiä sopimuksia. Hyvä sähkösopimus tukee positiivista muutosta. Jo pelkästään sopimuksen harkitseminenkin ja eri vaihtoehtoihin perehtyminen tuottaa arvokasta ymmärrystä systeemisen muutoksen ulottuvuuksista.

Antti Majava

Kirjoittaja on Vastuullisuuspaneelin jäsen ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija

Kestävää energiaa käsittelevässä artikkelisarjassa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja energiankäytön yhteyttä sekä pyritään eri näkökulmien avulla vastaamaan kysymykseen voiko sähkösopimuksella todellakin muuttaa maailmaa?

Lue sarjan muut osat:

Osa 1: Kestävän energian jäljillä: Voiko sähkösopimuksella muuttaa maailmaa?
Osa 2: Kestävän energian jäljillä: Hiilinielut
Osa 3: Kestävän energian jäljillä: Erilaiset energiamuodot
Osa 4: Kestävän energian jäljillä: Tuulen ja auringon aika
Osa 5: Kestävän energian jäljillä: Kuluttajan päätökset