Suomen Vastuullisin tuote -äänestys! Anna äänesi ja osallistu arvontaan

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Ruoka ja reseptiikka

Voiko joulupöydän koota kestävämmin?

Joulu on juhlan aikaa ja monille meistä se perinteisesti tarkoittaa tietenkin juhlaruokaa. Entäs kun pöytään istahtaa monta erikoisruokavaliota noudattavaa ja mieleen muistuvat myös vastuullisuusasiat? Voiko perinteisen joulupöydän koota kestävämmin?

Näillä muutamalla pienellä vinkillä voit valmistaa helposti monelle sopivaa ja samalla hieman kestävämpää perinteistä juhlaruokaa, nappaa kokeiluun itsellesi sopiva idea tai vaikka useampi.

Joulupuuro

Joulupuuro kuuluu jouluun. Riisipuuron rantautuminen Suomeen on melko tuore ilmiö, sillä vielä noin sata vuotta sitten perinteinen uunipuuro valmistettiin lähes poikkeuksetta ohrasta. Toinen vaihtoehto on valmistaa joulupuuro kokonaisesta tai rouhitusta kaurasta. Kauratuotteita on saatavilla myös gluteenittomina, jolloin ne sopivat myös esimerkiksi keliaakikoille. Kotimaiset juurekset ja täysjyväviljat ovat niin hiilijalanjälkensä kuin kokonaisvesijalanjälkensä puolesta kestävämpiä valintoja kuin moni muu.

Aiheesta lisää voit lukea artikkelista ”Peruna vai riisi? Kestävät valinnat voivat löytyä läheltä”

Porkkala ja muut merelliset herkut

Kylmään pöytään voi kokeilla jo muutaman vuoden suuressa suosiossa ollutta Porkkalaa eli porkkanasta nopeasti kiehautettuja suikaleita, jotka marinoidaan öljystä, suolasta, sokerista, etikasta sekä nestesavusta tehdyssä liemessä. Maistuu hapanleivän päällä ja sopii monelle!

Meren makuun ihastuneet voivat kokeilla levästä valmistettua merileväkaviaaria, jota löytyy nykyään melkein kaikkien kauppojen kylmähyllystä. Innokkaimmat kokkailijat löytävät itsensä keittiöstä munakoisosillin teosta, eli kiehauttamassa munakoison paloja suolavedessä ja marinoimalla ne perinteisiä sillireseptejä noudattaen. Mukavinta tässä merellisessä alkupalapöydässä on se, että se sopii myös kala-allergikoille.

Laatikot ovat kestävän joulupöydän kruunu

Monet perinteisistä jouluruuista, kuten laatikot sekä rosolli, ovat kasvisruokia. Kun laatikoista vaihtaa nesteen kaura- tai soijajuomaan tai kaurakermaan, jättää kananmunan pois ja korvaa tarvittaessa laatikoihin laitettavat jauhot ja korppujauhot gluteenittomilla, sopivat nämä lämpimät ruoat niin vegaanin kuin keliaakikonkin ruokavalioon. 

Jos tuntuu, että juuressose on liian löysää ennen paistamista, voi rakennetta parantaa esimerkiksi lisäämällä joukkoon muutaman lusikallisen jauhoa. Gluteenittomassa ruuanvalmistuksessa hyvin toimiva on esimerkiksi kaurajauhon ja perunajauhon sekoitus, puolet kumpaakin. Varmista kuitenkin, että gluteenitonta ruokavaliota noudattava ihminen voi käyttää kauraa ja että kaura on puhdaskauraa, jossa on gluteeniton merkintä. Gluteeniton merkintä kannattaa muistaa myös kaurakermaa ja kaurajuomaa valitessa.

Tohditko vaihtaa kinkun?

Jos haluaa kokeilla kinkun sijaan lihatonta vaihtoehtoa, löytyy kaupoista nykyään useita erilaisia paistettavia juhlarullia, jotka on valmistettu kotimaisista kasviproteiineista. Sinappihuntu ylle ja ääntä kohti! 

Ennen kaikkea kannattaa muistaa nauttia siitä, mitä syö, sillä joulu on vain kerran vuodessa ja suurin muutos tehdään aivan tavallisen arjen tohinassa. 

Nautinnollista ja maukasta joulunaikaa!

Ennen kaikkea kannattaa muistaa nauttia siitä, mitä syö, sillä joulu on vain kerran vuodessa ja suurin muutos tehdään aivan tavallisen arjen tohinassa. 

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Ruoka ja reseptiikka

Miten valita vastuullista teetä?

Tee on maailmanlaajuisesti toiseksi juoduin juoma veden jälkeen. Suomi on kahvinkulutuksessa tilastojen kärjessä, mutta myös teetä juodaan meillä paljon. Suomen teemarkkinoiden rahallinen arvo on noin 55 miljoonaa euroa ja kulutamme teetä vuodessa noin miljoona kiloa. Etenkin näin keskitalvella lämpimiä juomia kuluu tavallista enemmän, joten sillä on merkitystä, millaista teetä kuppiin kaadamme!

Teen tuotantoon liittyy ongelmia etenkin sosiaalisen vastuullisuuden ja ympäristönsuojelun näkökulmista, mutta onneksi kestävämpää tuotantoa voi edistää jo kaupan hyllyllä. Tutustu teentuotantoon ja poimi vinkit vastuullisen teen valintaan! 

Teen vastuullisuushaasteet

Teen tuotantoon liittyy monia samanlaisia haasteita kuin muiden riskialueilla tuotettavien raaka-aineiden, kuten esimerkiksi kahvin ja kaakaon tuotantoon. Viljelyksillä on suuri riski sosiaalisten oikeuksien rikkomuksiin minkä lisäksi ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaikeuttavat entisestään viljelijöiden epävakaita olosuhteita.

Finnwatchin mukaan teen tuotannon suurimmat sosiaalisen vastuun haasteet liittyvät köyhyyteen, pienviljelijöiden toimeentuloon ja teeplantaasien palkkatyöntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Merkittäviä ongelmia aiheuttavat lisäksi muun muassa tilapäiset työsuhteet, sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden puutteet, huonot asuinolot ja ravitsemus sekä vajavainen työturvallisuus. Joillakin viljelyksillä esiintyy myös lapsityötä ja ihmiskauppaa. Teen tuotannossa näkyvät edelleen kolonialismin perinteet, ja esimerkiksi Intiassa ja Sri Lankassa teeviljelyksien edelleen suuri osa työntekijöistä on siirtomaavallan aikaisten velkaorjien jälkeläisiä, mikä vaikuttaa edelleen teeplantaasien työntekijöiden omaan asemaan ympäröivässä yhteiskunnassa.

Ilmastonmuutos uhkaa muuttaa teen perinteiset tuotantoalueet viljelyyn sopimattomiksi. Jos ilmastokriisin vaikutuksia ei pystytä lieventämään, teentuotanto uhkaa pudota esimerkiksi Intian Assamissa jopa 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Finnwatchin mukaan muutokset satoisuudessa, teen laadussa ja viljelyalueiden sijainnissa vaikuttavat lopulta hintoihin, kysyntään, teestä elantonsa saavien miljoonien ihmisten toimeentuloon sekä tuotantomaiden talouteen. Ilmastokriisin myötä muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen on haasteellista etenkin teen pienviljelijöille.

Teelehdet kerätään käsityöllä. Suuri osa teeplantaasien työntekijöistä on naisia. Kuva: Rajat Sarki

Kestävämpää teetä reilummalla hinnalla

Teen viljelyyn liittyvät sosiaaliset epäkohdat sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat teesadon määrään ja laatuun, ja teemarkkinoiden hintojen epävakaudella on suorat vaikutukset työntekijöiden toimeentuloon. Tee myydään usein huutokaupalla viljelijältä eteenpäin, jolloin toimeentulo ei ole tasainen ja ennustettavissa. Vakaampia tuloja edistää esimerkiksi Reilu kauppa, joka maksaa viljelijöille perustasoa korkeampaa, kiinteää takuuhintaa.

Suomessa myydään vuosittain noin 48 000 kiloa Reilu kauppa -sertifioitua teetä. Kysynnän pitäisi olla kuitenkin vielä suurempi, sillä Reilun kaupan kriteerien mukaan tuotetusta teestä vain viisi prosenttia myydään sertifioituna. Jos kriteerien mukaisesti tuotettua teetä ei saada myytyä sertifioituna, ei tuotetusta teestä välttämättä saakaan parempaa hintaa, jolloin kestävämmän tuotannon kustannukset jäävät tuottajien maksettaviksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että mahdollisimman moni kuluttaja suosisi mahdollisuuksien mukaan sertifioitua teetä, jolloin myös viljelijän ja teenjuojan välillä olevat toimijat näkisivät sertifioidun teen ostamisen kannattavaksi.

Sertifioitijärjestelmät eivät ole täydellisiä eivätkä korjaa kaikkia teetuotannon ongelmia. Finnwatchin Teetä ilman sympatiaa -selvityksessä todetaan, että vastuullisuussertifioituun teehen siirtyminen on suositeltavaa puutteista huolimatta, sillä työ- ja asuinolosuhteet ovat sertifioimattomilla tiloilla suurella todennäköisyydellä vielä huonommat kuin sertifioiduilla tiloilla.

Hyviä valintoja teekuppiin ovat Reilu kauppa -merkityt luomuteet. Yrttiteet tuovat vaihtelua ja niiden raaka-aineita löytyy myös lähiluonnosta. Kuva: Alice Pasqual

Kestäviä valintoja teehyllystä

Teetä valitessa kannattaa Reilun kaupan merkinnän lisäksi myös kiinnittää huomiota siihen, miten tee on pakattu. Irtoteessä on yleensä vähiten pakkausmateriaalia. Valikoimasta kannattaa valikoida sellainen tuote, jonka pakkaus on mahdollisimman suurelta osin kierrätettävissä. Joissakin teepusseissa (etenkin pyramidimallisissa) käytetään muovia, jolloin pussista uuttuu teen lisäksi myös mikromuovia elimistöön ja edelleen ympäristöön. Tarkista siis myös, että teepussi on kokonaisuudessaan biohajoava!

Luomu-merkitty tee on yleensä ympäristöä vähemmän kuormittava valinta tavanomaiseen verrattuna, sillä sen kasvatuksessa ei ole käytetty kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita, jotka voivat vahingoittaa viljelyalueiden luontaista biodiversiteettiä. Torjunta-aineista ja lannoitteista voi myös aiheutua terveyshaittoja viljelijöille.

Ruoan ympäristövaikutuksista vain noin 5–7 prosenttia syntyy kuljetuksesta, mutta monelle on tärkeä tukea lähituotantoa ja esimerkiksi Suomessa työolojen vastuullisuuteen voi yleisesti luottaa. Teepensaat eivät ilmastossamme kasva, mutta voit harkita esimerkiksi lähellä tuotettuja yrttiteelaatuja tavallisen teen korvaajaksi, etenkin silloin, kun etsit kofeiinitonta vaihtoehtoa. Mainioita tee- ja yrttiteevaihtoehtoja löydät myös vastuullisesta valikoimastamme: testaa esimerkiksi Era Novan tai Metta Nordicin kotimaisista yrteistä valmistetit yrttiteet sekä English Tea Shop -luomuteet.

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Ruoka ja reseptiikka

Ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa maailmanlaajuisesti

Ilmastonmuutoksesta johtuvat viljelyolosuhteiden muutokset vaarantavat jo ruoantuotantoa globaalisti. Ennalta-arvaamattomat sääolosuhteet tekevät viljelijöiden arjesta ja elinkeinosta turvatonta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo erityisesti päiväntasaajan alueella ja eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa on esimerkiksi kuivuudesta pahoin kärsineitä alueita. 

Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä kuten tulvia, kuivuutta, lämpötilojen vaihtelua, jotka vaikuttavat erityisesti pienviljelijöiden elämään joille yhdenkin sadon tuhoutuminen voi merkitä taloudellista kriisiä. Ääri-ilmiöt voivat myös tehdä totutuista viljelytavoista käyttökelvottomia. Viljelyolosuhteiden häiriintyessä viljelijöiden elinkeino on vaakalaudalla ja ruokaturva heikkenee globaalisti. Tämä vaikuttaa myös köyhyyden ja aliravitsemuksen lisääntymiseen. 

Omaa hiilijalanjälkeä pienentämällä voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mutta erityisesti ruokaan liittyvillä valinnoilla voimme myös tukea heitä, joiden elinkeinoon ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt.

Reilu kauppa tuo varmuutta viljelijöille

Tänä vuonna Reilun kaupan viikkoa vietetään 25.–31. lokakuuta. Tällä kertaa kampanjaviikon teemana on ilmastonmuutos ja sen vaikutus viljelijöiden toimeentuloon ja hyvinvointiin. Reilun kaupan viikon 2021 tarkoituksena on tuoda esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista eritoten kahvin, kaakaon, banaanin, puuvillan ja ruusun viljelyyn. 

Sääolosuhteiden vaihtelevuus vaikuttaa myös viljeltävien raaka-aineiden ostohintoihin globaalisti. Reilun kaupan tuotteiden viljelijöille maksetaan aina kiinteä takuuhinta sekä lisämaksu, jolla viljelijöiden osuuskunnat voivat kehittää koko yhteisön toimintaa. Reilun kaupan organisoimilla koulutusohjelmilla vahvistetaan viljelijöiden yhteisöissä tiedon ja taidon kasvua myös ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden edessä.

Reilu kauppa tukee viljelijöitä  muun muassa koulutuksella, reilummilla palkoilla, kehitysyhteistyöohjelmilla ja Reilun kaupan kriteereillä ja ympäristön huomioivilla tuotantomenetelmillä. Järjestön mukaan yksi ilmastonmuutokselle herkimmistä raaka-aineista on tällä hetkellä kahvi. Yhä lämpimämmät ja kosteammat olosuhteet aiheuttavat kahvin kukkien ennenaikaista putoamista ja kasvitautien yleistymistä.

Ostamalla Reilun kaupan tuotteita autat viljelijöitä kasvattamaan elintasoaan sekä taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Vastuullisesta valikoimastamme löytyvät esimerkiksi Arvid Nordquistin luomukahvit, Tony’s Chocolonely -suklaat ja English Tea Shop -luomuteet, kun haluat tukea eettistä ja ympäristöä vähemmän kuormittavaa tuotantoa. 

Voit osallistua teemaviikkoon jakamalla tietoa ja osallistumalla viikon tapahtumiin, kuten Reiluun kahvihetkeen torstaina 28. lokakuuta taikka Helsingin Tiedekulmassa järjestettävään paneelikeskusteluun paikan päällä tai etänä. Lisää tietoa ilmastonmuutoksen luomista haasteista sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista löydät Reilun kaupan sivustolla.

Artikkelin kansikuva: Reilu kauppa ry/Fairtrade Finland, Christoph Köstlin

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Ruoka ja reseptiikka

Miten vähentää hävikkiä keittiössä?

Pyysimme seuraajiltamme taannoin Instagramissa vinkkejä hävikin vähentämiseen keittiössä. Saimme teiltä niin paljon mainioita ideoita ja tärkeitä näkökulmia, että kokosimme vinkit yhteen artikkeliksi kaikkien iloksi ja hyödyksi!

Suunnittele ateriat ja laadi ostoslista

Hävikin vähentämisen kultainen sääntö on ostaa juuri sen verran kuin tarvitsee. Tätä tukee jos ruokalistan suunnittelee kerralla pidemmäksi aikaa – esimerkiksi viikoksi eteenpäin. Kun kaupassa käy ostoslistan kanssa, mukaan ei tartu niin helposti heräteostoksia eivätkä ruoka-aineet pääse vanhenemaan kun niiden käyttö on suunniteltu ja ajoitettu valmiiksi.

Suunnittelussa voi hyödyntää valmiita listoja, joiden mukaan kierrättää pöydässä tuttuja ruokalajeja sopivin väliajoin. Listan voi koota omista bravuureistaan tai hakea vaihtelua etsimällä henkilökohtaiseen arkeen ja ruokavalioon sopivia ideoita keittokirjoista, netistä tai vaikka koulujen vaihtuvista ruokalistoista, jotka ovat julkisia.

Kasvata ja kerää itse

Monenlaisia asioita voimme kasvattaa ruoaksi myös itse. Jos kotipihalla kasvaa hedelmäpuita tai marjapensaita, voi niiden satoa hyödyntää sekä tuoreena kasvukaudella että talvikaudella esimerkiksi hilloiksi säilömällä tai pakastamalla. Myös puutarhapalstat antavat kaupunkilaisille mahdollisuuden kasvattaa monipuolisesti erilaista syötävää omiin tarpeisiin.

Oma piha tai palstakaan ei ole välttämättömyys innokkaalle hyötyviljelijälle sillä esimerkiksi perunoita voi viljellä säkissä vaikka parvekkeella ja myös monet yrtit ja salaatit menestyvät ruukussa ihan vain ikkunalaudalla. Uusia mahdollisuuksia ovat tuoneet myös kerrostaloyhtiöissä yleistyneet pihoille pystytettävät viljelylaatikot.

Hyötyviljely omalla parvekkeella, puutarhassa tai vaikka sitten ikkunalaudalla auttaa kasvattamaan arvostusta ruokaa kohtaan. Kun tuntee ruoan alkuperän, sen tarvitsemat resurssit ja on nähnyt itse vaivaa ruoan kasvattamiseksi, kynnys heittää sitä hukkaan kasvaa. 

Ideoita kotoiseen viljelyyn voi hakea esimerkiksi Marttojen Satoa ruukusta ja laatikosta -sivuilta sekä Kasvimaita kerrostalopihoille -oppaasta

Myös metsien ja kaupunkiluonnon runsas sato ja villinä kasvavat herkut, kuten marjapensaat aina vadelmista tyrniin, kannattaa hyödyntää. Opettelemalla tuntemaan sienet ja marjat, voi kerätä suoraan pannulle tai vaikka pakkaseen arvokkaan talvivaran, jonka eteen nähtyä vaivaa osaa kyllä arvostaa.

Pakastin pidentää käyttöikää

Ruoan pakastaminen on niin ikään oiva tapa pidentää elintarvikkeen käyttöikää. Esimerkiksi aterialta ylijäävä osa kannattaa pakastaa valmiina annoksina, jolloin käsillä on lämmitystä vaille valmis ateria myös niihin hetkiin, jolloin ei jaksa tehdä ruokaa. Näin vältetään ruoan pilaantuminen jääkaapissa, eikä tarvitse turvautua esimerkiksi eineksiin päästäkseen vähemmällä keittiössä. Moni valmistaakin helppoja ruokia, kuten pastakastikkeita tai keittoja, isomman satsin kerralla ja pakastaa siitä valmiita aterioita myöhempään käyttöön.

Myös viimeistä käyttöpäivää tai parasta ennen -päivää lähestyvät raaka-aineet voi pakastaa jos tietää, etteivät ne ehdi käyttöön ajoissa. Leivän voi myös pakastaa jos sen kulutus on hidasta tai vähäistä – siivuta valmiiksi ja sulata tarpeen mukaan. 

Jopa tuoreyrttejä voi pakastaa valmiina silppuna tai tehdä niistä esimerkiksi jääpalamuottiin omia yrttiöljysekoituksia, joita hyödyntää ruoanlaitossa maustekuution tapaan.

Ennen kaikkea on tietenkin tärkeää säilyttää valmiit ruoat ja raaka-aineet oikein. Tutustu pakkausmerkintöihin ja säilö elintarvikkeet niille tarkoitetulla tavalla, oli se sitten huoneenlämmössä tai kylmässä. Nykyjääkaapeissa ja -pakastimissa on usein merkitty tietyille elintarvikkeille parhaiten sopivat sijoituspaikat, joista voi myös ottaa vinkkiä. 

Lisää tietoa elintarvikkeiden säilyttämisestä löydät myös esimerkiksi Ruokatiedon sivuilta.

Hävikki minimiin - näin hyödynnät tähteet

Aina ainesten mitoitus ei mene nappiin kokatessa tai menekki jääkin odotettua vähäisemmäksi. Ruoanvalmistuksessa yli jääville ainesosille voi kuitenkin usein keksiä myös muita käyttötarkoituksia ja yhdistellä luovasti tähteistä uusia ateriakokonaisuuksia. 

Esimerkiksi syömättä jääneestä puurosta voi taiteilla puurorieskoja tai -sämpylöitä ja ylijääneet keitinperunat jalostuvat maukkaaksi perunasalaatiksi tai vaikka pyttipannuun. Kasviksista ja perunoista saa mainiosti myös pohjan sosekeitolle. Tähteiden taitava hyödyntäminen auttaa torjumaan yllättävää hävikkiä. Inspiraatiota tähdekokkailuun voi hakea esimerkiksi ruokajuttuihin erikoistuneista blogeista ja sivustoilta.

Loihdi hävikistä herkkuja Marttojen vinkeillä 

Jos ruokaa jää ylitse runsain mitoin, joskus sitä voi myös lahjoittaa eteenpäin. Muutamissa kaupungeissa on jo aktiivisia kaupunginosa- ja asukasyhdistyksiä sekä muita toimijoita, jotka ylläpitävät ns. yhteisöjääkaappeja. Näihin voi kuka tahansa lahjoittaa tai käydä noutamassa ruokaa, joka olisi muutoin vaarassa joutua haaskuuseen. Yhteisöjääkaapin voi myös perustaa itse jos käytössä on tila, jonka aukioloajat ja saatavuus palvelevat lähiseudun asukkaita.

Helsingissä aiheesta on toteutettu myös pilottihanke Keru (2018–2020), jonka tavoitteena oli vähentää ruokahävikkiä ja tukea kestävämpää ruokakulttuuria. Yhteisjääkaappi Keru toimi Kalliolan Settlementtitalossa ja siihen kuului jääkaapin lisäksi kuivaruokahylly sekä pakastin. Projektin lopputulokset ja siinä kehitetyt työkalut on julkaistu kaikkien yhteisöjääkaapin perustamisesta kiinnostuneiden iloksi ja hyödyksi täällä.

Kierrätys ja lajittelu

Keittiössä syntyvien erilaisten jätteiden ja pakkausmateriaalien lajittelu mahdollistaa materiaalin kierron mahdollisimman pitkään ja vähentää neitseellisen materiaalien tuottamisen tarvetta. Kannattaa selvittää millaiset jätteet on mahdollista kierrättää omassa taloyhtiössä ja mille löytyy sopiva vastaanottopaikka esimerkiksi lähikaupan yhteydestä. 

Useamman huoneiston taloyhtiöissä on yleensä järjestetty omat keräysastiat muun muassa paperille, pahville, muoville, sekajätteelle sekä biojätteelle. Lisäksi voi löytyä myös metallin ja lasin kierrätysmahdollisuus. Rivi- tai omakotitaloasujan mahdollisuudet voivat olla kapeammat, mutta suurten kauppojen yhteydestä löytyy yleensä keräysastiat myös niille jätelajeille, joita ei kerätä omasta roskakatoksesta.

Lajittelua helpottaa kun keittiö on alunpitäenkin suunniteltu omia tarpeita kuunnellen ja siellä syntyvät jätelajit huomioiden. Ideoita voit poimia aihetta käsittelevästä artikkelista Vinkit kestävän keittiön suunnitteluun

Katso myös HSY:n lajitteluohjeet kotitalouksille

Pakkausmateriaalia voi myös hyödyntää kotona luovasti – esimerkiksi paperisia karkkipusseja tai pahvisia puurohiutalepakkauksia voi useimmiten käyttää biojätteen keruuseen – tarkista kuitenkin ensin biojätteen pakkaamista koskevat ohjeet omalla asuinalueellasi. 

Turhan jätteen minimoimisesta ja luovasta käytöstä kiinnostuneiden kannattaa tutustua Zero waste -ajatteluun, jossa pyritään vähentämään syntyvän jätteen määrää ja tavoittelemaan elämäntapaa, jossa jätettä ei synny. Lisätietoa tarjoaa mm. Zero Waste Finland -yhdistys. 

Biojäte hyötykäyttöön

Kompostointi on oiva tapa tehdä ruokajätteestä multaa ja kasvualusta vaikkapa huonekasveille, kukkapenkkiin tai omaan hyötyviljelyyn. Perinteisen pihakompostorin ohella kompostoida voi myös esimerkiksi bokashin tai lierojen eli matokompostorin avulla – jopa kerrostalo-oloissa.

Jos haluat alkuun oman kotibokashin kanssa, löydät helpot ohjeet esimerkiksi Hyötykasviyhdistykseltä. Matokompostorin voi perustaa helpoimmillaan kahden ämpärin avulla.

 

Puuttuiko listalta jotakin olennaista? Vinkkaa meille jättämällä kommentti!

Kategoriat
Kestävä Elämä -artikkelit Ruoka ja reseptiikka

Voiko joulupöydän koota kestävämmin?

Joulu on juhlan aikaa ja monille meistä se perinteisesti tarkoittaa tietenkin juhlaruokaa. Entäs kun pöytään istahtaa monta erikoisruokavaliota noudattavaa ja mieleen muistuvat myös vastuullisuusasiat? Voiko perinteisen joulupöydän koota kestävämmin?

Näillä muutamalla pienellä vinkillä voit valmistaa helposti monelle sopivaa ja samalla hieman kestävämpää perinteistä juhlaruokaa, nappaa kokeiluun itsellesi sopiva idea tai vaikka useampi.

Joulupuuro

Joulupuuro kuuluu jouluun. Riisipuuron rantautuminen Suomeen on melko tuore ilmiö, sillä vielä noin sata vuotta sitten perinteinen uunipuuro valmistettiin lähes poikkeuksetta ohrasta. Toinen vaihtoehto on valmistaa joulupuuro kokonaisesta tai rouhitusta kaurasta. Kauratuotteita on saatavilla myös gluteenittomina, jolloin ne sopivat myös esimerkiksi keliaakikoille. Kotimaiset juurekset ja täysjyväviljat ovat niin hiilijalanjälkensä kuin kokonaisvesijalanjälkensä puolesta kestävämpiä valintoja kuin moni muu.

Aiheesta lisää voit lukea artikkelista ”Peruna vai riisi? Kestävät valinnat voivat löytyä läheltä”

Porkkala ja muut merelliset herkut

Kylmään pöytään voi kokeilla jo muutaman vuoden suuressa suosiossa ollutta Porkkalaa eli porkkanasta nopeasti kiehautettuja suikaleita, jotka marinoidaan öljystä, suolasta, sokerista, etikasta sekä nestesavusta tehdyssä liemessä. Maistuu hapanleivän päällä ja sopii monelle!

Meren makuun ihastuneet voivat kokeilla levästä valmistettua merileväkaviaaria, jota löytyy nykyään melkein kaikkien kauppojen kylmähyllystä. Innokkaimmat kokkailijat löytävät itsensä keittiöstä munakoisosillin teosta, eli kiehauttamassa munakoison paloja suolavedessä ja marinoimalla ne perinteisiä sillireseptejä noudattaen. Mukavinta tässä merellisessä alkupalapöydässä on se, että se sopii myös kala-allergikoille.

Laatikot ovat kestävän joulupöydän kruunu

Monet perinteisistä jouluruuista, kuten laatikot sekä rosolli, ovat kasvisruokia. Kun laatikoista vaihtaa nesteen kaura- tai soijajuomaan tai kaurakermaan, jättää kananmunan pois ja korvaa tarvittaessa laatikoihin laitettavat jauhot ja korppujauhot gluteenittomilla, sopivat nämä lämpimät ruoat niin vegaanin kuin keliaakikonkin ruokavalioon. 

Jos tuntuu, että juuressose on liian löysää ennen paistamista, voi rakennetta parantaa esimerkiksi lisäämällä joukkoon muutaman lusikallisen jauhoa. Gluteenittomassa ruuanvalmistuksessa hyvin toimiva on esimerkiksi kaurajauhon ja perunajauhon sekoitus, puolet kumpaakin. Varmista kuitenkin, että gluteenitonta ruokavaliota noudattava ihminen voi käyttää kauraa ja että kaura on puhdaskauraa, jossa on gluteeniton merkintä. Gluteeniton merkintä kannattaa muistaa myös kaurakermaa ja kaurajuomaa valitessa.

Tohditko vaihtaa kinkun?

Jos haluaa kokeilla kinkun sijaan lihatonta vaihtoehtoa, löytyy kaupoista nykyään useita erilaisia paistettavia juhlarullia, jotka on valmistettu kotimaisista kasviproteiineista. Sinappihuntu ylle ja ääntä kohti! 

Suklaan ja kahvin liitto

Joulukahvi kannattaa vaihtaa tummapaahtoiseen Arvid Nordquistin Reko Reilun kaupan luomusuodatinkahviin ja nauttia se valikoimastamme löytyvien kestävämpien suklaiden kera kaikessa rauhassa.

Ennen kaikkea kannattaa muistaa nauttia siitä, mitä syö, sillä joulu on vain kerran vuodessa ja suurin muutos tehdään aivan tavallisen arjen tohinassa. 

Nautinnollista ja maukasta joulunaikaa!