Etsinnässä Suomen Vastuullisin tuote - Vinkkaa meille tuote ja osallistu arvontaan!

Helsinki Foundation yhdistää ihmiset tekemään luonnolle tilaa

Kansainvälisesti toimiva säätiö hankkii lahjoitusvaroilla maa-alueita, jotka jätetään luonnontilaan. Alueet tarjoavat kasveille ja eläimille arvokasta suojaa ihmiskunnalta, joka on maankäytön tavoillaan ajanut luonnon yhä pienempään nurkkaan.

Kaupallinen yhteistyö: Helsinki Foundation

Metsiä tuhoutuu maapallolla noin 10 miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Menetämme siis noin 27 jalkapallokentällisen verran metsää minuutissa.

Metsien mukana katoaa arvokkaita hiilinieluja, mutta myös valtavasti luonnon monimuotoisuutta: Käynnissä on parhaillaan maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto. Viimeksi lajeja katosi tätä tahtia 66 miljoonaa vuotta sitten asteroidin iskiessä planeetallemme.

Helsinki Foundation syntyi kansainvälisen ystäväjoukon halusta tehdä jotakin tilanteelle. Vuonna 2015 rekisteröitiin säätiö, joka kerää lahjoitusvaroja ja hankkii niillä luontoarvoiltaan arvokkaita maita, jotka jätetään pysyvästi luonnontilaan.

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on todellinen uhka myös ihmiselle itselleen. Luonto kierrättää ravinteita, säätelee ilmastoa, puhdistaa vettä, hoitaa viljelykasviemme pölytyksen ja tarjoaa meille tilaa virkistyä ja hengähtää. On laskettu, että näiden niin kutsuttujen ekosysteemipalveluiden romahtaminen aiheuttaa koko maailman bruttokansantuotteeseen noin 2,5 biljoonan euron laskun joka vuosi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Tasmanian metsä on Helsinki Foundationin suojelema. Kuva: Helsinki Foundation
Taigalta Tasmaniaan

Säätiö on tähän mennessä hankkinut kolme aluetta Suomesta, yhden Virosta ja yhden Australian Tasmaniasta. 

Näistä ensimmäinen hankittiin Suomen Sallasta − noin kahdeksan hehtaarin kokoinen Arctic Taiga. Sen korpi- ja rämemailla kasvaa vanhaa puustoa sekä vaarantuneita ja silmälläpidettäviä kotelosieni- ja jäkälälajeja.

Pelkosenniemellä sijaitsee toinen säätiön pohjoisista suoalueista. 67 hehtaarin Tarandus Mire on aapasuoalue, jonka koskemattomat osat säätiö haluaa pitää luonnontilaisina. Samalla ihmisen toimilta saavat vastedes rauhan myös ne alueen osat, joissa ojituksia on aikoinaan edellisten omistajien toimesta
ehditty tekemään.

Virossa säätiö turvaa lintujen pesimis- ja levähdysmahdollisuuksia Muhun saarella sijaitsevalla noin neljän hehtaarin kokoisella Vainio Bird Reservella. Alue sijaitsee kaislikkoisella kosteikkomaalla.

Tasmaniasta säätiö hankki vuonna 2017 ekologisesti arvokkaan Green Tier Creek -alueen. 120 hehtaarin metsä sijaitsee lähellä kolmea muuta suojeltua aluetta (Rocka Rivulet Nature Reserve, Butlers Ridge Nature Reserve ja Swanston Private Nature Reserve). Maa-alueen hankinnalla tuetaankin suuremman metsäalan
suojelua. Näistä maisemista löytyy monenlaisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat tilaa useille uhanalaisille lajeille, kuten Tasmanian kiilapyrstökotkalle, tasmaniankaijalle ja pussiahmalle.

Tasmanian Green Tier Creekille on hankittu myös yksityisen luonnonsuojelualueen status, samoin Arctic Taiga -alue julistettiin ELY-keskuksen päätöksellä vuonna 2017 pysyväksi yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi.

Lisäksi Ikaalisista löytyy säätiön omistama, suuremman luonnonsuojelualueen läheisyydestä hankittu vajaan kahden hehtaarin palsta, johon suunnitellaan perustettavaksi arboretumia ja toteutettavan ennallistamistoimia.

Säätiön maiden koko nyt on yhteensä noin 200 hehtaaria. Alueita hankitaan lisää lahjoitusvaroin.

Suomessa metsätalous on merkittävä luontokadon aiheuttaja, globaalisti metsää raivataan etenkin maatalouden tieltä. Iso osa sadosta menee eläinten rehuksi, jolloin maanviljelyn hyötysuhde on heikompi kuin suoraan ihmisravinnoksi käytettäessä. Omaa kulutustaan kohtuullistamalla ja kasvispainotteisella ruokavaliolla voi vähentää ihmiskäyttöön raivattavan maan tarvetta. Nämä arvokkaat Sallan Arctic Taigan puut on nyt suojeltu tulevalta hyötykäytöltä. Kuva: Helsinki Foundation
Yhdessä yhteistä hyvää

Helsinki Foundation on halunnut tehdä biodiversiteetin suojelusta yhteisöllistä: Säätiölle tehtävä lahjoitus kohdistetaan lahjoittajan valitsemaan maalohkoon, jonka lahjoittaja voi myös nimetä ja jolla voi halutessaan vieraillakin. Vapaat maalohkot näkyvät kunkin alueen ilmakuvakartalla. Oman pienen lohkon
saa suojeltavaksi muutamalla kymmenellä eurolla, ja ilmakuvasta näkee lahjoittajanaapurinsa. 

Säätiön lupaus Greenspace Guardianeille on, että alueet suojellaan pysyvästi eikä niiden käyttötarkoitus muutu ilman Guardianien suostumusta. Maa-alueiden omistusoikeus säilyy kokonaisuudessaan säätiöllä, mutta lahjoittaja voi puolustaa aluetta, jolla hänen suojelulohkonsa sijaitsee.

Tällainen voisi tulla eteen, jos esimerkiksi valtio suunnittelisi jollekin alueelle kaivosta. 

”Ihmisjoukko muodostaa alueen luontoa suojaavan lisäkerroksen, luotamme yhteisön voimaan käyttää ääntään luonnon puolesta”, kertoo säätiön asiamies Viivu Padden.

Mukaan lähteneitä lahjoittajia on jo 1300. Padden kertoo, että lahjoittajat ovat erityisesti arvostaneet mahdollisuutta helposti lahjoittaa luonnon suojelemiseen tavalla, joka tuottaa tulosta heti ja jossa näkee itse, mihin rahat menevät.

”Lahjoittajissa on esimerkiksi kanadalainen perhe, joka on ryhtynyt antamaan kaikki joululahjansa Tasmanian luonnonsuojelualueen maalohkoina. He ovat ihastuneet siihen, miten lahjoitukset näkyvät jatkuvasti kasvavana yhtenäisenä maa-alueena, joka on ihan oikeasti olemassa ja pyhitetty ikuisesti luonnolle sen sijaan, että he lahjoittaisivat läheisilleen tavaraa, joka päätyy  muutaman vuoden päästä kaatopaikalle.”

Tarandus Mire -aapasuon ilmakuvaan on piirretty myös jalkapallostadion. Stadionilta voi klikata palasen joko kentältä tai katsomosta, nimetä sen haluamallaan tavalla ja lahjoittaa tämän alueen verran luonnon suojelemiseen. Esimerkiksi pohjoiskaarteesta saa katsomopaikan 20 eurolla. Viereiselle fanipenkille voi kutsua vaikka hyvän ystävän. Kuva: Helsinki Foundation

 

Kannen kuva: Helsinki Foundation

Jaa kirjoitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *